tag:blogger.com,1999:blog-69064314296611465202024-03-13T02:19:24.495+02:00HANDUT IRTI VENEZUELASTAHANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comBlogger86125tag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-52557753442877072212017-12-04T10:47:00.002+02:002017-12-04T11:04:18.992+02:00<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglFKZDOodjc_pzrS2VILu002CdpF3rGxGJH5nw9t2hEzSlAmqtagylonI3pjkghmoEtMll1YDI4-Y2Ot-qGlHJdscxJ9xFNGP_Aa0BG24jsUio7gPOLp0WKdFnr5hI4cKU3wuN-Y_OfCQ/s1600/ty%25C3%25B6l%25C3%25A4isetpuolustavat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1042" data-original-width="1600" height="208" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglFKZDOodjc_pzrS2VILu002CdpF3rGxGJH5nw9t2hEzSlAmqtagylonI3pjkghmoEtMll1YDI4-Y2Ot-qGlHJdscxJ9xFNGP_Aa0BG24jsUio7gPOLp0WKdFnr5hI4cKU3wuN-Y_OfCQ/s320/ty%25C3%25B6l%25C3%25A4isetpuolustavat.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 16pt;"><br /></span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 16pt;">BOLIVAARISESTA VALLANKUMOUKSESTA
VUOSINA 1982–2017</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Ajatus molemmat Amerikat kattavasta
vapaakauppa-alueesta syntyi v. 1990 <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">George
Bush</b> vanhemman päässä. Ensimmäinen Amerikkojen huippukokous pidettiin v. 1994,
ja siihen osallistuivat kaikki alueen valtiot (34) Kuubaa lukuun ottamatta.
Tuolloin päätettiin muodostaa FTAA (Free Trade Area of the Americas) v. 2005
mennessä. Valtionpäämiehet päättivät laajasta toimintaohjelmasta mm.
demokratian, lujittamiseksi, taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi,
köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. Kokouksen
päätteeksi julkistetussa yhteislausumassa todettiin, että hankkeeseen pääsevät
mukaan vain demokraattiset maat.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">USA:n imperialismin todellisena päämääränä
oli kiihdyttää markkinoiden avautumista koko Amerikan alueella eli FTAA, jossa
asuu 800 miljoonaa potentiaalista kuluttajaa ja sen yhteinen kansantuote on
noin kymmenen biljoonaa dollaria. USA:n suorat sijoitukset Latinalaiseen Amerikkaan
olivat vuosituhannen taitteessa jo 223 miljardin dollarin suuruiset. Sen
taloudellisena suunnitelmana oli valtiollisten rajojen poistaminen ja
markkinoiden avaaminen USA:n suurteollisuudelle. Ainoa hyötyjä olisi USA, joka
halusi hallita ja valvoa luonnonvarojen käyttöä koko mantereella. Tällainen
ryöstökalastus synnyttää aina toisinajattelunsa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">LATINALAISEN AMERIKAN ETURINTAMAN VALTIOT</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kolmelle
Etelä-Amerikan eturintaman valtiolle – Bolivialle, Ecuadorille ja Venezuelalle
– oli ominaista iso köyhyysongelma, iso ulkomaanvelka, alkuperäiskansojen
heikko asema, mittavat luonnonvarat ja poliittisen eliitin korruptoituneisuus
sekä taloudellisen vallan keskittyminen pienelle eurooppalaisperäiselle etniselle
eliitille. Näiden maiden yhteiskunnallinen pääristiriita ilmeni kansainvälisen
pääoman etuoikeuksien ja kansallisvaltioiden itsenäisyyden ja täysvaltaisuuden
vastakohtana, jonka seurauksena näiden maiden armeijat liittyivät yhteen kansan
kanssa puolustamaan yhteisiä kansallisia etujaan. Lisäksi näiden maiden
alkuperäiskansojen yhteiskunnallinen merkitys kasvoi 2000-luvulla voimakkaasti.
Näissä maissa harjoitettu uusliberalistinen talouspolitiikka seurauksineen
synnytti vastakohdakseen maailmakatsomuksellisesti erilaisista aineksista
koostuvia laajoja kansanrintamia. Nämä vasemmistolaistuivat käynnissä olevien
vallankumousprosessien myötä. Niitä yhdisti sama tavoite – 21. vuosisadan
sosialismi. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Nämä
valtiot rakensivat yhdessä Argentiinan ja Brasilian kanssa Etelä-Amerikkaan
FTAA:n vastaisen yhteisrintaman, jonka vuoksi kyseinen Amerikoiden vapaakauppa-alue
jäi toteutumatta. Marraskuun 2003 kokouksessa Brasiliassa 20 maan liitto
asettui Brasilian presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Lulan</b>
johdolla vastustamaan USA:n ja Kanadan asettamia vaatimuksia ja kokous päättyi
pikaisesti. FTAA-neuvottelut ovat olleet umpikujassa v. 2004 lähtien,
pääasiassa maataloustukiin ja immateriaalioikeuksiin liittyvien kysymysten
vuoksi. Brasilia ja Argentiina kieltäytyivät sopimuksesta, kun siihen ei liitetty
kysymystä Yhdysvaltain maataloustuesta.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">VALLANKUMOUSJOHTAJAT</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Brasilialainen
oppositiojohtaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Marcio Moreira Alves</b>
luennoi v. 1969 Jyväskylän kesän Latinalaisen Amerikan kongressissa aiheesta ”Väkivalta
ja poliittinen johtajuus Latinalaisessa Amerikassa” mm. seuraavasti: ”Vallankumoukselliset
johtajat ovat yleensä Latinalaisessa Amerikassa peräisin keskiluokasta, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">paitsi Boliviassa, </b>jossa keskiluokkaa
ei voida katsoa olevan.” </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Poliittisen vallankumouksellisuuden
tunnusmerkkejä ovat Marcio Moreiran mukaan:</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">1. </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">traditionaalisen puolueideologian
tai –kurin vastustaminen; täten vallankumousjohtajat harvoin ovat virallisen
kommunistipuolueen jäseniä, tosin usein entisiä jäseniä. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">2.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> tunnusmerkkinä on selvä
tietoisuus imperialistisesta taloudellisesta riistosta ja siitä johtuen selvä antiamerikkalaisuus;</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">3.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> tunnusmerkkinä on pyrkimys
teoretisointiin ja siitä johtuen taipumus pikkutarkkoihin ideologisiin erimielisyyksiin,
jota puolestaan tasapainottaa lisääntyvä pyrkimys muodostaa yhdistettyjä rintamia;</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">4.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> tunnusmerkki on horjumaton
sosialistinen vakaumus.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Nykyisistä Etelä-Amerikan
vallankumousjohtajista Marcio Moreiran esittämät tunnusmerkit täyttyvät hyvin uusliberalismia
vastustavien presidenttien <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Rafael
Correan,</b></span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">
edesmenneen<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> Hugo Chávezin</b></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">, Nicolas Maduron </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Evo Moralesin</b> sekä </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">näitä kaikkia
tukeneen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Fidel Castron</b> </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">kohdalla. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">KOHTI 21. VUOSISADAN SOSIALISMIA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kaikki elossa
olevat 21. vuosisadan sosialismia ajavat presidentit vaikuttavat kansanrintamien
rakennusmestareilta. He ovat ottaneet puheissaan myös selvän hajuraon <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Leninin</b> jälkeiseen neuvostoliittolaisen
reaalisosialismin hallintomalliin. He painottavat enemmän omissa
hallintomalleissaan yhteisöllisyyttä, työläisten itsehallintoa, vallanjakoa ja
osallistuvaa demokratiaa. Lisäksi heitä yhdistää liittolaisuus ja hyvät suhteet
sosialistiseen Kuubaan ja Kiinan kansantasavaltaan.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Fidel Castro arvioi elämänkerrassaan
Neuvostoliittoa seuraavasti:</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Ei meillä ole mitään syytä
oikaista muualla tehtyjä erehdyksiä. Täällä ei myöskään ollut koskaan
viljelysmaiden pakkokollektivisointia. Olemme aina lähteneet siitä
periaatteesta, että sosialismia rakentavat vapaat ihmiset, jotka haluavat luoda
uudenlaisen yhteiskunnan. Meillä ei ole tarvetta oikaista erehdyksiä, joita
emme ole tehneet…</i></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Absoluuttisen vallankäytön
perinteiden seurauksena Neuvostoliitossa kehittyi hierarkkinen asenne, feodaalinen
kulttuuri tai millä nimellä me sitä kutsummekin. Syntyi vallan väärinkäyttöön
syyllistynyt suuntaus, jolle oli pyrkimys pakottaa muut maat ja puolueet
kuuliaisuuteen yhtä valtiota ja yhtä hegemonista puoluetta kohtaan…</span></i></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Gorbatšov</span></i></b><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> ei kyennyt löytämään ratkaisuja maansa valtaviin ongelmiin.
Hänellä oli epäilemättä tärkeä rooli eräissä sittemmin esiintyneissä ilmiöissä
ja niitä seuranneessa Neuvostoliiton luhistumisessa. Hän ei pystynyt
säilyttämään maataan suurvaltana eikä estämään sen hajoamista. Päinvastoin
Gorbatšovin kautensa loppuvaiheessa osoittama heikkous ja hänen tekemänsä
virheet myötävaikuttivat siihen aivan suoraan.”</span></i></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">SIMÓN BOLÍVAR</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Viidennen Tasavallan Liike </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">(<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">MVR) </b>oli<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> </b>kansallismielinen
vasemmistopuolue, jonka<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> poliittisena
ohjelmana toimineen Venezuelan v. 1999 bolivaarisen perustuslain </b>1. <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">artiklassa todetaan, että<b> </b></span>Venezuelan
bolivaarinen tasavalta on peruuttamattomasti vapaa ja itsenäinen valtio, jonka
moraalinen omaisuus ja arvot vapaudesta, tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja
kansainvälisestä rauhasta perustuvat <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Vapauttaja
Simón Bolívarin</b> oppeihin. Sitoutumattomuus, vapaus, itsenäisyys,
diplomaattinen ja alueellinen koskemattomuus sekä kansallinen
itsemääräämisoikeus ovat kansan luovuttamattomia oikeuksia. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Símon
Bolívarin vieraillessa Espanjassa ja Ranskassa v. 1799–1804 hän omaksui opintomatkallaan
Ranskan vallankumouksen aatteita ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Jean-Jacques
Rousseaun</b> yhteiskuntafilosofiaa. Tuosta <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">porvarillisesta vallankumouksesta on peräisin useita nykymaailman
keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, yksityinen omistusoikeus,
ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaate.</span> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">MANTUANOT JA PARDOT</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan
oikeisto-oppositio kaipaa paluuta <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hugo
Chávezia</b> edeltäneeseen <b>pardojen ja mantuanojen </b>aikakauteen. Tuolloin
Venezuelan valtataistelussa oli havaittavissa selkeä etnis-yhteiskunnallinen
eturistiriita. Venezuelan kansasta 80 % – myös presidentti Chávez Barinasin
intiaanina – lukeutui ”pardoihin”. Termi oli sidoksissa sekä
yhteiskuntaluokkaan että etniseen taustaan. Pardot koostuivat mestitseistä,
intiaaneista ja afrikkalaisperäisestä väestöstä. He elivät maassa sorrettuina
köyhyydessä ja kurjuudessa. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Valkoisten
eurooppalaisten perillisten etninen vähemmistö eli ”mantuanot” piti hallussaan
taloudellista ja poliittista valtaa Venezuelassa. He olivat hyvin koulutettuja
ja englannin kielen taitoisia. Ulkomaiset investoijat neuvottelivat heidän
kanssaan. Heidän hallussaan olivat perinteisesti kaupankäynti, öljyteollisuus,
parlamentti, tiedotusvälineet, maan armeija ja hallinto. Heidän osuutensa
väestöstä oli n. 20 %. Chávezin valtakaudella v. 1999–2013 mantuanojen
itseoikeutettu asema ja etuoikeudet kyseenalaistettiin. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN
JUURET</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarisen vallankumouksen
juuret löytyvät Venezuelan marxilaisista puolueista, vasemmistolaisista sissiliikkeistä
ja edistyksellisistä upseereista. Myöhemmin toimintaan liittyi mukaan osa
ay-liikettä ja erilaisia kansalaisjärjestöjä. Vallankumouksellisella
kansanrintamalla, joka nappasi poliittisen vallan haltuunsa Venezuelassa, oli
voimakas vaikutus kansanjoukkoihin sekä myös riittävästi armeijan tukea
takanaan. Hugo Chávez tovereineen otti onkeensa Kuuban vallankumouksen
opetukset siitä, että <span style="letter-spacing: -0.15pt;">kansanliikkeen voimat
voivat voittaa sodan armeijaa vastaan ja että aina ei ole välttämätöntä
odottaa, kunnes olosuhteet vallankumoukselle ovat olemassa – kapinalliset
voivat luoda tällaiset olosuhteet.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span>Bolivaarinen
vallankumous käynnisti uuden vaiheen Latinalaisen Amerikan vapauttamisessa. Se
edustaa jatkoa Kuuban vallankumoukselle.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt; tab-stops: -64.8pt 0cm 64.8pt 129.6pt 194.4pt 259.2pt 324.0pt 388.8pt 16.0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; letter-spacing: -0.15pt;">BOLIVAARISEN SOSIALISMIN IDEOLOGIA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt; tab-stops: -64.8pt 0cm 64.8pt 129.6pt 194.4pt 259.2pt 324.0pt 388.8pt 16.0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarisen
sosialismin ideologinen salsa koostuu marxilaisesta kapitalismikritiikistä, leniniläisestä
valtio- ja puolueteoriasta, trotskilaisesta jatkuvasta vallankumouksesta,
gramscilaisesta työväenluokan hegemoniasta, kominterniläisestä
yhteisrintamataktiikasta, gueavara-castrolaisesta uuden sosialistisen ihmisen
ajatuksesta ja osallistuvasta demokratiasta, katolisesta vapautuksen
teologiasta sekä kansallista itsenäisyyttä ja imperialismin vastaisuutta
korostavasta bolivarianismista. Käsite bolivarianismi kytkeytyy venezuelalaisen
marxilaisen historioitsija <b>Federico Brito Figueroan</b> käsityksiin. Hänen
kirjansa ”<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Ezequiel Zamoran aja</b>t” oli
Venezuelassa 1960-luvulla marxilaisten guerillojen ideologinen käsikirja. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Hugo
Chávez itse luonnehti Venezuelan sosialistista projektia
indo-venezuelalaiseksi, kotikutoiseksi, kristilliseksi ja bolivaariseksi. Se ei
ole utopistista sosialismia. Se pohjautuu hänen mukaansa <b>Karl Marxin</b> ja <b>Friedrich
Engelsin</b> Kommunistisessa Manifestissa esittämiin ajatuksiin. Ratkaisun
perustana on yhteiskunnan taloudellisen mallin muuttaminen. On sosialisoitava
talous mukaan lukien maa-alueet ja luotava uusi tuotantotapa. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN KEHITYKSEN
HISTORIAA VUOSILTA 1982–2017</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 1982</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> laskuvarjojoukkojen
everstiluutnantti Hugo Chávez perusti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Bolivaarisen
vallankumousliikkeen</b> (<b>MRB 200</b>) armeijan edistyksellisten upseerien
keskuuteen. Liikkeen perustajat olivat päättäneet pelastaa ylipäällikkö <b>Simon
Bolivarin, </b>opettaja<b> Simon Rodriguezin</b> ja sotilas <b>Ezequiel Zamoran</b>
vallankumoukselliset ajatukset.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 1989 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan kansa
nousi kapinaan peruselintarvikkeiden ja –palveluiden hinnankorotuksia sekä
kahden lahjuksia ottavan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>puolueen (AD ja
COPEI) ylivaltaa vastaan<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">.</b> Kapina
johti 2 000 ihmisen kuolemaan poliisin ja armeijan käsissä sekä sotatilan
julistamiseen. MRB:hen kuuluvat upseerit eivät hyväksyneet armeijan käyttämistä
kansaa vastaan eivätkä maan huippupoliitikkojen ja sotilaiden korruptoituneisuutta.
