MIAMIN VIISIKKO VAPAAKSI
Irma González vieraili Suomessa 19.–22.3.2011. Hänen isänsä René González on yksi ns. Miamin viisikkoon kuuluvista kuubalaisista vangeista Yhdysvalloissa. Hän selvitti Helsingin yliopiston Metsätalossa 22.3.2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa viisikon jäsenten ja heidän perheidensä epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta kohtelua Yhdysvalloissa. Tilaisuuden järjestivät Suomi-Kuuba-seura, Helsingin yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimus ja Suomen Rauhanpuolustajat.
Irma González aloitti aktiivisen kampanjoinnin isänsä ja muiden vangittujen kuubalaisten puolesta jo 16-vuotiaana. Hän on kiertänyt ympäri maailmaa ja tavannut niin valtionpäämiehiä kuin viiden kuubalaisen vapauttamisen puolesta toimivia aktivisteja. Työkseen 26-vuotias nuori nainen toimii psykologina ja opettajana Havannan yliopistossa.
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
maanantai 7. maaliskuuta 2011
VENEZUELAN YHTEISKUNNALLISESTA TILANTEESTA
Venezuelan väestömäärä on kasvanut v. 2002–2010 neljällä miljoonalla kansalaisella ollen nykyisin 29,2 miljoonaa. Venezuelalaisten keski-ikä on 25,5 vuotta. Maassa edistyttiin v. 2010 köyhyyden ja eriarvoisuuden supistamisessa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 2010 26,8 %, kun vastaava arvo oli v. 1998 vielä 49 %. Äärimmäinen köyhyys on pudonnut 12 vuodessa 21 % –> 7,1 %. Eläkkeen saajien määrä on samana ajanjaksona nelinkertaistunut (1,5 miljoonaa). Maan imeväiskuolleisuus osoittaa arvoa (21,54/1000) ja työttömyys on pudonnut arvoon 7,7 %. Koulu- ja opiskeluolosuhteet ovat parantuneet.
Venezuelan valtionyhtiö PDVSA:lla on nykyisin 18 öljynjalostamoa ulkomailla ja kuusi jalostamoa kotimaassa. Ulkomaiset jalostamot sijaitsevat Yhdysvalloissa, Kuubassa, Curacaossa, Jamaikalla, Saksassa ja Ruotsissa. Yhtiö on kehittynyt 10 vuoden aikana yhdeksi maailman suurimmaksi yhtiöksi. Se on rahoittanut Venezuelan terveydenhuoltoa, koulutusta ja asuntorakentamista. PDVSA:n öljyjalostuskapasiteetti on maailmanmittaisessa yhtiövertailussa kolmanneksi suurin. Öljyn päivittäinen tuotanto on ylittänyt kolme miljoonaa barrelia.
Venezuelan hallitus toimitti v. 2010 2,4 miljoonaa tonnia ruokaa maaseudulle osana valtakunnallista ruoka-omavaraisuusohjelmaa. Maan 19 088 ruoanjakelukeskuksessa myytiin korkealaatuisia elintarvikkeita 40–50 % alle yksityismarkettien hintojen. Viisi miljoonaa kansalaista tarvitsee maan hallituksen antamaa maksutonta ruoka-apua samalla, kun noin 14 miljoonaa ihmistä ostaa elintarvikkeensa MERCAL- ohjelman ja PDVAL-jakeluketjun tarjoamilla tuetuilla hinnoilla. Kulutushintojen inflaatio laukkasi viime vuonna n. 30 % kieppeissä.
Venezuelan väestömäärä on kasvanut v. 2002–2010 neljällä miljoonalla kansalaisella ollen nykyisin 29,2 miljoonaa. Venezuelalaisten keski-ikä on 25,5 vuotta. Maassa edistyttiin v. 2010 köyhyyden ja eriarvoisuuden supistamisessa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 2010 26,8 %, kun vastaava arvo oli v. 1998 vielä 49 %. Äärimmäinen köyhyys on pudonnut 12 vuodessa 21 % –> 7,1 %. Eläkkeen saajien määrä on samana ajanjaksona nelinkertaistunut (1,5 miljoonaa). Maan imeväiskuolleisuus osoittaa arvoa (21,54/1000) ja työttömyys on pudonnut arvoon 7,7 %. Koulu- ja opiskeluolosuhteet ovat parantuneet.
Venezuelan valtionyhtiö PDVSA:lla on nykyisin 18 öljynjalostamoa ulkomailla ja kuusi jalostamoa kotimaassa. Ulkomaiset jalostamot sijaitsevat Yhdysvalloissa, Kuubassa, Curacaossa, Jamaikalla, Saksassa ja Ruotsissa. Yhtiö on kehittynyt 10 vuoden aikana yhdeksi maailman suurimmaksi yhtiöksi. Se on rahoittanut Venezuelan terveydenhuoltoa, koulutusta ja asuntorakentamista. PDVSA:n öljyjalostuskapasiteetti on maailmanmittaisessa yhtiövertailussa kolmanneksi suurin. Öljyn päivittäinen tuotanto on ylittänyt kolme miljoonaa barrelia.