</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Helmikuussa 1992 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarinen
vallankumouksellinen liike <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">(MRB 200) </b>yritti
everstiluutnantti Hugo Chávezin johdolla syrjäyttää vallasta Venezuelan presidentti
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Carlos Andrés Perézin</b> (AD). Vallankaappausyritys
epäonnistui. Hugo Chávez tovereineen tuomittiin vankeuteen.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 1994 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Hugo Chávez
vapautettiin vankilasta. Fidel Castro kutsui hänet vierailulle Havannaan.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 1997 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Chávez
taistelutovereineen perusti MRB 200:n poliittiseksi siiveksi kansallismielisen,
vasem-mistolaisen <b>Viides tasavalta Liikkeen</b> (MVR) ja ryhtyi kamppailemaan
vallasta parlamentaarisin keinoin. Kansanedustajaehdokkaina oli mm.
ay-aktivisteja, intiaani- ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä eri leirien vasemmistolaisia.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 1998</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuelassa r</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">akennettiin laaja MVR:n kokoama eri
vasemmistopuolueista ja kansalaisjärjestöistä koostuva kansanrintama <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Frente Patriotico</b> ja Hugo Chávez voitti
presidentin vaalit. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Helmikuussa 1999</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> presidentti Hugo Chávez astui
virkaansa. Hän ehdotti maaliskuussa järjestettäväksi perustuslakia säätävän
kansalliskokouksen (ANC) edustajien vaalit. Hän </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">sai </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">liittolaisineen enemmistön tuohon kokoukseen.
</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">ANC
hajotti elokuun lopulla vastaanhangoittelevan parlamentin. Chávezin kannattajat
saivat ajettua lävitse 40 muutosta perustuslakiin. Uudistuksella muutettiin
kaksikamarinen parlamentti yksikamariseksi parlamentiksi, jossa työskenteli 165
jäsentä. Suoralla kansanäänestyksellä valittavan presidentin toimikausi piteni
viidestä vuodesta kuuteen. Työpäivän pituudeksi määritettiin kahdeksan tuntia
ja työviikon pituudeksi 44 tuntia. Äänestysoikeus suotiin 18 vuotta
täyttäneille kansalaisille. </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Perustuslaki takasi jokaiselle venezuelalaiselle perusturvan sekä
maksuttoman terveydenhuollon ja koulutuksen. Valtion budjettivaroja alettiin
käyttää voimaperäisesti pienituloisten ihmisten sosiaaliturvaan.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Perustuslaki
</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">on ollut aina yksi Venezuelan bolivaarisen tasavallan
demokraattisen järjestelmän suojatuista osallistumismuodoista ja sen
vallankumouksen tärkeimmistä työvälineistä. Sen suomin keinoin yhteiskunta voi
tehdä joko osittaisia tai täydellisiä muutoksia tasavallan rakenteisiin. <span style="color: #222222;">Perustuslain 347. artiklassa todetaan suoran demokratian
harjoittamisesta: "<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Alkuperäinen,
peruslaillinen valta kuuluu kansalle</i>". Tätä valtaa voidaan käyttää
valtion muuttamiseksi, uuden laillisen järjestelmän luomiseksi ja/tai uuden
perustuslain säätämiseksi. Perustuslaki on korkein laki ja oikeusjärjestyksen
perusta. Kaikki julkista valtaa harjoittavat henkilöt ja elimet ovat
perustuslain alaisia.</span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2000</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> maahan perustettiin
maanlaajuiset <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">bolivaariset piirit</b>
vallankumouksen ja perustuslain puolustamiseksi. </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Chavistat voittivat enemmistön
parlamenttiin ja maassa pidettiin uudet presidentinvaalit. Vuonna 2003 bolivaarisissa
piireissä toimi 2,2 miljoonaa jäsentä. Piirit auttoivat kansalaisia
yhteisöissään perustamaan alueilleen koulu-, terveys-, asumis- ja
yleispalveluita. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2001</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuelassa a</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">loitettiin laaja maareformi ja
voitettiin väestön enemmistön kannatus sosiaaliohjelmilla eli missioilla. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Korjatakseen
aikaisempien maareformien virheitä Venezuelan kongressi vahvisti v. 2001 lain
maatalouden kehittämiseksi. Aluksi valtion omistamaa maata luovutettiin
talonpojille ja maatalousosuuskunnille. Maareformin onnistumisen takaamiseksi
perustettiin kolme virastoa. Kansallisen maainstituutin (<b>INTI</b>) tehtävänä
oli valvoa maanjakoa ja sen käyttöä. Kansallinen maatalouden
kehittämisinstituutin (<b>INDER</b>) vastuualueena oli tekniikkaan ja
infrastruktuurin liittyvä apu. Venezuelan maatalousyhdistys (<b>CVA</b>) vastasi
maataloustuotteiden markkinoinnista. Merkittävin näistä hallintoelimistä on v.
2002 perustettu INTI. Vuonna 2003 Venezuelan hallitus kiihdytti
maareformiprosessia käynnistämällä <b>Ezequiel Zamora –suunnitelman</b>.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelassa
vahvistettiin osuuskuntalaki v. 2001</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">. Osuuskunnat toimivat v. 2006 neljällä pääsektorilla: <b>1)</b>
kaupat, hotellit ja ravintolat (31 %), <b>2)</b> kuljetus, varastointi ja
viestintä (29 %), <b>3)</b> maatalous, metsästys ja kalastus (18 %) ja <b>4)</b>
tehdasteollisuus (8,3 %). Valtaosa osuuskunnista oli henkilökunniltaan pieniä
yrityksiä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Keväällä 2002</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">kansan ja armeijan uskollinen osa </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">kukistivat yhdessä USA:n tukeman ja
Venezuelan kapitalistipiirien toteuttaman vastavallankumousyrityksen. Lisäksi maa
selviytyi opposition masinoimasta öljylakosta. Fidel Castro toimi
vallankaappausyrityksen aikana bolivaarisen hallituksen neuvonantajana</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">.</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Huhtikuun kaappauksen toisena
pääpontimena öljyn rinnalla oli Chávezin maareformi. Maatalouskapitalistit kokivat
sen hyökkäyksenä yksityistä omistusoikeutta ja vapaata yrittäjyyttä kohtaan. Bolivaariset
piirit näyttelivät olennaista osaa oikeistovallankaappauksen torjumisessa sekä myöhemmin
oikeiston toimesta elokuussa 2004 presidentin asemasta järjestetyssä kansanäänestyksen
vaalityössä. Presidentti Hugo Chávez voitti niiden ansiosta opposition vaatiman
kansanäänestyksen presidentin asemasta ja säilytti asemansa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan
bolivaarisen tasavallan presidentti Hugo Chávez vannoi <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">7.12.2002</b> viisi päivää vallankaappauk-seen tähtäävän yleislakon
aloittamisen jälkeen, ettei hän tule alistumaan minkäänlaisen kiristyksen tai
painostuksen edessä. ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Minä vannon, että
minä pysyn kansan parissa koko elämäni ajan. Te nostitte minut valtaan ja te
olette ainoat, jotka voivat erottaa minut. Kukaan muu ei voi ottaa minulta
valtaa pois.</i>”</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">LATINALAISEN AMERIKAN INTEGRAATIO
EDISTYY</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2004 perustettiin ALBA (</span></b><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarinen vaihtoehtoehto Amerikoille)</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">: <tt><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ansi-font-size: 11.0pt; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Kuuban ja Venezuelan presidentit
allekirjoittivat historiallisen ALBA-sopimuksen Havannassa v. 2004.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Sopimuksessa kutsuttiin muita Latinalaisen
Amerikan ja Karibian alueen valtioita keskinäiseen poliittiseen ja
yhteiskunnalliseen integraatioon sekä luomaan todellinen vaihtoehto Etelä- ja
Keski-Amerikan kansoihin ja luonnonvaroihin kohdistuvalle USA:n
saaliinhimoiselle talouspolitiikalle. </span></tt>ALBA:n toisena tärkeänä
kokonaisuutena on USA:n vaikutusvallan kaventaminen Latinalaisessa Amerikassa. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2007</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">vaikutti ilmeiseltä, että<b> </b>ALBA-sopimuksen<b>
</b>puitteissa<b> </b>oli mahdollista rakentaa Latinalaiseen Amerikkaan uusliberalismin
ja USA:n imperialismin vastainen demokraattinen kansojen rintama sekä myös
mahdollisesti myöhemmin sosialistinen valtioliitto. Tuolloin Argentiinassa,
Boliviassa, Brasiliassa, Ecuadorissa, Kuubassa, Nicaraguassa, Paraguayssa ja
Venezuelassa istui vallassa vasemmistolainen hallitus.</span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna
2008 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Latinalaisen Amerikan integraatiota syvennettiin.
Etelä-Amerikan kansojen liitto <b>UNASUR</b> perustettiin 23.5.2008
Brasiliassa. Se luotiin MERCOSURin (Etelän yhteismarkkinat) ja CANin (Andien
Yhteisön) pohjalle. Siihen kuuluu 12 jäsenvaltiota: Argentiina, Bolivia,
Brasilia, Chile, Ecuador, Guyana, Kolumbia, Paraguay, Peru, Surinam, Uruguay ja
Venezuela sekä kaksi tarkkailijajäsentä: Meksiko ja Panama. Maantieteellisesti
UNASUR kattaa 17,7 miljoonan km² maa-alueen, jossa elää 388 miljoonaa ihmistä. <b>Järjestön
yhtenä keskeisenä periaatteena on siihen kuuluvien kansakuntien itsenäisyyden
ja itsemääräämisoikeuden voimistaminen. Tavoitteina ovat myös UNASURin yhteinen
parlamentti, valuutta ja passi v. 2019 mennessä.</b></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">BOLIVAARINEN
VALLANKUMOUS VAHVISTI ASEMAANSA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2005</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> pidetyissä
parlamenttivaaleissa<i><span style="mso-bidi-font-weight: bold;"> </span></i></span><b><i><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Polo Patriotico</span></i></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> –kansanrintama sai vaalivoiton.
Kansanrintama: Viidennen tasavallan liike (MVR): 118 paikkaa, <b><i>Podemos:</i></b>
19 paikkaa, <b><i style="mso-bidi-font-style: normal;">PPT</i>: </b>9 paikkaa, <b><i style="mso-bidi-font-style: normal;">PCV:</i> </b>7 paikkaa, <b><i style="mso-bidi-font-style: normal;">UPV</i> </b>(Venezuelan kansanliitto):
1 paikka, <b><i style="mso-bidi-font-style: normal;">MEP</i>: </b>1 paikka sekä
joukko intiaaniväestöä edustavia sekä vasemmistolaisia pikkupuolueita. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuoden 2005
maareformi</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> nimettiin <b>Mission
Zamoraksi</b>. Laki määritteli maatilojen maksimikooksi 5 000 ha. Viljelemätön
maa pantiin verolle, sekä suurtiloilta pakkolunastettiin viljelemätöntä maata,
ja joutomaata pantiin uudelleenjaettavaksi. Pakkolunastukset korvattiin käypään
markkinahintaan. Kansallinen maainstituutti myönsi kaikille halukkaille
18–25-vuotiaille venezuelalaisille väliaikaisen käyttöoikeuden omaan maapalstaan.
Maanluovutus vahvistettiin lahjoituskirjalla (carta agraria), josta ilmeni
uuden tilallisen maantarve sekä myös hänen motivaationsa työskennellä omalla
maallaan. Tavoitteeksi otettiin kahden miljoonan lisähehtaariin jakaminen,
joista yksityisiä maita oli 1,5 miljoonaa hehtaaria. Hallitus nimitti
väliintulotoimikunnan tarkastamaan, että luovutetut maat ovat todella
tuotannossa ja että ne on laillisesti hankittuja. Viljelijä saa laillisen
omistusoikeuden hänelle luovutettuun maahan vasta kolmen tuotantovuoden
jälkeen. Hänellä ei ole kuitenkaan tämän jälkeenkään oikeutta myydä maataan.
Maareformit ovat tuottaneet ongelmia, koska 92 % maan väestöstä asuu
kaupungeissa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2006</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Hugo Chávez voitti </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">63 %
ääniosuudellaan </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">kolmannen
kerran presidentinvaalit. </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Äänioikeutettaan käytti lähes 11,5 miljoonaa
kansalaista. </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelassa
aloitettiin kapitalistisen valtiokoneiston korvaaminen uudella sosialistisella
valtiokoneistolla. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2006</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuelan vallankumousprosessia
menestyksellä puolustaneet bolivaariset piirit korvattiin 16 000
yhteisöneuvostolla. Yhteisöneuvostot ovat bolivaarisen sosialismin vallan- ja
vastuunjaon perusyksikköjä. Ne ovat 150–400 perheen muodostamia paikallisneuvostoja.
Ne vastaavat asuinalueensa kehityshankkeista. Valtion rahoittamat projektit
kohdistuvat kunnallistekniikkaan, maatalouteen, asumiseen, koulutukseen,
terveydenhoitoon, kulttuuriin, urheiluun ja sosiaalisiin ongelmiin. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Suunnitelmana on korvata maan valtio- ja
hallintorakenteita yhteisöneuvoston harjoittamalla alueellisella päätäntä- ja
toimintavallalla.</i></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">VUONNA
2007 VALLANKUMOUSPROSESSIN</span></b><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">TÄRKEIMMIKSI TEHTÄVIKSI ASETTUIVAT </span></span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Tavoitteeksi asetettiin Venezuelan talouden
avainsektorien asteittainen kansallistaminen, koska maan talous oli edelleen
kapitalistien hallussa ja maassa vallitsi kaksoisvalta eikä porvarillisia
tuotantosuhteita ollut kumottu. Porvarillinen valtio puretaan ja se korvataan
vallankumouksellisella valtiolla, joka perustuu työläis- ja kansanneuvostojen
valtaan. Työläisten itsehallintoa ja demokraattista valvontaa laajennetaan tehtaissa.
Yhteisöneuvostojen käyttöön luvattiin 5 % valtion budjetista. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan sosialistisen kehityksen tärkeimpinä
turvatakuina toimivat taloussuhteet Kiinaan, asetekninen yhteistyö Venäjän
kanssa sekä ideologinen liittolaisuus Kuuban kanssa. Muita tekijöitä olivat
Latinalaisen Amerikan voimistuva valtiollinen integraatio ALBA:n kautta sekä
vasemmistolaisten hallitusten valtaannousu Etelä-Amerikassa. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuela pyrki lisäämään läsnäoloaan Aasiassa
kehittämällä yhteistyötä Aasian valtioiden kanssa. Sosiaalisia ja kaupallisia
yhteyksiä kehitettiin Venezuelan taholta mm. Kiinan, Syyrian, Iranin, Malesian,
Vietnamin ja Laosin kanssa. Tukeakseen työväenluokan taistelun
kansainvälisyyttä, Hugo Chávez ehdotti <b>elokuussa 2007</b> Latinalaisen
Amerikan ja Karibian alueen vasemmistopuolueiden uuden <b>Internationaalin</b>
perustamista v. 2008.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2007</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> vallankumousprosessin
vakiintumisen ja vahvistumisen myötä <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">aloitettiin
perustuslain muuttaminen demokraattisesta sosialistisemmaksi</b>. </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Perustuslakia
säätävä kokous kokoontui muuttamaan maan perustuslakia. Tuolloin
perustuslakiehdotusta puitiin 9 020 julkisessa tilaisuudessa.
Sosialistisiin uudistuksiin pyrkinyt perustuslaki ei tullut kuitenkaan
hyväksytyksi kansanäänestyksessä <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">2.12.2007</b>.
P</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">residentti
Chávezille myönnettiin 18 kk:n lainsäädäntöoikeus, jotta tämä voisi säätää sosialismia
edistäviä lakeja asetusteitse.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Presidentti Chávez
ilmoitti 18.12.2006 liittolaispuolueilleen</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> (23 puoluetta), <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">että maahan olisi syytä pe-rustaa
sosialismin rakennustyötä varten uusi puolue</b> – <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Venezuelan Yhdistynyt Sosialistinen Puolue</b> <b>(PSUV</b>). 5,8
miljoonaa venezuelalaista täytti jäsenhakemuksen. Puolueen varsinainen
perustamiskokous pidettiin <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">2.11.2007</b>.
PSUV perustettiin johtamaan vallankumousprosessia. Se ilmoitti
puolueohjelmassaan haluavansa edistää kansanvallan neuvostojen valtaan
perustuvaa valtiorakennetta, jonka hallintaan työläiset, talonpojat,
opiskelijat, kotiäidit, sivistyneistö, taiteilijat, pientuottajat ja -yrittäjät
kaupungeissa ja maaseudulla voivat osallistua demokraattisesti ja
tasavertaisesti.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Puolueen päämääränä on
yhteisöllinen valtiososialismi.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarisen
Venezuelan entinen puolustusministeri ja MVR:n johdon jäsen, kenraali evp. <b>Raul
Isaias Baduel</b> ilmoitti <b>3.11.2007</b> tiedotusvälineissä julkisesti
vastustavansa perustuslain muuttamista. Hän halusi olla uskollinen v. 1999
perustuslaille ja maan armeijalle. Hän ei hyväksynyt perustuslaissa esitettyä
ehdotusta maan armeijan muuttamiseksi bolivaariseksi kansanarmeijaksi,
kansalliskaartin bolivarisoimista ja armeijan reservin muuttamista
bolivaariseksi kansanmiliisiksi. Vuoden 2002 huhtikuun vallankaappausyrityksen
aikana kenraali ansioitui kapinoimalla laskuvarjojoukkoineen voimakkaasti
presidentti Chávezin syrjäyttämistä vastaan. <b>Hän toimi Venezuelan armeijan
päällikkönä v. 2004–2007</b>. Toukokuussa 2010 kenraali Baduel tuomittiin sotilastuomioistuimessa
korruption vuoksi lähes kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Vapautumisensa jälkeen
hänet pidätettiin uudelleen tammikuussa 2017 syytettynä
vallankaappaushankkeesta.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kanadalainen
sosialisti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Jeffery R. Webber</b>
haastatteli <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">5.9.2008</b> venezuelalaista
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Oscar Gonzálezia</b>, joka toimi PSUV:in
Sosiaaliset liikkeet kansanvallan puolesta –järjestön koordinaattorina. Tämä
totesi, ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">että olennaisin heikkoutemme on
ideologinen. Meidän on vahvistettava itseämme tässä puolessa, jotta kansa
todella oivaltaisi, mitä sosialismi on ja mitä hyötyä se heille toisi.”</i></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Köyhyyden
voittaminen. Vuosina 1998–2008</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuela kohosi YK:n inhimillisen
kehityksen indeksillä (HDI) mitattuna 10 pykälää ylöspäin. Useimmat
venezuelalaiset ovat päässeet terveydenhoidon, koulutuksen ja säännöllisen
ravinnon piiriin. Venezuelan kansallisen tilastolaitoksen mukaan hallitus on
ohjannut viimeisen 11 vuoden aikana yhteensä 330 miljoonaa dollaria
sosiaalisiin ohjelmiin. Summa käsittää 66 % maan verotuloista. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">OAS:n
ja UNDP:n v. 2010 raportin mukaan köyhyys on supistunut Venezuelassa 44 % v.
1998–2008. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Maanosan köyhyyden
vähentyminen on ollut suurinta Venezuelassa</b>. Samana ajanjaksona
taloudellinen epätasa-arvoisuus on pienentynyt 17,9 %.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelassa <b>15.2.2009</b> järjestetyssä
perustuslakikansaäänestyksessä hyväksyttiin presidentti Hugo Chávezin
virkakauden jatkaminen kolmannella kaudella.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">BOLIVAARISEN
VALLANKUMOUSPROSESSIN SYVENTÄMINEN</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuoden
2010</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> <b>alussa maahan perustettiin </b></span><b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">valtion liittoneuvost</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">o
kansallisen budjetin suunnittelua varten. Sen jäseninä toimivat ministerit,
kuvernöörit, pormestarit sekä yhteisöneuvostojen ja kansalaisjärjestöjen
edustajat.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Syksyllä
2010 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">pidetyissä vaaleissa </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">PSUV sai 96
edustajaa 167-paikkaiseen parlamenttiin. Liittolaispuolueelle Isänmaa kaikille
(PPT) liikeni kaksi paikkaa sekä opposition liittoutumalle 64 paikkaa (38,3 %).
Venezuelassa tammikuussa 2011 puolueettoman Gis XXI -tutkimuslaitoksen tekemän
mielipidekyselyn mukaan 54,7 % venezuelalaisista arvioi presidentti Hugo
Chávezin työtä hyväksi tai erittäin hyväksi. Samaan kyselyyn vastanneista 61,3
% piti Venezuelan yhdistynyttä sosialistipuoluetta suosituimpana poliittisena
ryhmittymänä. Opposition kansanedustajia kannatti vain 26,1 % kyselyyn
vastanneista.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Joulukuussa
2010 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan kansalliskokous täydensi määräenemmistönsä turvin
perustuslakia kahdella uudella lailla: <b>laki kansanvallasta</b> sekä lain <b>kansan-
ja julkisesta suunnittelusta</b>. Nämä lait ovat osa viidestä kansanvallan
laista, jotka tähtäävät valtion suunnittelurakenteisiin siirtymiseen ja päätöksentekoon
ruohonjuuriorganisaatioiden tasolla. Lakien tarkoituksena on edistää vallan
hajauttamista, kollektiivista omistamista, itsehallintoa ja valtion
liittoneuvoston asemaa suunnitteluelimenä. Lakien tavoitteena on suoda paikallisneuvostoille
johtava asema maan julkishallinnossa ja korvata porvarillinen edustuksellinen
demokratia osallistuvalla demokratialla. Porvarillinen hallintokoneisto
korvataan bolivaarisella neuvostojärjestelmällä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">LAKI
KANSANVALLASTA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Laki sisältää yhteensä 134 pykälää. Ne liittyvät yhteisöjen välittömään
osallistumiseen julkisessa hallinnossa perustuslain 5 § mukaisesti. Lain yhtenä
tarkoituksena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen asemaa vallankumouksellisessa
demokratiassa sekä luoda kunnallisia ja yhteisöllisiä itsehallinnon muotoja.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Sosiaalisesti omistetut tuotanto-organisaatiot (osuuskunnat) asetetaan
etusijalle, kun julkisen vallan elimillä on tarvetta tavaroista, palveluista
tai suoritettavista töistä (29 §).</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Lain mukaan kansanvallan organisaatiot ovat järjestäytyneet sen perustalta,
missä ihmiset asuvat tai elävät päivittäin. Organisaatiot koostuvat
kansalaisista, joita yhdistää jokin yhteinen intressi tai tavoite omien vaikeuksien
voittamiseksi ja kollektiivisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kansanvallan
erityisiä hallintoelimiä ovat mm. yhteisöneuvostot ja yhteisöneuvostojen
liitot.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">LAKI KANSAN-
JA JULKISESTA SUUNNITTELUSTA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Laki liittää yhteisöneuvostot ja yhteisöneuvostojen liitot osaksi
kansallista suunnittelujärjestelmää. Se koostuu valtion, kuntien,
yhteisöneuvostojen liittojen ja yhteisöneuvostojen julkisista
suunnitteluneuvostoista yhtä hyvin kuin yhteisöneuvostoista ja valtion
liittoneuvostosta. Laki mahdollistaa laajan ja joukkomittaisen osallistumisen
yhteiskunnan suunnitteluun, suunnitelman soveltamiseen ja tulevan tarkasteluun.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">VUODEN 2010
POLIITTINEN TILANNEARVIO BOLIVAARISESTA VALLANKUMOUKSESTA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Poliittisen vallan haltuunotto oli Venezuelassa
ongelmallista, koska maassa oli vasta kehittymässä luokkatietoinen ja
organisoitunut maa- ja teollisuustyöläisiä edustava työväenliike. Kansan
sosialistista tietoutta ei oltu kyetty syventämään riittävästi. Lisäksi
väestöstä yli kolmannes oli alle 15-vuotiaita. Talonpoikais- ja
opiskelijaliikkeen kohdalla oli havaittavissa samanlaista heikkoutta. Maareformi
tuotti ongelmia, koska 92 % väestöstä asui kaupungeissa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Sosialismia
ei voi rakentaa ilman ammattitaitoisia työläisiä</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> (teollistaminen), <b>osaavia talonpoikia</b> (ruokaomavaraisuus) ja <b>sivistyneistöä</b>
(koulutus) sekä hyvin <b>organisoituja järjestöjä</b>. Venezuela on kohdannut saman
tilanteen kuin nuori vallankumouksellinen Kuuba. Sen on luotava kouluttamalla
ja kasvattamalla oma työväenluokkansa, talonpoikaistonsa ja sivistyneistönsä
sekä oma sosialistinen kulttuurinsa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">OSUUSKUNNAT,
YHTEISÖNEUVOSTOT JA KOMMUUNIT </span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2011</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuelassa
toimi jo yhteensä 30 000 yhteisöneuvostoa. Vallan ja vastuun
hajauttamiseksi sosialistisen yhteiskunnan kunnat jaetaan osa-alueisiin, joissa
talouden, sosiaali- ja koulutoimen, rakentamisen sekä terveyspalveluiden
suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat asuinalueen kansalaisten valitsemat
yhteisöneuvostot. Ne toimivat yhteistyössä kunnallisten, maakunnallisten ja
valtiollisten kansanvallan päätäntäelimien kanssa. Yhteisöneuvostojen
tarkoituksena on edistää väestön laajaa osallistumista ja paikallista
aloitekykyä heidän omien ongelmiensa ratkaisussa. Nämä asiat on kirjattu jo
maan lainsäädäntöön. Paikallishallintoa ja taloudellista demokratiaa
toteutetaan yhteisöneuvostojen kautta.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2013</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> maassa oli rekisteröity yhteensä
306 000<b> </b>laillista osuuskuntaa. Kansallinen osuuskuntatoimisto (<b>SUNACOOP</b>)
hallinnoi niiden perustamista ja rahoitusta. Osuuskunnissa työskenteli jo kaksi
miljoonaa työntekijää. Heistä 200 000 henkilöä osallistui päätöksentekoon
työpaikallaan. Osa osuuskunnista oli yhteiskunnan ja työntekijöiden yhteisomistuksessa.
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Osuuskunnat koettiin Venezuelassa
tärkeänä vaihtoehtona kapitalistisille yksityisomistukseen perustuville
yrityksille</b>.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2014 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelassa oli yli 40 000
rekisteröityä yhteisöneuvostoa. Maassa toimi lisäksi yhteisöneuvostojen
yhteistyöeliminä 778 virallistettua alueellista kommuunia. Niiden jäsenet
valittiin paikallisista yhteisöneuvostoista. Niiden toimialueeseen kuuluivat
laajempien projektien rahoitus ja niistä vastaaminen. Ne voivat esittää ehdokkaita
osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja liittovaltion virastoihin. Kommuunit
perustettiin presidentti Maduron toimesta. Niiden pitäisi kattaa v. 2019 jo 68
% maan väestöstä. Ne ovat bolivaarisen sosialismin peruspilareita etenkin
maaseudulla. Tavoitteena on vuorovaikutukseen perustuvan yhteistyön
saavuttaminen kommuunien puheenjohtajien ja paikallishallinnon, valtion ja
kansallisen hallituksen kanssa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">PRESIDENTTI
HUGO CHÁVEZIN KUOLEMA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">”Maaliskuussa
2013</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> sattunut yhden 2000-luvun valovoimaisimman uudistajan, poliitikon ja
suoranaisen kansanisän, vallankumousjohtajan ja ikuisena komentajana tunnetun
Hugo Chávez Fríasin poismeno antoi <b>Nicolás Maduro Morosille </b>mahdollisuuden
johtaa maata ylimmän toimeenpanovallan haltijan roolissa voitettuaan huhtikuun
2013 presidentinvaalit. Chávezin hallinnossa v. 2006 vuoteen 2013
ulkoministerinä toiminut Maduro sai vastuulleen ensimmäisen Chávezin kuoleman
jälkeisen presidentinviran, mikä sai opposition häikäilemättömimmät tahot
suunnittelemaan vallankaappausta.” (<b>Sami Laaksonen 5.8.2017</b>)</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Oikeisto-oppositio
yritti Hugo Chávezin kuoleman jälkeen jo</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> <b>15.4.2013</b>
<b>väkivaltaista vallankaappausta</b> <b>Venezuelassa</b>. Helsingin Sanomissa
julistettiin seuraavana päivänä pahaenteisesti:<i> ”Taustalla vaikuttaa myös
se, että yksi aikakausi on päättymässä: Chávezin Venezuelalle tarjoama
taloudellinen ja poliittinen tie kapenee ja uhkaa päättyä umpikujaan.” </i>18.4.2013
presidentti Maduro ilmoitti vallankaappauksen uhan olevan ohi: ”<i>Tänään
meillä on rauha, koska olemme onnistuneet kohtaamaan tilanteen rakkauden kriteerein.
Tänään isänmaa heräsi töitä tehden ja opiskellen. Olemme selättäneet
vallankaappauksen, mutta he tulevat jatkamaan maan julkisen elämän sabotaasia.
Olkaamme varuillamme.” </i></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Voitettuaan vaalit
presidentti Nicolas Maduro vannoi virkavalansa <b>19.4.2013</b>. Hänen
toimikautensa kestää v. 2019 asti. Saavutetun vaalivoiton jälkeen maassa
käytiin joulukuussa laaja poliittinen vuoropuhelu kaikkien poliittisten,
yhteiskunnallisten ja talouden toimijoiden kanssa. Kukaan ei aavistanut, että
Venezuelan opposition vastauksena olisi jälleen väkivalta, salaliitto ja
kätketty USA-kortti.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">VALLANKUMOUS
HORJUTUKSEN JA TALOUDELLISEN SABOTAASIN KOHTEENA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Tammikuussa
2014</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">USA:n tukema oikeisto-oppositio alkoi
lietsoa katuväkivaltaa vallankaappauksen hohde silmissään. Se syytti totuttuun
tapaan maan hallitusta korkeasta inflaatiosta, elintarvikepulasta, rikollisuudesta
ja Kuuban taloudellisesta tukemisesta. Kun vallanvaihto Venezuelassa ei onnistunut
demokraattisin keinoin, maan oikeisto turvautui väkivaltaan ja yritti
vallankaappausta. Yli 20 000 bolivaarisen kansalliskaartin (GNB) sotilasta
partioi maan kaupunkien kaduilla osallistuen noin 16 000
järjestyksenpalautusoperaatioon. Yhteenotoissa kuoli 29 ihmistä. Pääosa
kuolemantapauksista tapahtui barrikadeilla. Venezuelalaisista 87 %
tuomitsi väkivaltaisten katusulkujen käytön protestien välineenä ja 11 %
hyväksyi niiden käytön. Presidentti Maduro ehdotti <b>15.3.2014</b> USA:lle
korkean komission perustamista maiden välisen kunnioituksen ja rauhan edistämiseksi.
Ajatus ei saanut USA:n tukea.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Presidentti <b>Nicolas Maduro</b> erotti Venezuelan suunnitteluministeri <b>Jorge
Giordanin</b> tehtävistään <b>18.6.2014</b>. Ennen irtisanomistaan tämä ehti
toimia 16 vuotta maansa hallituksessa. Hän sai lähtöpassit myös Venezuelan
keskuspankin ja valtion öljy-yhtiön PDVSA:n johtajistosta. Hän kuuluu kuitenkin
edelleen Venezuelan yhdistyneen sosialistipuolueen (PSUV) johtoon. </span><b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Presidentti
Chávezin elinaikana Giordani toimi bolivaarisen vallankumouksen talouden
pääarkkitehtina.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Lähtöpassiensa jälkeen Giordani syytti
julkaisemassaan avoimessa kirjeessään Venezuelan nykyistä presidenttiä Nicolas
Maduroa huonosta johtajuudesta ja maan talouskriisistä. ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">On hälyttävää ja tuskallista katsella presidenttiyttä, jossa ei ole
havaittavissa missään johtajuutta</i>.”</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarisen vallankumouksen pragmaatikot kaipasivat Venezuelaan
markkinamyönteisempää taloutta. Vallankumouksen radikaalimpi siipi sitä vastoin
haluaisi lisätä valtion kontrollia tuotantoelämässä. Presidentti Chávez kehotti
jo v. 2011: “<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Perustakaa valtion vienti-
ja tuontiyhtiö lopettaaksenne porvarien ylivallan tuonnissa. </i></span><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Me näytämme
idiooteilta antaessamme dollareita porvareille. </span></i><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">He tuovat tavaroita maahan kiskurihinnoilla. He ostavat haluamansa
dollarilla ja kiskovat siitä täällä viisi dollaria</span></i><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">.”</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuoden
2014</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> toisella puoliskolla bolivaarista hallitusta
vastaan kohdistettu taloudellinen sodankäynti ilmeni elintarvikkeiden, bensan
ja lääkkeiden salakuljetuksena Kolumbiaan, valuuttakeinotteluna, tuotantosektorien
rikollisena rahoittamisena ja hyökkäyksinä maan logistiikkaverkostoon ja kaupan
jakeluketjuun.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Rikolliset hamstrasivat
tavaroita valtion suurista jakeluketjuista (Mercal ja PDVAL). Taloudellinen
sota aiheutti poliittis-strategisesti tärkeiden tuotteiden katoamista
kulutuksesta ja koetteli kansan kärsivällisyyttä. Kansallinen bolivaarinen
armeija pisti salakuljetuksen kuriin. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta maan
työttömyys oli tuolloin alimmillaan ja perheiden tulot olivat korkeimmillaan
sataan vuoteen.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="ES" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Joulukuussa 2014</span></b><span lang="ES" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> presidentti <b>Barack Obama</b> sääti lain
“Venezuelan ihmisoikeuksista ja kansalaisyhteiskun-nasta”. Maan kongressi
vahvisti lain, jonka mukaan USA voi kohdistaa sanktioita niihin
venezuelalaisiin virkamiehiin, jotka syyllistyvät mielenosoittajien
pahoinpitelyyn. Nämä eivät saa matkustaa USA:an ja hei-dän varallisuutensa
jäädytetään. Lain tavoitteena on myös vapaiden vaalien ja avoimen
kansalaisyhteis-kunnan luominen Venezuelaan sekä bolivaarisen vallankumouksen
lakkauttaminen.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">ÖLJY
VENEZUELAN TALOUDEN PERUSTANA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuoden
2015</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> <b>alussa öljyn hinta laski</b> kesäkuun 2014
tasosta 113,4 USD <b>barrelilta 50 dollariin</b> Saudi-Arabian ja sen
naapurivaltioiden alkaessa myydä öljyään polkuhintaan (min. 33,9 USD/barrel
2/2016). Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan romahduttaminen kohdistui tuhoisasti
etenkin sellaisen suuren öljyntuottajamaan kansantalouteen, joka satsasi
tulojaan kansalaistensa sosiaalihuoltoon, terveydenhoitoon, koulutukseen ja asuntorakentamiseen.