Venezuelan hallitus toimitti v. 2010 2,4 miljoonaa tonnia ruokaa maaseudulle osana valtakunnallista ruoka-omavaraisuusohjelmaa. Maan 19 088 ruoanjakelukeskuksessa myytiin korkealaatuisia elintarvikkeita 40–50 % alle yksityismarkettien hintojen. Viisi miljoonaa kansalaista tarvitsee maan hallituksen antamaa maksutonta ruoka-apua samalla, kun noin 14 miljoonaa ihmistä ostaa elintarvikkeensa MERCAL- ohjelman ja PDVAL-jakeluketjun tarjoamilla tuetuilla hinnoilla. Kulutushintojen inflaatio laukkasi viime vuonna n. 30 % kieppeissä.
ALBA (Meidän Amerikkamme kansojen Bolivaarinen liitto)
Latinalaisen Amerikan maille on ollut ja osalle niistä on edelleen ominaista niille tietoisesti luotu historiallinen riippuvuus ulkomaan tuonnista. Tämä juontuu niiden teollisuuden yksipuolisuudesta ja alikehittyneisyydestä sekä myös joissakin maissa maataloussektorin rakenneongelmista. Tuonnista ovat huolehtineet ylikansalliset yhtiöt. USA:n takapihan maat ovat toimineet halvan raaka-aineen ja työvoiman lähteinä.
Uuskolonialismi synnytti oman vastavoimansa. ALBA syntyi vastapainoksi USA:n poliittisille alistamispyrkimyksille ja uusliberalistiselle talouspolitiikalle Latinalaisessa Amerikassa. Se edustaa bolivaarisen vallankumouksen kansainvälistä puolta. USA kokee talousyhteisön itselleen vaaralliseksi. Sen tukema Hondurasin sotilasvallankaappaus v. 2009 oli hyökkäys ennen kaikkea ALBAa vastaan.
Latinalaisen Amerikan maille on ollut ja osalle niistä on edelleen ominaista niille tietoisesti luotu historiallinen riippuvuus ulkomaan tuonnista. Tämä juontuu niiden teollisuuden yksipuolisuudesta ja alikehittyneisyydestä sekä myös joissakin maissa maataloussektorin rakenneongelmista. Tuonnista ovat huolehtineet ylikansalliset yhtiöt. USA:n takapihan maat ovat toimineet halvan raaka-aineen ja työvoiman lähteinä.
Uuskolonialismi synnytti oman vastavoimansa. ALBA syntyi vastapainoksi USA:n poliittisille alistamispyrkimyksille ja uusliberalistiselle talouspolitiikalle Latinalaisessa Amerikassa. Se edustaa bolivaarisen vallankumouksen kansainvälistä puolta. USA kokee talousyhteisön itselleen vaaralliseksi. Sen tukema Hondurasin sotilasvallankaappaus v. 2009 oli hyökkäys ennen kaikkea ALBAa vastaan.
ETELÄ-AMERIKAN KANSOJEN LIITTO (UNASUR)
Etelä-Amerikan kansojen liitto UNASUR perustettiin 23.5.2008 Brasiliassa. Se luotiin MERCOSURin (Etelän yhteismarkkinat) ja CANin (Andien Yhteisön) pohjalle. Siihen kuuluu 12 jäsenvaltiota: Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Ecuador, Guyana, Kolumbia, Paraguay, Peru, Surinam, Uruguay ja Venezuela sekä kaksi tarkkailijajäsentä: Meksiko ja Panama. Maantieteellisesti UNASUR kattaa 17,7 miljoonan km² maa-alueen, jossa elää 388 miljoonaa ihmistä. Järjestön yhtenä keskeisenä periaatteena on siihen kuuluvien kansakuntien itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden voimistaminen. Tavoitteina ovat myös UNASURin yhteinen parlamentti, valuutta ja passi v. 2019 mennessä.
Järjestön keskushallinto sijaitsee Quitossa, Ecuadorissa. Sen toiminnan piiriin sisältyvät yhteistyö puolustuksen, energiaturvallisuuden, infrastruktuurien rakentamisen, yhteiskunnallisen kehityksen ja koulutuksen alueilla sekä jäsenmaiden erilaisuudesta johtuvien pulmien ratkaisemisessa. Yhteisen parlamentin toimipaikaksi on määritelty Cochabamba Boliviassa. UNASURin pääsihteerinä toimii Guyanan presidentti Bharrat Jagdeo.
Etelä-Amerikan kansojen liitto UNASUR perustettiin 23.5.2008 Brasiliassa. Se luotiin MERCOSURin (Etelän yhteismarkkinat) ja CANin (Andien Yhteisön) pohjalle. Siihen kuuluu 12 jäsenvaltiota: Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Ecuador, Guyana, Kolumbia, Paraguay, Peru, Surinam, Uruguay ja Venezuela sekä kaksi tarkkailijajäsentä: Meksiko ja Panama. Maantieteellisesti UNASUR kattaa 17,7 miljoonan km² maa-alueen, jossa elää 388 miljoonaa ihmistä. Järjestön yhtenä keskeisenä periaatteena on siihen kuuluvien kansakuntien itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden voimistaminen. Tavoitteina ovat myös UNASURin yhteinen parlamentti, valuutta ja passi v. 2019 mennessä.
Järjestön keskushallinto sijaitsee Quitossa, Ecuadorissa. Sen toiminnan piiriin sisältyvät yhteistyö puolustuksen, energiaturvallisuuden, infrastruktuurien rakentamisen, yhteiskunnallisen kehityksen ja koulutuksen alueilla sekä jäsenmaiden erilaisuudesta johtuvien pulmien ratkaisemisessa. Yhteisen parlamentin toimipaikaksi on määritelty Cochabamba Boliviassa. UNASURin pääsihteerinä toimii Guyanan presidentti Bharrat Jagdeo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