<b>Kansainvälinen kapitalismi hyökkäsi Venezuelan liian yksipuolista ja tämän
vuoksi helposti haavoittuvaa tuotantorakennetta vastaan horjuttaakseen maan
laillista hallitusta ja saattaakseen yhteiskunnan sekasortoon.</b> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan talous on pyörinyt lähes 100 vuoden ajan
öljyn ympärillä, joka on vastannut valtaosaa maan ulkomaan tuloista.
Öljytuloilla katetaan nykyisin 95 % kansallisesta budjetista. 1930-luvulta
alkaen suuntautuminen öljyteollisuuden pariin on merkinnyt vastaavasti
kaikkoamista maatalouden parista. Sekä valtiollinen että yksityinen pääoma
vetäytyivät maaseudulta, jonka seurauksena talonpojat ja maataloustyöläiset eivät
kyenneet enää elättämään itseään. Venezuela on nykyisin yksi
urbanisoituneimmista maista Latinalaisessa Amerikassa. <b>Sen väestöstä asuu 90
% kaupungeissa. Siitä tuli ensimmäinen valtio maanosassaan, joka toi pääosan
elintarvikkeistaan ulkomailta</b>, koska öljydollareilla ostettu ravinto oli
halvempaa kuin itse tuotettu. Edellisen johdosta maahan kehittyi vahva
kansallisten ja kansainvälisten monialayritysten hallitsema elintarvikkeiden
tuonnin ja niiden jakelun keskittymä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan bolivaarisen tasavallan kriisissä on ollut
yksinkertaisesti kysymys taistelusta yhteiskunnallisesta vallasta ja maan
luonnonvarojen hallinnasta. Kannattaa pohtia, kuka hyötyy vallanvaihdosta,
kenellä on tilaisuus toteuttaa se ja millä keinolla vallankaappausyritys
toteutetaan? Öljyn hinnan ollessa alhainen hallituksen taloudellinen ja yhteiskunnallinen
valta kapenee.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">OIKEISTO-OPPOSITIO
VOITTI PARLAMENTTIVAALIT</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna
2015 roima tappio parlamenttivaaleissa.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> ”Raastavan
mediakampanjan lopputuloksena, kaikkeen likaiseenkin peliin turvautuen
oikeistovoimien yhteistoimielin eli Demokraattisen yhtenäisyyden neuvottelupöytä
(<b>MUD</b>) sai haltuunsa <b>vuoden 2015</b> parlamenttivaaleissa 112
edustajainhuoneen paikkaa, nostaen kannatustaan 47 edustajalla.
Vasemmistokoalitio <b>Gran Polo Patriótico</b> eli Suuri isänmaallinen Simón
Bolívarin rintama taas sai itselleen 55 paikkaa, missä pudotusta oli 43
paikkaa. Muut puolueet eivät paikkoihin yltäneet, vaikka kummatkin sekä
oikeisto- että vasemmistorintama pitävät sisällään ison joukon erilaisia
puolueita, toimijoita ja ryhmiä, kuten ensiksi mainitun suurin ryhmä Primero
Justicia (Oikeus Ensin) ja toiseksi mainitun pääryhmä Venezuelan Yhdistynyt
Sosialistipuolue (PSUV). Siinä missä PSUV on viime vuosina ollut koalitionsa
selkeästi suurin ryhmä, oikeistossa vaikuttaa PJ:n ohella myös toinen tasavahva
ryhmä eli Acción Democrática (Demokraattinen Toiminta).” (<b>Sami Laaksonen
5.8.2017</b>)</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Maan
korkein oikeus totesi oikeistokoalition syyllistyneen vaalivilppiin v. 2015
parlamenttivaaleissa</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">. Tämän seurauksena oikeisto menetti
perustuslaillisen oikeutensa perustuslain muuttamiseen.</span> <span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Sen vaaleissa saavuttama enemmistö supistui kohtalokkaasti vaalivilpin
takia. <b>Vuoden 2016 alussa </b>Kansallinen vaalineuvosto käynnisti
tutkimuksen äänten ostamisesta Amazonasin osavaltiossa. Maan korkein oikeus
(TSJ) päätti hylätä neljän kansanedustajan edustusoikeuden. Näistä kolme edusti
oikeisto-oppositiota ja yksi hallitusta tukevaa osapuolta. Mikäli
oikeisto-oppositio olisi saanut laillisin keinoin 2/3 osan enemmistön parlamenttiin,
se olisi voinut peruuttaa vallankumouksen siihenastiset yhteiskunnalliset
saavutukset. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">VALLANKUMOUS
RYHTYI PUOLUSTAMAAN ITSEÄÄN</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarisen Venezuelan tasavallan presidentti <b>Nicolas
Maduro</b> totesi <b>17.8.2015</b> kommuunien johtoryhmän kokouksessa, että ”<i>meidän
on valmisteltava itseämme radikaalimpaan vallankumoukseen. Se historiallinen
hetki lähestyy, jolloin meidän on pakko viedä oikeuteen sosialistisen
vallankumouksemme vastainen vehkeily taistellessamme itsenäisyytemme,
arvokkuutemme ja kansamme puolesta.”</i> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna
2015</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuela investoi sosiaalialaan,
kunnallistekniikan kohentamiseen ja talouteen. Maassa aloitettiin mittava
perheiden suojeluohjelma, joka liittyi missioon ”<b>Koteja kotimaassa</b>”.
Hankkeella pyrittiin kokonaisvaltaiseen huolenpitoon lapsista, naisista ja
perheistä sekä 500 000 kotitaloudesta. Lisäksi parannettiin myös eläkkeitä.
Vuoteen 2019 mennessä maahan rakennetaan Barrio Nuevo- ja Barrio Tricolor<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>–missioiden puitteissa kolme miljoonaa uutta
asuntoa. Missio "Robert Serralla" aktivoidaan nuorisoa. 200 000
lukiolaisen ja yläasteen koululaisen apurahat nousi 200 bolivarista 500
bolivariin. Yliopistossa opiskelevien opintoraha kasvoi 30 %.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Tuolloin
pitämässään linjapuheessa presidentti totesi:</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">”Kehittäessämme poliittista vuoropuhelua, joka vaati paljon työtä ja
suunnittelua, oppositio aloitti ”<b>ulospääsyksi</b>” kutsutun poliittisen
aikeensa. Sillä pyrittiin sivuuttamaan maamme perustuslaillinen todellisuus…
”Näin vuoropuheluun kutsuva v. 2014 alkoi harha-askelin. Minä vaadin ja vaadin
vuoropuhelua. Valitettavasti sitä ei ole tapahtunut, ei vielä tänäänkään.
Tänään voimme havaita, kuinka v. 2015 alkaa samanlaisessa virheellisessä
politiikassa piehtaroiden. Samat ääriainekset saavat aikaan paljon harmia
maallemme. Meidän ihmisemme osoittavat joka päivä mieltään kaduilla.
Komendantti Chávezin bolivaariselle vallankumoukselle ei ole esitetty
todellista vaihtoehtoa. Näyttää siltä, että vaikka (vallankumousta) on kestänyt
todistetusti jo 15 vuotta, heillä ei ole kykyä kuunnella, eikä myöskään
yhteistä tahtoa syventää kansamme tietoisuutta demokratiasta ja rauhasta eikä
kansamme halusta löytää polkuja vaurauteen.”</span></i></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-font-style: italic; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">YHDYSVALLAT PYRKI VALTAAMAAN TAKAPIHANSA TAKAISIN</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2015 bolivaarisen
vallankumouksen keskeisin haaste oli</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">, kuinka se voisi edistää silloisessa siirtymävaiheessaan
yhteisölliseen sosialismiin perustuvan valtion syntymistä
keinottelukapitalismin vallitessa, öljyn hinnan ollessa alhainen ja maan
oikeisto-opposition pyrkiessä vastavallankumoukseen keinoja kaihtamatta. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Venezuelassa käytiin edelleen
luokkataistelua valtiollisesta vallasta.</b> Osa teollisuudesta ja valtaosa
mediasta oli edelleen kapitalistien hallussa. USA:n ja Euroopan unionin tukema
oikeisto-oppositio sai toimia vielä toistaiseksi vapaasti maassa. Musta pörssi
oli edelleen olemassa. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Yhdysvallat
halusi palauttaa määräysvaltansa Latinalaisessa Amerikassa ja ottaa alueen
luonnonvarat haltuunsa. Tämän vuoksi se horjutti Latinalaisen Amerikan
demokraattisesti valittuja vasemmistolaisia hallituksia, häpäisi niiden
valtiojohtajia Argentiinassa ja Brasiliassa. Se yllytti kansakuntia
mellakoimaan hallituksiaan vastaan. Jenkit pyrkivät myös lyömään kiilaa Kuuban
ja muiden ALBA-maiden välille loiventamalla ulkopolitiikkaansa Kuuban suhteen.
Brasiliassa ja Ecuadorissa masinoitiin väkivaltaisia joukkomielenosoituksia.
Boliviassa ja Venezuelassa sabotoitiin maan taloutta. Argentiinan
presidenttiä vastaan käytiin armotonta parjauskampanjaa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">BOLIVAARISEN
VALLANKUMOUKSEN ELPYMINEN ALKAA</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vuonna 2016</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> bolivaarinen
vallankumous joutui jatkuvan poliittisen, taloudellisen ja geopoliittisen hyökkäyksen
kohteeksi. Venezuelan sosialistista hallitusta vastaan kohdistettiin erittäin
aggressiivinen hyökkäys kansainvälisessä mediassa. <b>Maan hallitus julisti
16.5.2016 tämän vuoksi maahan hätätilan voidakseen vakauttaa maansa ja estää
sitä uhkaava ulkoinen interventio ja sisäinen vallankaappaus.</b> Kaikista
koetuista vastoinkäymisistä huolimatta sosialistisen yhteiskunnan rakentaminen
maassa jatkui edelleen.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Toukokuussa
2016</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> tilanne Venezuelassa oli vakava ja vaikea, mutta se ei oikeuttanut kenellekään
vallankaappaukseen ryhtymistä tai sen ulkoista tukemista. Brasiliassa oikeisto
onnistui syrjäyttämään kyseenalaisin perustein maan vasemmistolaisen
presidentin <b>Dilma Roussefin</b>. Venezuelassa yritettiin samaa horjuttamalla
kaikin mahdollisin keinoin maan laillista hallitusta, lietsomalla yhteiskuntaan
levottomuuksia sekä vaatimalla kansanäänestystä presidentin syrjäyttämiseksi. <b>Kapitalistien
suvaitseminen yhteiskuntaluokkana kostautui jälleen bolivaarisessa Venezuelassa</b>.
Kapitalistisen kulutusyhteiskunnan rehottaminen sosialismia rakentavan valtion
sisällä ylläpiti kapitalistista arvomaailmaa ja sen toimintamalleja Venezuelassa.
Venezuelan yhdistyneessä sosialistipuolueessa (PSUV) ilmeni
linjaerimielisyyksiä tämän ongelman ratkaisemisessa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan presidenttiä ei vaihdettu v.
2016 opposition vaatimuksista huolimatta.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuelan oikeisto-oppositio ei kyennyt uhoilustaan
huolimatta syrjäyttämään presidentti Maduroa asemastaan. Maan korkein oikeus
totesi kansanäänestyksen järjestämiseksi kerättävistä nimistä löytyneen yli
190 000 kuollutta sielua. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kohdatuista vaikeuksista huolimatta tilanne
Venezuelassa alkoi kohentua olennaisesti keväällä 2016</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">perustettujen</b>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">CLAP-komiteoiden</b> ansiosta. </span><span lang="SV" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelaan
perustettiin v. 2016 maankattavasti CLAP-komi-teoita. Ne ovat paikallisia
jakelu- ja tuotantokomiteoita, jotka toimittavat peruselintarvikkeita koteihin
koh-tuuhintaan. Ne toimivat yhteistyössä ruohonjuuritason organisaatioiden ja
hallituksen kanssa luodakseen vaihtoehtoisen elintarvikkeiden jakelujärjestelmän
maan 24 osavaltioon. Niiden toiminnalla on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin ne
taistelevat keinottelua ja elintarvikepulia vastaan toimittamalla
elintarvikkeita suoraan ilman välikäsiä kansalaisille. Toiseksi hallitus
hankkii tuotteita suoraan sekä yksityis- että valtionyrityksistä, jotka CLAP
jakaa talo talolta yhteisön väestölaskennan perustalta. Komiteoiden arvioitiin
ruokkivan tänä vuonna neljä miljoonaa perhettä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Uusi talousohjelma</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">. Presidentti Maduro perusti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">17.3.2016</b> Venezuelan julkisen ja yksityisen
sektorin talousongelmien voittamiseksi Kansallisen talouden tuottavuuden
neuvoston. Samassa yhteydessä julkaistiin kyseisen neuvoston toimintaohjelma ”<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Toimet kansan suojelemiseksi</b>”. Se
perustui kolmeen strategiseen linjaan, jotka olivat <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">1)</b> inflaation lyöminen, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">2)</b>
taloudellisen kasvun saavuttaminen ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">3)</b>
uuden taloudellisen mekanismin luominen nykyisen liian öljytuloista riippuvan
tilalle rakentamalla sille vaihtoehto kehittämällä muita tuotantosektoreita. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Ohjelma
sisälsi mm. kansallisten ponnistusten keskittämisen maan ruokaomavaraisuuden
turvaamiseksi maksimoimalla viljelysmaiden tuottavuutta ja turvaamalla
maatalouden jakeluketjun sekä sen kaupallistamisen ja hintasäännöstelyn, maan
lääkepulan voittamisen yhteistyössä ystävävaltioiden kanssa sekä auto-,
tekstiili- ja sementti- ja metallurgiateollisuuden kehittämisen. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Sosiaalipolitiikka</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">. Maduron hallitus käytti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">v. 2016</b> maan budjetista 71,4 %
sosiaalimenoihin. Sairaaloiden määrä oli 3,5 kertaa suurempi kuin v. 1999. Kaikille
maksuttoman terveydenhuollon investoinnit olivat kym-menkertaistuneet samana
aikana. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Barrio Adentron</b>, köyhimmille
kaupunkialueille suunnatun, terveydenhuoltoprojektin puitteissa oli tehty jo
800 miljoonaa potilaskäyntiä. Tämän arvioitiin pelastaneen 1,4 miljoonan
ihmisen hengen. Ammattiin oli valmistunut 27 000 uutta lääkäriä. Vuonna
2016 eläkeikäisistä ihmisistä jo 90 % sai toimeentulonsa turvaksi eläkkeen. Lisäksi
rakennettiin 359 000 uutta perheasuntoa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Menestys kansainvälisessä politiikassa.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Sitoutumattomien maiden liikkeen 12.
kongressi <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">syyskuussa 2016</b>, jossa oli
edustus 120 eri maasta, osoitti solidaarisuuttaan bolivaariselle Venezuelalle
ja sen yhteiskunnallisille saavutuksille. Öljyntuottajamaiden kesken solmittiin
sopimus <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">marraskuussa 2016</b>, joka
johti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousuun ollen joulukuussa jo 45 dollaria
barrelilta.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Tammikuussa 2017 hallituksessa tapahtui
ministerinvaihdoksia.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">
Presidentti Maduro suoritti tammikuun alussa 2017 kabinetissaan
henkilömuutoksia. Hän nimitti tehtäviin useita Hugo Chávezin hallituksissa työskennelleitä
henkilöitä ja hänen läheisiä neuvonantajiaan. Joukossa oli monen eri
ammattialan asiantuntijoita ja vallankumouksen veteraaneja. Vaikutti siltä,
että bolivaarinen vallankumous oli ryhdistäytymässä. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Presidentti Maduro osoitti vuoden 2016 saavutuksillaan olevansa
kykenevä johtamaan maansa vallankumousprosessia</b>.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Tammikuussa 2017 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">hallitusvastuussa oleva <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">PSUV</b> oli edelleen Latinalaisen Amerikan
suurin parlamenttipuolue. Hinterlacesin tekemän tuoreen mielipidetiedustelun
mukaan venezuelalaisista 27 % kannatti sitä. Puolueen kannatus oli
korkeimmillaan <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hugo Chávezin</b> eläessä
yltäen jopa 40 %. Sen kannatusta olivat syöneet v. 2015 tapahtunut öljyn
maailmanmarkkinahinnan romahdus ja USA:n tukeman oikeisto-opposition harjoittaman
taloussodan seuraukset ja sen omat virheet sekä presidentti Chávezin
ennenaikainen kuolema v. 2013.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan
korkein oikeus eväsi <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">29.3.2017</b> maan
kansalliskokoukselta oikeuden säätää lakeja. Korkein oikeus on kumonnut jo
aikaisemmin useita parlamentin tekemiä päätöksiä, koska ne eivät ole kunnioittaneet
maan lainsäädäntöä. </span><span lang="EN" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Oikeuslaitos perusteli päätöstään ottaa väliaikaisesti
kansalliskokouksen tehtävät hoitaakseen sillä, että oikeiston hallitsema
parlamentti halveksii ja jättää toimeenpanematta sille säädettyjä
perustuslaillisia tehtäviä. Parlamentti on yrittänyt säätää mm. lain, jonka
mukaan kaikki vallankaappaushankkeista ja mellakoista tuomitut henkilöt pitäisi
ehdoitta armahtaa. Se on yrittänyt estää jatkuvasti myös presidentin oikeutta
toimeenpanna sosiaalisia uudistuksia. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan perustuslain artiklan 336 ensimmäisen kohdan mukaan
korkeimman oikeuden tehtävänä on julistaa kokonaan tai osittain mitättömiksi ne
kansalliskokouksen säätämät lait ja muut toimet, jotka ovat ristiriidassa maan
perustuslain kanssa. Korkeimmalle oikeudelle on suotu ylin ja lopullinen oikeus
perustuslain tulkintaan.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="EN" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Huhtikuussa 2017</span></b><span lang="EN" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> alkaneissa maan oikeisto-opposition
lietsomissa levottomuuksissa ja mellakoissa oli kuollut heinäkuun loppuun
mennessä jo yli 110 ihmistä ja haavoittunut 1 200 ihmistä. Ammattihulinoitsijoiden
pukukoodiin kuuluivat kasvonaamiot, tehokkaat älypuhelimet, baseball-mailat ja
polttopullot. Katuväkivalta ja maan talouden jatkuva sabotointi kohdistuivat
valtion kiinteistöihin ja sen tarjoamiin palveluihin kuten äitiyssairaalat,
sähkölaitokset, ruokavarastot ja julkinen liikenne. Lisäksi lukuisia
hallituksen tukijoita oli päätynyt salamurhaajien uhreiksi. Kesäkuun lopun
huipentumana varastetulla helikopterilla lentävä poliisi hyökkäsi
sisäasiainministeriön ja korkeimman oikeuden rakennuksiin ja tulitti niitä
ammuksin ja kranaatein. Asemiehet ampuivat lauantaiyönä <b>29.7.2017 </b>Ciudad
Bolivarin kaupungissa perustuslakia säätävään kokoukseen ehdolla olleen
lakimies <b>Jose Felix Pinedan</b>. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Toukokuussa 2017 Venezuelan
kommunistinen puolue</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">
(PVC) <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">lähetti avoimen kirjeen kansalle</b>:
”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Äärioikeisto uhkaa Venezuelan
bolivaarista tasavaltaa yhä tiukkenevalla poliittisella väkivallalla. Se on osa
Pohjois-Amerikan imperialismin epävakautta kylvävän suunnitelman toteuttamista.
Tämän suunnitelman päämääränä on pakottaa ja kiristää Venezuelaan sellainen
hallitus, joka pyrkii palauttamaan Yhdysvaltain hegemonian koko mantereella
lakkauttamalla kansallinen vapautuksen prosessi, joka alkoi 2000-luvun alussa
kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa. Suunnitelmalla aiotaan purkaa kaikki
Pohjois-Amerikan kapitalistien etuja vastustavien hallitusten saavuttamat
yhteiskunnalliset edistysaskeleet ja niiden kansalle ja työväenluokalle suomat
perusoikeudet…”</i></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">”Pikkuporvarillisten ryhmien vallassa
olosta ja siinä epäonnistumisesta huolimatta me kutsumme kansalaisjärjestöjen,
työväenliikkeen, talonpoikien, yhteiskunnan keskikerrosten,
vallankumouksellisen sivistyneistön ja isänmaallisten upseerien tietoisimpia ja
taisteluhaluisimpia osia luomaan yhdessä joukkovoiman, joka johtaa laajaan
isänmaalliseen ja imperialismin vastaiseen liittoon. Näin voidaan pysäyttää
USA:n ja sen tukeman oikeiston kiihkeät suunnitelmat ja myös syrjäyttää
hallituksesta käsin tehdyt reformistiset lepytykset, joilla pyritään suosimaan
suurkapitalisteja ja solmimaan sopimuksia oikeiston sosiaalidemokraattisten ainesten
kanssa.”</span></i></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="EN" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Heinäkuun lopulla 2017</span></b><span lang="EN" style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuelan bolivaarisessa tasavallassa
järjestettiin kansallista perustuslakia sää-tävän kokouksen (<b>ANC</b>)
vaalit.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Perustuslakia säätävän kokouksen voi kutsua koolle maan presidentti ja
hänen ministerinsä, parlamentti, jos 2/3 sen jäsenistä niin haluaa tai maan
kunnanvaltuustot, jos 2/3 niiden jäsenistä niin tahtoo tai jos 15 % maan
rekisteröidyistä äänestäjistä, niin haluaa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vaaleihin osallistui yli 6 000 ehdokasta. Äänestysprosentti
vaaleissa jäi 41,53 %, koska maan oikeisto-oppo-sitio boikotoi vaaleja, rikkoi
äänestyskoneita, esti ihmisten pääsyä äänestyspaikoille ja mellakoi väkivaltaisesti
kaduilla. Yhteenotoissa kuoli useita ihmisiä. Yli kahdeksan miljoonaa
venezuelalaista ilmaisi vaaleissa luottamuksensa ja tukensa maata johtavalle sosialistihallitukselle
ja maan presidentti Nicolas Madurolle. <b>Hallituksen rauhanomainen tie
yhteiskunnan muuttamiseksi rauhanomaisesti oikeudenmukaisemmaksi voitti nämä
vaalit.</b> Oikeisto-opposition väkivaltainen tie yhteiskunnallisen vallan
palauttamiseksi kapitalisteille kärsi tappion. USA ja sen liittolaiset ovat
hyvin pettyneitä vaalitulokseen.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Sunnuntaina
6.8.2017 </span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">20 asepukuun sonnustautunutta terroristia hyökkäsi
aamuyöllä Laran kaupungissa kansallisen bolivaarisen armeijan (FANB) Paramacayn
tukikohtaan. Heidän joukossaan oli siviilejä ja entisiä Venezuelan armeijan
upseereita. Nämä kehottivat tukikohdan sotilaita liittymään ”kapinallisiin
sotilaisiin”. ”<b>Operaatio Davidissa</b>” kuoli kaksi ihmistä ja yksi
haavoittui. Vangiksi jäi 10 terroristia.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">BBC:n mukaan sosiaalisessa mediassa jaetussa
videossa ryhmä kutsui itseään nimellä "41. prikaati”. Venezuelasta v. 2014
Miamin leipiin siirtynyt armeijan komentaja <b>Juan Caguaripano Scott</b>
totesi videolla: ”Tämä ei ole vallankaappaus vaan sotilaallinen ja
yhteiskunnallinen teko perustuslaillisen järjestyksen palauttamiseksi.”<span style="display: none; mso-hide: all;"> </span></span><span style="display: none; font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">20 asepukuun
sonnustautunutta terroristia hyökkäsi aamuyöllä sunnuntaina 6.8.2017 Laran
kaupungissa kansallisen bolivaarisen armeijan (FANB) Paramacayn tukikohtaan.
Heidän joukossaan oli siviilejä ja entisiä Venezuelan armeijan upseereita. Nämä
kehottivat tukikohdan sotilaita liittymään ”kapinallisiin sotilaisiin”.
”Operaatio Davidissa” kuoli kaksi ihmistä ja yksi haavoittui. Vangiksi jäi 10
terroristia.<br />
BBC:n mukaan sosiaalisessa mediassa jaetussa videossa ryhmä kutsui itseään
nimellä "41. prikaati”. Venezuelasta v. 2014 Miamin leipiin siirtynyt
armeijan komentaja Juan Caguaripano Scott totesi videolla: ”Tämä ei ole vallankaappaus
vaan sotilaallinen ja yhteiskunnallinen teko perustuslaillisen järjestyksen
palauttamiseksi.”</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Alueelliset
vaalit lokakuussa 2017</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">. </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan
bolivaarisen tasavallan kansallinen vaalineuvosto vahvisti 15.10.2017, että
presidentti Madurón johtama <b>PSUV</b> voitti järjestetyt alueelliset vaalit. Puolue
sai yhteensä <b>18 kuvernöörin paikkaa</b> 23 paikasta. Äänestysprosentti ylsi
vaaleissa 61,14 %. Se oli korkein äänestysaktiivisuus 18 vuoteen. Kansallisen
vaalineuvoston (CNE) puheenjohtaja <b>Tibisay Lucenan</b> selvityksen mukaan ääniä
annettiin valtakunnallisesti yhteensä 13 559 äänestyspaikalla. PSUV voitti
seuraavissa osavaltioissa: Amazonas, Apure, Aragua, Barinas, Bolívar, Carabobo,
Cojedes, Falcon, Guarico, Lara, Miranda, Monagas, Portuguesa, Sucre, Trujillo,
Yaracuy, Delta Amacuro ja Vargas. Maan oppositiota edustava liittoutuma MUD sai
tyytyä vain viiteen kuvernöörin paikkaan (ääniosuus 45 %).</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Yhdysvaltojen
poliittista ja taloudellista tukea nauttivan Venezuelan oikeisto-opposition
etsikkoaika näyttää kuluneen umpeen. Väkivaltainen mellakointi, maan talouden
jatkuva sabotoiminen ja maan laillisen hallituksen horjuttaminen kääntyi sitä
itseään vastaan. Presidentti Madurón johtama sosialistihallitus on kyennyt
palauttamaan kansan tuen ja luottamuksen itselleen jo kahdessa vaalissa
peräkkäin.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Edellisen kerran tämän
tapahtui 30.8.2017 perustuslakia säätävän kokouksen vaaleissa.</span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Marraskuussa
2017</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Venezuelan bolivaarinen tasavalta tuomitsi
voimakkaasti Euroopan Unionin Ministerineuvoston päätöksen pyrkiä langettamaan
laittomia, absurdeja sekä tehottomia sanktioita Venezuelan kansalaisia kohtaan.
”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Eurooppalaiset toimielimet osoittavat häpeämättömästi
alistuneisuutensa Yhdysvaltojen hallituksen komentoon vahingoittamalla
häpeättömästi kansainvälistä oikeutta ja sen pyhiä periaatteita, jotka koskevat
suvereniteetin kunnioittamista, kansojen itsemääräämisoikeutta ja valtioiden
sisäisiin asioihin puuttumattomuutta. Nämä asiat on määritelty osana
Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa</i>.”</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 14pt;">JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
BOLIVAARISESTA VALLANKUMOUKSESTA </span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vaihtoehto
uusliberalismille.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Vuonna 1988 yhdysvaltalainen Latinalaisen Amerikan
kurinpidollisiin asioihin erikoistunut IAD-järjestö (Inter-American
Dialogue) varoitteli raportissaan, että <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Latinalaista Amerikkaa kohtaavista uhkista suurin oli se, jos
kansa ja armeija yhdistyvät jossain mantereen maassa puolustamaan omia
kansallisia etujaan. </b>Näin tapahtuikin 2000-luvulla useassa maassa Latinalaisessa
Amerikassa. USA:n invaasiot 2000-luvun alussa työnimellä ”<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">terrorismin vastainen sota</b>”
mahdollistivat suotuisan, vasemmistolaisen kehityksen Latinalaisessa
Amerikassa. Yhdysvaltojen resurssit eivät riittäneet tehokkaaseen
sekaantumiseen maanosan valtioiden sisäisiin asioihin.</span></li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: bold; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarinen
vallankumous käynnisti uuden vaiheen</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Latinalaisen Amerikan vapauttamisessa</b>. Se edustaa jatkoa
Kuuban vallankumoukselle. </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Tapahtumaketju alkoi Venezuelassa ensin uusliberalismin ja
sitten kansallisen kapitalismin kyseenalaistamisena sekä suuntautui
tavoitteissaan tämän jälkeen yhteisöneuvostojen hallitsemaan 21.
vuosisadan sosialismiin. Bolivaarinen vallankumousprosessin synnyttämät
ajatukset levisivät Venezuelasta sittemmin omina kansallisina
sovellutuksinaan naapurimaihin Boliviaan ja Ecuadoriin. Prosesseille on
ollut ominaista myös laajan demokraattisen rintaman ja presidentin
perustuslaillisen aseman hyödyntäminen rauhanomaisesti tapahtuvassa yhteiskunnan
muutostyössä. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Bolivaarisesta
vallankumouksesta on kehittynyt v. 1999–2017 realistinen vastavoima,
esimerkki ja vaihtoehto ylikansallisten yhtiöiden vallalle ja
ryöstökapitalismille. </b></span></li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 65.2pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vallankumouksen
olemuksesta. Venezuelassa</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">kansa
ja armeija yhdistyvät puolustamaan omia kansallisia etujaan. </b>Vallankumouksen
onnistumisen kannalta olennaisin kysymys oli kansanrintaman luominen, jolla
oli vahvat siteet kansanjoukkoihin sekä myös riittävästi armeijan tukea
takanaan. Sen turvaksi perustettiin v. 2000 bolivaariset piirit, jotka
korvattiin v. 2006 yhteisöneuvostojen järjestelmällä. Ilman näitä 21.
vuosisadan sosialismin rakentamisen aloittaminen ei olisi ollut
mahdollista. Bolivaarinen vallankumous ei ole kaatunut, koska armeija on
pysynyt sille uskollisena ja koska sillä on ollut laajojen kansanjoukkojen
tuki takanaan. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Vallankumous ei ole
koskaan mikään kertatapahtuma vaan pitkäaikainen prosessi, jonka edetessä
luokkataistelu jatkuu edelleen yhteiskunnassa.</b></span></li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Presidentti
Chávezin ennenaikainen kuolema v. 2013</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> osoitti pari vuotta myöhemmin kärsityn parlamenttivaalien
raskaan tappion jälkeen, että oikeassa oleminen ja itsevarmuus eivät johda
vielä minnekään, jos puolueelta katoaa yllättäen aloite ja laaja joukkojen
kannatus. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Antonio Gramscin</b> mukaan
työväenluokan johtavan aseman pystyttäminen yhteiskunnassa vaatii
työväenluokalta kykyjä ja taitoja johtaa, organisoida ja liittää yhteen
kansanjoukkoja. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Henkisellä ja
moraalisella vaikutuksella oli valtava osuus hegemonian palauttamisessa v. 2017
jälleen Venezuelan sosialistihallituksen käsiin. </b></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"><strong><br /></strong></span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kuuban
merkitys.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">
Kuuban esimerkin, kokemuksen ja tietämyksen hyödyntämisellä on ollut suuri
merkitys bolivaarisessa vallankumouksessa. Kuuban ja Venezuelan väliset
suhteet ovat olleet olennainen osa Venezuelan vallankumousta. Castron ja
Chávezin v. 1994 alkanut läheinen ystävyys on ollut myös hyvin tärkeää
tälle prosessille. Useita hallinnollisia ongelmia on ratkaistu
korkeimmalla tasolla. Rakentaessaan sosialismia maa tarvitsee muiden valtioiden
kokemusta. L<span style="mso-bidi-font-style: italic;">ukutaito-, terveys-,
asunto- yms. kampanjat s</span>yntyivät kuubalaisten aloitteesta, koska
venezuelalaiset itse eivät ymmärtäneet niiden tärkeyttä.</span></li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 18pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan bolivaarisen tasavallan
suurlähettiläs <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Zulay Prieto</b> totesi 3.12.2016
Helsingissä muistopuheessaan Fidel Castrolle: ”<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Fidel, Venezuelan kansan läheinen
ystävä, oli rinnallamme oman vallankumouksemme historian vaikeimpina hetkinä</i></b><i style="mso-bidi-font-style: normal;">: kevään 2002 vallankaappausyrityksessä, öljysabotaasissa
ja v. 2003 taloussodassa sekä <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">George W.
Bushin</b> hallinnon järjestämän syrjäytysyrityksen ja komentaja Chávezin
murhayritysten aikana. Ilman Kuuban vallankumouksen tukea ja ilman sen antamaa
esimerkkiä taistelusta tai sen osoittamaa ääretöntä solidaarisuutta meidän nuoren
vallankumouksemme tie olisi ollut vaikeampi.</i>” </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vallankumouksen
saavutukset</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">.
Venezuelan entisen suunnitteluministerin ja Hugo Chávezin talouden
pääarkkitehdin <b>Jorge Giordanin</b> arvion mukaan bolivaarisen
vallankumouksen kolme tärkeintä saavutusta ovat olleet <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">köyhyyden dramaattinen väheneminen,
valtasuhteiden purkaminen</b>, joka toi ulkomaisen ja kotimaisen pääoman
sekä öljy-yhtiön PVDSA:n valtion valvontaan sekä <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">julkisen sektorin luominen,</b> joka hallitsee nykyisin talouden
avainsektoreita. </span></li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Luonnonvarat.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Rikkaiden öljy- ja muiden
luonnonvarojen kansallistaminen mahdollistivat vallankumouksen
sosiaalisten ohjelmien toteuttamisen. <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Venezuelan bolivaarisen tasavallan kriisissä on ollut
yksinkertaisesti kysymys taistelusta kansallisella tasolla yhteiskunnallisesta
vallasta ja kansainvälisellä tasolla maan luonnonvarojen hallinnasta. </span></span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuela on liian riippuvainen
maan öljytuloista. Öljyn maailmanmarkkinahintojen manipulointi tekee sen
talouden hyvin haavoittuvaksi.</span></li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelan
maaperästä arvioidaan löytyvän yhdysvaltaisen geologisen kartoituksen mukaan
500 miljardin barrelin</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">
(1 barreli = 158,98 litraa) <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">öljyvarat</b>.
Todistetusti maan öljyvarat ovat ainakin 300 miljardia barrelia. Bolivaarinen
hallitus hyödyntää öljyvaroja vuosittain noin yhden miljardin barrelin verran.
Näin se on menetellyt v. 2003 alkaen. Tämä menettely varmistaa öljyvarojen
kestävän käytön useita satoja vuosia.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Presidentti Maduro perusti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">17.3.2016</b> Venezuelan julkisen ja yksityisen sektorin
talousongelmien voittamiseksi Kansallisen talouden tuottavuuden neuvoston.
Samassa yhteydessä julkaistiin kyseisen neuvoston toimintaohjelma <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">”Toimet kansan suojelemiseksi</b>”. Se
perustui kolmeen strategiseen linjaan, jotka olivat <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">1)</b> inflaation lyöminen, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">2)</b>
taloudellisen kasvun saavuttaminen ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">3)</b>
uuden taloudellisen mekanismin luominen nykyisen liian öljytuloista riippuvan
tilalle rakentamalla sille vaihtoehto kehittämällä muita tuotanto-sektoreita.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Liittolaiset.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Bolivaarisella vallankumouksella on
ollut puolellaan riittävästi vahvoja liittolaisia</b> (Kuuba, Bolivia,
Ecuador, ALBA, CELAC, UNASUR, BRICS-maat, Venäjä ja Kiinan
kansantasavalta). Tämä on estänyt USA:n sotilaalliset operaatiot
Venezuelaa vastaan. Kiina harjoittaa nykyisin aktiivista ulko- ja
talouspolitiikkaa Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa. Maalla on hyvät
poliittiset suhteet ALBA-maihin (Kuuba, Venezuela, Bolivia, Ecuador, Nicaragua
ja Dominica sekä Karibian pienet saarivaltiot Grenada, Saint Kitts ja
Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit).</span>
<li style="display: none; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><span style="display: none; font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></li>
<li style="display: none; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><span style="display: none; font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></li>
<li style="display: none; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><span style="display: none; font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></li>
<li style="display: none; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><span style="display: none; font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></li>
<li style="display: none; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><span style="display: none; font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></li>
</li>
</ul>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"><span style="display: none; mso-hide: all;">inica).
Venäjä ja Kiina pyrkivät yhdessä lujittamaan asemiaan suurina monikeskisen
maailman keskuksina. Kiinan presidentin vierailu Latinalaisen Amerikan
valtioihin, Kuubaan, Chileen, Argentiinaan, Uruguayhyn ja Brasiliaan v.
2001 jäi historiaan merkityksellisenä maailmanpoliittisena tapahtumana. Hu
Jintaon vieraillessa Kuubassa maitten välillä sovittiin laajasta
kaupallisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Sama koski myös monia muita
Keski- ja Etelä-Amerikan valtioita. Joulukuussa 2004 Venezuelan
bolivaarisen tasavallan edesmennyt presidentti Hugo Chávez vieraili
Kiinassa maan presidentin kutsusta. Maiden välillä solmittiin laajoja
kauppasopimuksia. Kiinan ulkoministeri Wang Yi vieraili Brasiliassa,
Argentiinassa, Venezuelassa ja Kuubas</span></span>
<li style="display: none; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><span style="display: none; font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kiinan ja Latinalaisen Amerikan maiden kahdenvälinen
kauppavaihto on kasvanut kaksikymmenkertaiseksi viimeisten 12 vuoden
aikana. Presidentti Xi Jinpingin vieraillessa Latinalaisessa Amerikassa v.
2014 Kiinan taholta sanottiin, että osapuolten välisen kauppavaihdon tulee
kasvaa 500 miljardiin dollariin seuraavien 10 vuoden aikana ja että Kiinan
suorien sijoitusten Latinalaiseen Amerikkaan tulee nousta 250 miljardiin.
(ML)</span></li>
<br />
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><br />
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kiinan presidentin vierailu Latinalaisen
Amerikan valtioihin, Kuubaan, Chileen, Argentiinaan, Uruguayhyn ja Brasiliaan
v. 2001 jäi historiaan merkityksellisenä maailmanpoliittisena tapahtumana. Presidentti
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hu Jintaon</b> vieraillessa Kuubassa
maitten välillä sovittiin laajasta kaupallisesta ja taloudellisesta
yhteistyöstä. Sama koski myös monia muita Keski- ja Etelä-Amerikan valtioita.
Joulukuussa 2004 Venezuelan edesmennyt presidentti Hugo Chávez vieraili
Kiinassa maan presidentin kutsusta. Maiden välillä solmittiin laajoja
kauppasopimuksia. Kiinan ulkoministeri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Wang
Yi</b> vieraili Brasiliassa, Argentiinassa, Venezuelassa ja Kuubassa
huhtikuussa 2014. Kiinan ja Latinalaisen Amerikan maiden kahdenvälinen
kauppavaihto on kasvanut kaksikymmenkertaiseksi v. 2001–2014 aikana.
Presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Xi Jinpingin</b>
vieraillessa Latinalaisessa Amerikassa v. 2014 Kiinan taholta sanottiin, että
osapuolten välisen kauppavaihdon tulee kasvaa 500 miljardiin dollariin
seuraavien 10 vuoden aikana ja että Kiinan suorien sijoitusten Latinalaiseen
Amerikkaan tulee nousta 250 miljardiin.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Sosialismia ei
voi rakentaa</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> ilman ammattitaitoisia työläisiä (<b>teollistaminen</b>),
osaavia talonpoikia (<b>ruokaomavaraisuus</b>) ja sivistyneistöä (<b>koulutus</b>
<b>ja terveydenhoito</b>) sekä hyvin organisoituja kansalaisjärjestöjä.
Venezuela on kohdannut saman tilanteen kuin nuori vallankumouksellinen
Kuuba. Sen on luotava kouluttamalla ja kasvattamalla oma työväenluokkansa,
talonpoikaistonsa ja sivistyneistönsä sekä oma sosialistinen kulttuurinsa.
Kansan sosialistisen tietouden syventämistä ei saa laiminlyödä.</span></li>
</ul>
<br />
<ul>
<li><div style="margin: 0cm 0cm 0pt 18pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Demokratia bolivaarisessa vallankumouksessa</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">. Demokratia eli kansanvalta on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja
toteutustavan määrittelee sitä toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja
tuotantotapa. Venezuelassa PSUV:lla on käsissään maan perusteollisuus ja luonnonvarat
sekä alueellinen valta 18 osavaltiossa. Sillä on myös armeijan ja
kansanjoukkojen tuki takanaan. Presidentin johtaman hallituksen käsissä on
toimeenpanovalta. Parlamentti on sitä vastoin oikeisto-opposition hallussa. Venezuelan
korkein oikeus eväsi 29.3.2017 maan kansalliskokoukselta oikeuden säätää lakeja.
Perustuslain artiklan 336 ensimmäisen kohdan mukaan maan korkeimman oikeuden
tehtävänä on julistaa kokonaan tai osittain mitättömiksi ne kansalliskokouksen
säätämät lait ja muut toimet, jotka ovat ristiriidassa maan perustuslain
kanssa. Kansalliselle turvallisuusneuvostolle on suotu ylin ja lopullinen
oikeus perustuslain tulkintaan.</span></div>
</li>
</ul>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 18pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"><br /></span></div>
<ul>
<li><div style="margin: 0cm 0cm 0pt 18pt;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Venezuelassa </span></b><b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">demokratia on ulotettu maan talouteen
yhteisöneuvostojen kautta.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Vallan
ja vastuun hajauttamiseksi</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">
maan kunnat on jaettu osa-alueisiin, joissa talouden, sosiaali- ja
koulutoimen, rakentamisen sekä terveyspalveluiden suunnittelusta ja
toteutuksesta vastaavat asuinalueen kansalaisten valitsemat
yhteisöneuvostot. Ne toimivat yhteistyössä kunnallisten, maakunnallisten
ja valtiollisten kansanvallan päätäntäelimien kanssa. Yhteisöneuvostojen
tarkoituksena on edistää väestön laajaa osallistumista ja paikallista
aloitekykyä heidän omien ongelmiensa ratkaisussa. Paikallishallintoa ja
taloudellista demokratiaa toteutetaan yhteisöneuvostojen kautta.</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Maan <span style="mso-bidi-font-style: italic;">40 000 yhteisöneuvoston
yhteistyöeliminä toimii 778 virallistettua alueellista kommuunia. Niiden
jäsenet valitaan paikallisista yhteisöneuvostoista. Niiden toimialueeseen
kuuluivat laajempien projektien rahoitus ja niistä vastaaminen. Ne voivat
esittää ehdokkaita osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja
liittovaltion virastoihin. Ne ovat bolivaarisen sosialismin peruspilareita
etenkin maaseudulla. Tavoitteena on vuorovaikutukseen perustuvan
yhteistyön saavuttaminen kommuunien puheenjohtajien ja paikallishallinnon,
valtion ja kansallisen hallituksen kanssa.</span></span></div>
</li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 18pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: bold; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l7 level1 lfo14;"><b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Osuuskuntatoiminnalla, yhteisöneuvostoilla, kommuuneilla ja
työläisten itsehallinnolla on kyetty luomaan hyvä perusta päämääränä
olevalle yhteisölliselle valtiososialismille.</span></b></li>
</ul>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<br />
<ul style="margin-top: 0cm;" type="disc">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-list: l14 level1 lfo10;"><b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarisen vallankumouksen
ristiriidat:</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Vallankumouksen <b>perusristiriitana</b> on
työn ja pääoman välinen ristiriita, joka ilmenee edelleen kapitalistisen
yksityisomistuksen ja sosialistisen omistuksen (valtiollinen-,
yhteiskunnallinen-, osuuskunnallinen- ja yhteisöllinen omistus) rinnakkainelona.
Sen <b>pääristiriitana</b> on tällä hetkellä hegemonian voittaminen
oikeisto-oppositiolta kansalaisyhteiskunnassa. Vuoden 2017 alueelliset
vaalit ja perustuslakia säätävän kokouksen vaali osoittivat, että PSUV on
palauttanut asemansa vallankumouksen ja yhteiskunnan johdossa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Vallankumousliikkeen <b>sisäisiä
ristiriitoja</b> ilmentävät siihen kuuluvien puolueiden,
kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen erimielisyydet sosialismiin
siirtymisen keinoista, toteutustavasta ja aikataulusta, työläisten
itsehallinnosta ja vallanjaosta liikkeen sisällä. Vallankumouksen <b>ulkoisia
ristiriitoja</b> edustavat kärjistyneet suhteet imperialismin keskuksiin
Yhdysvaltoihin ja Euroopan unioniin, ylikansallisiin yhtiöihin sekä näiden
liittolaisiin.</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></li>
</ul>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: square;">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm; mso-list: l2 level1 lfo11;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kansalaisjärjestöjen
ja yhteisöneuvostojen taho</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> haluaisi siirtää asteittain
poliittisen päätöksenteon ja taloudellisen toiminnan yhteisöjen hallintaan. Ne
haluaisivat alistaa kaikki hallituksen toimet ja päätökset julkisen tarkastelun
alaiseksi. Ne haluavat edistää kulttuurillista ja poliittista
uudelleenkoulutusta synnyttääkseen uusia sosialistisia ja hu-manistisia arvoja.
Ne tukevat tehtaiden, rakennusten, maa-alueiden ja muiden tilojen valtaamista
riistäjiltä. Ne pyrkivät kansanhallintoon ja osallistuvaa demokratiaa toteuttavaan
talouteen. Ne haluaisivat muuttaa valtion toimenkuvan. (27.5.2015 Venezue-lanalysis.com)</span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
</li>
</ul>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: square;">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm; mso-list: l6 level1 lfo12;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">PSUV:n ja
Kommunistinuorien yhteisessä ohjelmassa todettiin</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Me ehdotamme asteittaista verouudistusta,
ulkomaankaupan kansallistamista ja ottamista valtion valvontaan, ulkomaan velan
tarkastamista, joka voisi merkitä jopa kieltäytymisestä sen merkittävän osan
tunnustamisesta, kamppailun organisoimista valtion ja yksityissektorin
työpaikkojen vastakkainasettelua vastaan, yleistä palkan ja ansioiden
korotusta, työläisten valvonnassa olevan perustuotteiden jakeluverkoston
perustamista, valtiokoneiston toissijaisten menojen karsimista, kansallista
teollistamissuunnitelmaa valtavassa mittakaavassa ja virheiden poistamista,
joita on tehty yhteisöllisen omaisuuden rajoittamisessa</i>.” (27.5.2015
Venezuelanalysis.com)</span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
</li>
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm; mso-list: l6 level1 lfo12;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Bolivaarisen
vallankumouksen pragmaatikot</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> PSUV:ssa kaipaavat
Venezuelaan markkinamyönteisempää taloutta. <b>Vallankumouksen radikaalimpi
siipi</b> PSUV:ssa sitä vastoin haluaisi lisätä valtion kontrollia tuotantoelämässä.</span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
</li>
</ul>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: square;">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm; mso-list: l6 level1 lfo12;">
<b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kapitalistien
suvaitseminen yhteiskuntaluokkana on kostautunut useasti bolivaarisessa
Venezuelassa.</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Kapitalistisen kulutusyhteiskunnan rehottaminen
sosialismia rakentavan valtion sisällä on ylläpitänyt kapitalistista
arvomaailmaa ja sen toimintamalleja Venezuelassa. Maassa on vallinnut viimeisen
17 vuoden aikana jatkuva vallankaappausten uhka. Oikeisto-oppositio on
yrittänyt kolme kertaa USA:n tukemana väkivaltaista vallankaappausta v. 2002,
v. 2013 ja v. 2014. Tähän asti tilanne on pysynyt hallinnassa, koska kansan
enemmistö ja maan armeija ovat kyenneet liittoutumaan yhteen puolustamaan
bolivaarisen vallankumouksen saavutuksia. </span></div>
</li>
</ul>
<br />
<ul style="direction: ltr; list-style-type: disc;">
<li style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal;"><div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm; mso-list: l12 level1 lfo16;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta presidentti
Madurón johtama sosialistihallitus kykeni palauttamaan kansan tuen ja
luottamuksen itselleen v. 2017 kahdessa vaalissa peräkkäin – perustuslakia
säätävän kokouksen ja alueellisissa vaaleissa.</span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">OLENNAINEN KYSYMYS
VALLANKUMOUSPROSESSISSA</span></b></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Presidentti
Hugo Chávez siteerasi usein <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Rosa
Luxemburgin</b> ajatuksia. Tämä ilmaisi kirjassaan ”<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Reformismi vai vallankumous?”</b> hyvin olennaisen asian
vallankumouksen sisällöstä ja sen päämäärästä:</span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">”Niin kauan kuin on ollut
olemassa luokkayhteiskuntia ja luokkataistelu on ollut niiden historian
olennaisin sisältö, niin kauan on poliittisen vallan valtaaminen ollut kaikkien
nousevien luokkien päämäärä ja samalla myös kunkin historiallisen vaiheen
lähtökohta ja päätepiste.”</span></i></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></i></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Siksi se, joka puhuu laillisen uudistuksen
puolesta poliittisen vallan valtaamisen ja järjestelmän kumoamisen sijasta ja
vastakohtana, ei itse asiassa valitse rauhallista, varmaa, hitaampaa tietä
samaan päämäärään, vaan sen sijaan toisen päämäärän, nimittäin uuden
yhteiskuntajärjestyksen sijasta pelkästään epäolennaisia muutoksia vanhassa.”</i></span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Matti Laitinen</span></b></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">26.11.2017</span></b></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></b></div>
<div style="color: black; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt; font-style: normal; font-weight: normal; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Lähteet:</span></b><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> Latinalaisen Amerikan haaste:
Toim. Olli Alho, WSOY 1969; </span><span style="font-family: "arial" , "sans-serif"; font-size: 10pt;">Ignacio Ramonet: Fidel Castro - Elämäni,
s. 382–395; <span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">VTT Sami Laaksonen: Venezuela, rauhan ja demokratian edelläkävijänä,
5.8.2017; Matti Laitisen kirjoittamat tai suomentamat pari sataa artikkelia
koskien Venezuelaa v. 2002–2017, Venezuelan bolivaarisen tasavallan ulkoministeriön
tiedotteet; Venezuelan v. 1999 perustuslaki; venezuelanalysis.com; Green Left
Weekly; Rosa Luxemburg:<b> </b></span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">Reformismi
vai vallankumous?<b>; </b></span><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;">HeSa; YLE; Wikipedia,
Granma ja TeleSur.</span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri" , "sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></b></div>
</li>
</ul>
</div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-83885173770896793772017-08-23T11:04:00.002+03:002017-08-23T11:04:31.894+03:00
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigOdrhzq-S8WKIrjtB8qDIbbsiKYu4_91XlE1lx3qUp6i7wcwqDKlQ-b1JiUYamPoEYWQNYufXJErceYVBEhuYaFzwrC3fu_iLsiSyC7yU2ZUQqSnGp-N4winHWZRMh6uL4VijzFCRb64/s1600/YLENAAMU.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="343" data-original-width="542" height="202" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigOdrhzq-S8WKIrjtB8qDIbbsiKYu4_91XlE1lx3qUp6i7wcwqDKlQ-b1JiUYamPoEYWQNYufXJErceYVBEhuYaFzwrC3fu_iLsiSyC7yU2ZUQqSnGp-N4winHWZRMh6uL4VijzFCRb64/s320/YLENAAMU.PNG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 16pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">LÄNNEN MEDIA
TIEDOTTAA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Oli vastenmielistä katsella
tänään Ylen aamu-tv:ssä, kuinka Venezuelassa pistäytynyt ja asiantuntijaksi
heittäytynyt Lännen Median toimittaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Maija
Salmi</b> raportoi maan tilanteesta. Toimittaja käväisi Caracasissa katsastamassa
paikallisia sairaaloita ja kauppoja. Hän surkutteli lääkkeiden,
lääkintätarvikkeiden ja hoitolaitteiden puutetta, vallitsevaa ruokapulaa, maan
korkeaa inflaatiota ja sosialistisen hallituksen huonoutta. Lääkkeitä on
haettava Panamasta ja Kolumbiasta asti. Keskiluokkakin on köyhtynyt
olemattomiin.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Toimittaja Maija Salmi pitää
Venezuelan ongelmien syynä vain presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolas Maduroa</b>, joka on yhteistyökyvytön ja omavaltainen henkilö,
joka ei halua tehdä mitään näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Toimittaja ei
puuttunut perinteiseen tapaan lähetyksen aikana maan oikeisto-opposition
edesottamuksiin. Lännen Median toimittajan mukaan kansainvälinen painostus on
ainoa keino ratkaista Venezuelan vakavat ongelmat. Hän vilautteli ruudussa
kommentoimatta sekä mellakoivin oikeistolaisten että hallituksen tukijoiden
valokuvia. Ylimielinen toimittaja Salmi retosteli televisiossa muina naisina
maksaneensa aikoinaan Kuubassa käydessään Mojitonsa ravintolassa
Aspirin-tableteilla. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">RUOKA- JA
LÄÄKEPULA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yhdysvaltalaisen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Food First</b> –järjestön (<span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Helvetica; mso-bidi-font-weight: bold;">The Institute for Food and Development Policy)</span>
työntekijöiden <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Christina Schiavonin</b>
ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">William Camacaron</b> 14.7.2016
tekemän arvioinnin mukaan Venezuelassa ei ollut tuolloin yleistä ruokapulaa,
vaan ruokaa oli runsaasti, mutta ongelman ytimenä oli sen jakelu
kansalaisille.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Vuoden takainen
ravitsemustilanne Venezuelassa ei ole heikentynyt olennaisesti, koska valtion
ruokajakelua on tehostettu ja koska öljyn maailmamarkkinahinnan nousun myötä
valtion varat kohentuneet. Vuonna 2016 maahan perustettiin <span lang="SV" style="mso-ansi-language: SV;">CLAP-komiteoita. Nämä ovat paikallisia jakelu- ja
tuotantokomiteoita, jotka toimittavat peruselintarvikkeita koteihin
kohtuuhintaan. Ne taistelevat keinottelua ja elintarvikepulia vastaan
toimittamalla elintarvikkeita suoraan ilman välikäsiä kansalaisille. Toiseksi
hallitus hankkii tuotteita suoraan sekä yksityis- että valtionyrityksistä,
jotka CLAP jakaa talo talolta yhteisön väestölaskennan perustalta. </span>Toimittaja
Maija Salmelle CLAP-komiteat ovat tuntemattomia toimijoita.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Presidentti
Maduro pyysi 27.3.2017 YK:lta apua, jotta Venezuelan sairaaloihin saataisiin
säännöllisesti lääkkeitä. Maassa on ollut yli kaksi vuotta pulaa verenpaine- ja
diabetes-lääkkeistä. </span><span style="mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Hallitus syyttää yksityisiä lääkeyhtiöitä
valtion tukena myöntämien miljoonien dollarien kavaltamisesta ja lääkkeiden
myymisestä mustassa pörssissä. Yksityiset lääkefirmat ovat väittäneet, että
niillä ei ole käytössä dollareita elintärkeiden lääkkeiden tuomiseksi.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Todellinen syy Venezuelan
bolivaarisen tasavallan mustamaalaamiseen ja sen yhteiskunnallisten saavutusten
mitätöimiseen on sen valitsema vaihtoehtoinen yhteiskunnallinen tie – 21.
vuosisadan sosialismi. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">SOSIALISTIHALLITUS
NAUTTII KANSAN LUOTTAMUSTA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Toimittaja Maija Salmi ei
maininnut aamu-tv:ssä sanallakaan 30.7.2017 pidetystä perustuslakia säätävän
kokouksen vaaleista, joissa 8,1 miljoonaa venezuelalaista antoi sosialistihallitukselle
luottamuksensa. Maan oikeisto-oppositio boikotoi vaaleja, rikkoi
äänestyskoneita, esti ihmisten pääsyä äänestyspaikoille ja mellakoi
väkivaltaisesti kaduilla. Yhteenotoissa kuoli useita ihmisiä. Hallituksen
rauhanomainen tie yhteiskunnan muuttamiseksi demokraattisesti
oikeudenmukaisemmaksi voitti nämä vaalit. Oikeisto-opposition väkivaltainen tie
yhteiskunnallisen vallan palauttamiseksi kapitalisteille kärsi tappion. USA ja
sen liittolaiset olivat hyvin pettyneitä vaalitulokseen, koska tällainen
osallistuva demokratia ei edusta lännen demokratiaa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Perustuslakia säätävän kokouksen tavoitteet – yhteiskuntarauha, toimet
dialogin saavuttamiseksi oikeisto-opposition kanssa; sopimus, joka johtaisi
uudistettuun perustuslakiin; uusi talousmalli öljyteollisuuteen perustuvan
mallin sijalle; nuorison aseman parantaminen; sosiaaliset missiot sekä muut
näkökohdat, joita ei ole huomioitu maan nykyisessä perustuslaissa – ovat toimittaja
Maija Salmelle merkityksettömiä.</span> <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">SISÄINEN JA
ULKOINEN NÄÄNNYTYS<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Lännen Median toimittaja Maija Salmi
ei maininnut halaistua sanaa aamu-tv:ssä Venezuelan bolivaariseen tasavaltaan
kohdistuvasta sisäisestä ja ulkoisesta näännytystaistelusta. Sisäinen näännytys
ilmenee mm. Yhdysvaltojen tukeman oikeisto-opposition väkivaltaisina
katumellakoina, maan talouden sabotoimisena, keinotteluna sekä sen
kieltäytymisenä neuvotteluista hallituksen kanssa. Hallitus on koventanut
jatkuvasti otteitaan keinottelun, mustan pörssin ja ylihinnoittelun kuriin
saamiseksi. Vapaan markkinatalouden kannattajat eivät tunnetusti pidä
tällaisesta markkinoiden vääristämisestä. Venezuelan elintarvikkeiden ja
lääkkeiden kauppa oli v. 2016 20 yksityisen yhtiön valvonnassa.<span style="mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">
</span>Maan suurin ruokajätti Polar on itse vastuussa hyllyjensä tyhjyydestä.
Sen omistaa tunnettu oikeisto-opposition edustaja.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Ulkoinen näännytys ilmenee Venezuelan
luottokelpoisuuden epäämisenä, osittaisena kauppasaartona, kansainvälisen
median parjaus- ja horjutuskampanjoina sekä vaalituloksen mitätöimisenä sekä
USA:n antamana Venezuelan opposition ääriainesten taloudellisena ja
poliittisena tukena. Ei ollut mikään yllätys, että 6.8.2017 Paramacayn
sotilastukikohtaan kohdistuneen vallankaappaushankkeen alkulähteet löytyivät
Miamista. Edustaako tämä USA:n johtama ja EU:n tukema likainen sota vain
”vapautta ja demokratiaa”? Tätä sietäisi kysyä Länsi Median Venezuela-asiantuntija
Maija Salmelta.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">TOIMITTAJA
MAIJA SALMI EI KERTONUT MINULLE<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Oliko bolivaarinen hallitus
vastuussa öljyn maailmanmarkkinahinnan romahduksesta? Onko se vastuussa
Venezuelassa rehottavasta mustasta pörssistä? Onko se vastuussa maan yksityiskauppojen
kiskurihinnoista? <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Onko se vastuussa maan
elintarvikkeiden salakuljettamisesta Kolumbiaan?<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: black; mso-bidi-font-family: Helvetica; mso-bidi-font-weight: bold; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 18.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Kansainvälistä pääomaa ja sen omistamaa
kansainvälistä mediaa eivät kiinnosta, saavatko venezuelalaiset riisiä,
spagettia, kahvia, maitotiivistettä, jauhoja, papuja, kullattuja
peniskoteloita, lääkkeitä tai autojen akkuja yms. Heitä kiinnostaa vain se,
kenen hallussa ovat maan rikkaat luonnonvarat ja vallattavissa olevat
tavaramarkkinat. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: Calibri;">Hands Off Venezuela – Finland<o:p></o:p></span></b></div>
<b><span style="font-family: Calibri;">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Lähteet:</b> Special report: Hunger in Venezuela? A look beyond the
spin: Christina Schiavoni ja William Camacaro ja Ylen Aamu-TV 22.8.2017 sekä
omat artikkelini Venezuelasta v. 2002–2017.<o:p></o:p></span></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-30127727797198070412017-08-02T17:45:00.004+03:002017-08-02T17:50:46.295+03:00Demokratia voitti Venezuelassa<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggFZMMVDo4DlV9seWlvbjq_0eL-VlEfIk8nLO0kUpVjq-rcSjZ0OjU4aivhSwid2qY17i08NNuoM7hLzP9YTgib3YWnWOWit7Q4r1vCWVkTSBBtZ7wRplHCchxj5xxGpMuFDl38JziD4Y/s1600/vaaliluettelot.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="304" data-original-width="540" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggFZMMVDo4DlV9seWlvbjq_0eL-VlEfIk8nLO0kUpVjq-rcSjZ0OjU4aivhSwid2qY17i08NNuoM7hLzP9YTgib3YWnWOWit7Q4r1vCWVkTSBBtZ7wRplHCchxj5xxGpMuFDl38JziD4Y/s320/vaaliluettelot.png" width="320" /></a></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN" style="font-size: 14pt; mso-ansi-language: EN; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-font-style: italic;"><span style="font-family: "calibri";">BOLIVAARISEN VENEZUELAN HALLITUS
VOITTI PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄN KOKOUKSEN VAALIT</span></span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN; mso-bidi-font-style: italic;">Venezuelan bolivaarisessa tasavallassa
järjestettiin 30.7.2017 kansallista perustuslakia säätävän kokouksen (<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">ANC</b>) vaalit.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span>Vaaleihin osallistui yli 6 000
ehdokasta. Äänestysprosentti vaaleissa jäi 41,53 %, koska maan
oikeisto-oppositio boikotoi vaaleja, rikkoi äänestyskoneita, esti ihmisten
pääsyä äänestyspaikoille ja mellakoi väkivaltaisesti kaduilla. Yhteenotoissa
kuoli useita ihmisiä. Yli kahdeksan miljoonaa venezuelalaista ilmaisi vaaleissa
luottamuksensa ja tukensa maata johtavalle sosialistihallitukselle ja maan
presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolas Madurolle</b>. Hallituksen
rauhanomainen tie yhteiskunnan muuttamiseksi rauhanomaisesti oikeudenmukaisemmaksi
voitti nämä vaalit. Oikeisto-opposition väkivaltainen tie yhteiskunnallisen vallan
palauttamiseksi kapitalisteille kärsi tappion. USA ja sen liittolaiset ovat
hyvin pettyneitä vaalitulokseen.</span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Perustuslakia säätävä kokous on
kansan valitsema, tilapäinen kollegiaalinen elin. Se on yhteiskunnan
toimeenpano-, lainsäädäntö-, tuomio-, vaali- ja kansanvallan yläpuolella, kun
muutetaan valtion rakenteita, kun luodaan uusi laillinen yhteiskuntajärjestelmä
tai kun laaditaan uusi perustuslakiluonnos. Vasta kansanäänestys päättää,
astuuko uusi perustuslakiehdotus voimaan.</span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN;">Perustuslakia säätävän kokouksen 545 jäsentä valittiin suoralla ja
salaisella vaalitavalla. Heistä 364 edustaa kuntia (vähintään yksi
edustaja/kunta ja kaksi edustajaa/ kunkin osavaltion pääkaupunki). Tämän
lisäksi intiaanikansat saivat kahdeksan edustajaa kokoukseen. Loput 173 paikkaa
jakautuivat seuraaville väestöryhmille: työläiset, talonpojat , vammaiset,
opiskelijat, eläkeläiset, liiketoiminnan harjoittajat sekä kommuunien ja
yhteisöneuvostojen edustajat. </span>Kaikilla sekä järjestäytyneillä että
järjestäytymättömillä kansalaisilla sekä myös maan oppositiolla, oli
mahdollisuus osallistua vaalien kautta maansa ongelmien rauhanomaiseen
ratkaisuun. </span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri";">OIKEISTOLLE PERUSTUSLAIN NOUDATTAMINEN EI OLE DEMOKRATIAA</span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelan, USA:n tukema, 11 oppositiopuolueen
liittoutuma (MUD) ilmoitti etukäteen boikotoivansa vaaleja, koska sen mukaan
bolivaarinen hallitus yrittää uudistaa laittomasti maan perustuslakia ja pyrkii
samalla syrjäyttämään opposition hallussa olevan maan parlamentin. MUD ei
asettanut tämän vuoksi ehdokkaita vaaleihin. USA ja EU vastustivat myös vaalien
järjestämistä. Yhteistyökyvytön MUD ei ole suostunut koskaan osallistumaan
presidentti Nicolas Maduron ehdottamiin yhteistyöneuvotteluihin.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Presidentti on pyytänyt jopa paavia Venezuelaan
välittäjän rooliin. </span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Kansainvälinen media on antanut
koko 2000-luvun Venezuelasta hyvin yksipuolisen kuvan. Se on oikeuttanut kaikin
mahdollisin sepustuksin maan oikeisto-opposition toistuvat vallankaappausyritykset.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat liittyneet aina kernaasti mukaan tähän
horjuttajien huutosakkiin. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hallituksen
puolesta järjestetyt suurmielenosoitukset ylittävät ani arvoin suomalaisen
uutiskynnyksen. </span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Kaikesta tapahtuneesta huolimatta
Venezuelan bolivaarinen armeija vannoo edelleen uskollisuutta maan lailliselle
hallitukselle. Hallitus nauttii edelleen maan yli 40 000 yhteisöneuvoston
ja niiden yhteistyöeliminä toimivien 778 alueellisen kommuunin tukea. Näihin
paikallisneuvostoihin kuuluu valtava joukko ihmisiä Venezuelassa. Ne voivat
esittää ehdokkaita osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja
liittovaltion virastoihin. Kiina ja Venäjä eivät ole irtisanoneet
yhteistyösopimuksiaan Venezuelan kanssa. Bolivian, Ecuadorin, Kuuban ja
Nicaraguan vasemmistohallitukset tukevat yhä poliittisesti Venezuelaa.</span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri";">PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ KOKOUS ON KUTSUTTU KOOLLE ENNENKIN</span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Perustuslakia säätävä kokous on
kokoontunut viimeksi v. 1999 ja v. 2007. Elokuussa 1999 kokous hajotti
vastaanhangoittelevan parlamentin. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hugo
Chávezin</b> kannattajat saivat ajettua lävitse 40 muutosta perustuslakiin.
Uudistuksella muutettiin kaksikamarinen parlamentti yksikamariseksi
parlamentiksi, jossa on 165 jäsentä. Suoralla kansanäänestyksellä valittavan
presidentin toimikausi piteni viidestä vuodesta kuuteen. Työpäivän pituudeksi
määritettiin kahdeksan tuntia ja työviikon pituudeksi 44 tuntia. Äänestysoikeus
suotiin 18 vuotta täyttäneille kansalaisille. Vuonna 2007 perustuslakia säätävä
kokous kokoontui muuttaman maan perustuslakia. Tuolloin perustuslakiehdotusta
puitiin 9 020 julkisessa tilaisuudessa. Sosialistisiin uudistuksiin
pyrkinyt perustuslaki ei tullut kuitenkaan hyväksytyksi kansanäänestyksessä
2.12.2007. <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Venezuelassa 15.2.2009
pidetyssä perustuslakikansaäänestyksessä hyväksyttiin presidentti Hugo Chávezin
virkakauden jatkaminen.</span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-weight: bold;"><span style="font-family: "calibri";">Vuonna 2010 Venezuelan kansalliskokous täydensi määräenemmistönsä turvin
perustuslakia kahdella uudella lailla; laki kansanvallasta sekä laki kansan- ja
julkisesta suunnittelusta. Nämä lait ovat osa viidestä kansanvallan laista,
jotka tähtäävät valtion suunnittelurakenteisiin siirtymiseen ja päätöksentekoon
ruohonjuuriorganisaatioiden tasolla</span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri";">VAALIKELPOISUUS</span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Vaalikelpoisuusehtojen mukaan
kunkin ehdokkaan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja syntyperältään
venezuelalainen henkilö, joka on asunut viimeiset viisi vuotta nykyisessä
asuinpaikassa. Ehdokkuus edellyttää lisäksi 3 % kannatusta oman väestöryhmänsä
tai asuinkuntansa rekisteröityjen äänestäjien parissa. Maan korkein johto,
parlamentaarikot, valtion ja kaupunkien korkeat viranomaiset, valtion yritysten
johtajat, oikeustoimen palveluksessa olevat henkilöt, sotilaat ja kansallisen
vaalineuvoston jäsenet eivät saa ehdokkaiksi tässä vaalissa.</span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN;"><span style="font-family: "calibri";">PERUSTUSTUSLAIN MERKITYS
VENEZUELASSA</span></span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: "calibri";">Perustuslaki on yksi Venezuelan
demokraattisen järjestelmän suojatuista osallistumismuodoista, jonka suomin
keinoin yhteiskunta voi tehdä joko osittaisia tai täydellisiä muutoksia
tasavallan rakenteisiin. <span style="color: #222222;">Perustuslain 347. artiklassa
todetaan suoran demokratian harjoittamisesta: "<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Alkuperäinen, peruslaillinen valta kuuluu kansalle</i>". Tätä
valtaa voidaan käyttää valtion muuttamiseksi, uuden laillisen järjestelmän
luomiseksi ja/tai uuden perustuslain säätämiseksi. Perustuslaki on korkein laki
ja oikeusjärjestyksen perusta. Kaikki julkista valtaa harjoittavat henkilöt ja
elimet ovat perustuslain alaisia.</span></span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri";">MIKSI PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ
KOKOUS KUTSUTTIIN KOOLLE?</span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-weight: bold;"><span style="font-family: "calibri";">Perustuslakia säätävän kokouksen voi kutsua koolle maan presidentti ja
hänen ministerinsä, parlamentti, jos 2/3 sen jäsenistä niin haluaa tai maan
kunnanvaltuustot, jos 2/3 niiden jäsenistä niin tahtoo tai jos 15 % maan
rekisteröidyistä äänestäjistä, niin haluaa.</span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Venezuelan – demokraattisesti vaaleilla valittu – presidentti Nicolas
Maduro teki toukokuun lopussa 2017 aloitteen maansa perustuslakia säätävän
kokouksen koolle kutsumiseksi. Jopa </span>17 opposition pienpuoluetta suostui
keskustelemaan presidentin kanssa perustuslakia säätävästä kokouksesta. <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Presidentin perustelut kokouksen koolle kutsumiselle
olivat: sisällissodan välttäminen, hallituksen ja parlamentin välisten
ristiriitojen ratkaiseminen sekä demokraattisen ratkaisun löytäminen Venezuelan
nykyiseen tilanteeseen. </span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Huhtikuussa 2017 alkaneissa maan oikeisto-opposition lietsomissa
levottomuuksissa ja mellakoissa on kuollut tähän mennessä jo yli 110 ihmistä ja
haavoittunut 1 200 ihmistä. Ammattihulinoitsijoiden pukukoodiin ovat kuuluneet
kasvonaamiot, tehokkaat älypuhelimet, baseball-mailat ja polttopullot. </span><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN; mso-bidi-font-weight: bold;">Katuväkivalta ja
maan talouden jatkuva sabotointi ovat kohdistuneet valtion kiinteistöihin ja
sen tarjoamiin palveluihin kuten äitiyssairaalat, sähkölaitokset, ruokavarastot
ja julkinen liikenne. Lisäksi lukuisia hallituksen tukijoita on päätynyt
salamurhaajien uhreiksi. </span><span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Kesäkuun
lopun huipentumana varastetulla helikopterilla lentävä poliisi hyökkäsi
sisäasiainministeriön ja korkeimman oikeuden rakennuksiin ja tulitti niitä ammuksin
ja kranaatein. </span><span style="color: black;">Asemiehet ampuivat lauantaiyönä
29.7.2017 Ciudad Bolivarin kaupungissa perustuslakia säätävään kokoukseen
ehdolla olleen lakimies <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Jose Felix
Pinedan</b>.</span><span style="mso-bidi-font-weight: bold;"> Keiden vapautta ja demokratiaa
USA:n tukeman ja rahoittaman oikeisto-opposition harjoittama terrori, tekemät
murhat ja polttopulloposti edistävät? </span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri";">PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄN
KOKOUKSEN TAVOITTEET</span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-weight: bold;"><span style="font-family: "calibri";">Perustuslakia säätävän kokouksen tavoitteiksi on asetettu
yhteiskuntarauha, toimet dialogin saavuttamiseksi oikeisto-opposition kanssa;
sopimus, joka johtaisi uudistettuun perustuslakiin; uusi talousmalli
öljyteollisuuteen perustuvan mallin sijalle; nuorison aseman parantaminen;
sosiaaliset missiot sekä muut näkökohdat, joita ei ole huomioitu maan
nykyisessä perustuslaissa. Täysivaltaisella Venezuelalla on oikeus päättää itse
omista asioistaan ja puolustaa omia kansallisia etujaan. Ulkopuolisilla
valtioilla ei ole mitään oikeutta sekaantua sen sisäisiin asioihin. </span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri";">VASTUSTAKAA IMPERIALISMIA –
TUKEKAA BOLIVAARISTA VENEZUELAA</span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-weight: bold;"><span style="font-family: "calibri";"> </span></span><span style="mso-bidi-font-weight: bold;"><span style="font-family: "calibri";">Jos Suomen valtio ryhtyisi toteuttamaan omaa peruslakiaan takaamalla
kaikille kansalaisilleen ihmisarvoisen elämän, kelvollisen perusturvan ja
arvokkaan vanhuuden, alkaisivatko suomalainen markkinatalousmyönteiseksi
manipuloitu nuorison enemmistö ja osa-aikaisvasemmisto mellakoimaan yhdessä kaduilla
ja vastustamaan sitä demokratian ja vapauden nimissä? Suomalaisen vasemmiston
olisi vihdoinkin syytä avata siniset silmänsä sekä suoda laajakatseisesti solidaarisuuttaan
ja tukeaan imperialismin vastaiselle, bolivaariselle vallankumoukselle.</span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri";">Hands Off Venezuela!</span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-weight: bold;"><span style="font-family: "calibri";"> </span></span><b><span style="font-family: "calibri";">Matti Laitinen 31.7.2017</span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><b>Lähteet:</b><span style="mso-bidi-font-weight: bold;"> venezuelanalysis.com 24.7.2017, ML:n omat
artikkelit Venezuelasta v. 2002–2017, Yle, Venezuelan perustuslaki v. 1999,
TeleSur ja STT.</span></span></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN;"><span style="font-family: "calibri";"> </span></span></b></div>
<br />
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN;"><span style="font-family: "calibri";"> </span></span></b></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-32180322194557762002017-05-23T12:53:00.001+03:002017-05-23T12:54:09.261+03:00<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEir0EJJxtZI1KsM0ePme40_BigtKeznzTNZ0swjTp9erY5iD12pvClgGue-v00ppKJGJzMEW6s7lT9EueQft9RzStyPM96a-hXrOpWPZA31nm9HFqnWQ6hUlVGnIKLVoVaSEf3ZU_H6sGg/s1600/caracas.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="178" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEir0EJJxtZI1KsM0ePme40_BigtKeznzTNZ0swjTp9erY5iD12pvClgGue-v00ppKJGJzMEW6s7lT9EueQft9RzStyPM96a-hXrOpWPZA31nm9HFqnWQ6hUlVGnIKLVoVaSEf3ZU_H6sGg/s320/caracas.png" width="320" /></a></div>
<h2 class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 16pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"></span> </h2>
<h2 class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 16pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">YLEN
YKSIPUOLINEN SUHDE VENEZUELAAN<o:p></o:p></span></h2>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Ylen Aamu-tv oli kutsunut 22.5.2017
aamulähetykseensä Suomen Venezuelan suurlähettiläänä v. 2006–2013 toimineen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Mikko Pyhälän </b>arvioimaan<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> </b>maan<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> </b>nykyistä yhteiskunnallista tilannetta. Venezuela hallinto on
eläköityneen diplomaatin mielestä <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolás
Maduron</b> johtama diktatuuri, jonka puolustus- ja sisäministeri sekä
kansalliskaartin päällikkö rikkovat räikeästi ihmisoikeuksia. Pyhälä kertoi tuntevansa
hyvin maan tilanteen, koska hänelle on hyvät viestintäyhteydet maan oikeisto-oppositioon
ja Venezuelan katolisen kirkon johtoon, joka kehottaa kansaa kapinoimaan nykyhallitusta
vastaan.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Miksi verorahoilla ylläpidetty
Yleisradio ei koskaan haastattele – edes tasapuolisuuden vuoksi – <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Venezuelan bolivaarisen tasavallan Helsingin
suurlähetystön asiainhoitajaa, jotta maan laillisesti valitun johdon mielipide
oman maansa tilanteesta välittyisi myös suomalaisten veronmaksajien tietoon?<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">PYHÄLÄ ARVIOI
VENEZUELAA VUONNA 2014<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Eläkkeelle jäänyt Mikko Pyhälä
arvioi v. 2014 Ylen uutisissa Nicolás Maduron olevan v. 2013 kuollutta <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hugo Chávezia</b> heikompi presidentti. ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Madurolla on kuitenkin yhä niin puolueensa
(PSUV), maan armeijan kuin myös Kuuban tuki”</i>, Pyhälä arvioi. Mielenosoittajat
syyttivät tuolloin hänen mukaansa presidentti Nicolás Maduroa mm. Venezuelan
korruptiosta, korkeasta inflaatiosta ja heikosta työllisyystilanteesta.<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "calibri";"></span><br />
<span style="font-family: "calibri";">Vuoden 2014 toisella puoliskolla
bolivaarista hallitusta vastaan kohdistettu taloudellinen sodankäynti ilmeni
elintarvikkeiden, bensan ja lääkkeiden salakuljetuksena Kolumbiaan,
valuuttakeinotteluna, tuotantosektorien rikollisena rahoittamisena ja
hyökkäyksinä maan logistiikkaverkostoon ja kaupan jakeluketjuun.
Rikolliset hamstrasivat tavaroita valtion suurista jakeluketjuista (Mercal ja
PDVAL). Taloudellinen sota aiheutti poliittis-strategisesti tärkeiden
tuotteiden katoamista kulutuksesta ja koetteli kansan kärsivällisyyttä.
Kansallinen bolivaarinen armeija pisti salakuljetuksen kuriin. Kaikesta
tapahtuneesta huolimatta maan työttömyys oli tuolloin alimmillaan ja perheiden
tulot ovat nyt korkeimmillaan sataan vuoteen. <o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">PYHÄLÄ ARVIOI
VENEZUELAA VUONNA 2016<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Helmikuussa 2016 Pyhälä ennusti
Taloussanomissa julkaisemassa artikkelissaan, että Venezuelasta on kovaa
vauhtia tulossa ensimmäinen valtio, jonka talouden mustan kullan hinnanromahdus
on luhistamassa. Raakaöljyn hinta laski kesällä 2014 110 dollaria barrelilta v.
2015 alussa hintaan 50 dollari/barreli Saudi-Arabian ja sen naapurivaltioiden
alkaessa myydä öljyään polkuhintaan. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Asiantuntijat pitivät entistä
todennäköisempänä, ettei Venezuela selviytyisi v. 2016 erääntyvistä veloistaan.
Pyhälän oman arvion mukaan ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">öljyn
hinnanlasku tekee pahaa jälkeä yhdessä surkean talouspolitiikan kanssa. Kriisi
on ajanut Venezuelan humanitaarisen katastrofin partaalle</i>.”<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Nicolás Maduron hallitus on
tunnustanut julkisesti tehneensä virheitä maan taloudenhoidossa. Se jopa ryhtyi
toimiin niiden korjaamiseksi. Yleisradio ei ole kuitenkaan koskaan julkaissut mitään
tähän asiantilaan liittyvää. Se ei ole hiiskahtanut sanaakaan v. 2016
aloitetusta energiansäästöohjelmasta, hallituksen toimista keinottelun, mustan
pörssin ja ylihinnoittelun kuriin saamiseksi, CLAP-komiteoista (paikalliset
jakelu- ja tuotantokomiteat, jotka toimittavat peruselintarvikkeita koteihin
kohtuuhintaan) tai uudesta talousohjelmasta (inflaation lyöminen, taloudellisen
kasvun saavuttaminen ja uuden taloudellisen mekanismin luominen nykyisen liian
öljytuloista riippuvan tilalle kehittämällä muita tuotantosektoreita). Maduron
hallitus käytti – toisin kuin <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Juha
Sipilän</b> oikeistohallitus Suomessa – v. 2016 maan budjetista 71,4 %
sosiaalimenoihin.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">PYHÄLÄ ARVIOI
VENEZUELAA VUONNA 2017<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Toukokuun lopulla 2017 Pyhälä väitti
Aamu-tv:ssä Venezuelan talouden romahtaneen jo v. 2008 Hugo Chávezin
valtakaudella. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Pyhälän selvityksen
mukaan maassa on mielipidevankeja. Siellä ei kunnioiteta demokratiaa. Maan
sotilasjohto on sekaantunut kansainväliseen huumekauppaan. Korruptoituneet
sotilaat pitävät Maduron vallassa. Hallitus ei noudata hänen mielestään kansan
ja eikä myöskään kansalliskokouksen tahtoa. Pyhälän arvion mukaan Venezuelassa
on vaikea nähdä muutoksia, koska Maduro on sulkenut kaikki demokraattiset tiet
vallanvaihdokselle. YK:n turvallisuusneuvosto on ottanut Venezuelan
agendalleen. Se voi asettaa maalle pakotteita.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Minusta Venezuelan talouden
väitetty romahtaminen v. 2008 asettuu outoon valoon, kun tarkastellaan maan yhteiskunnallista
kehitystä 2000-luvulla. Venezuelan väestömäärän kasvusta huolimatta maassa
edistyttiin v. 1999–2010 merkittävästi köyhyyden ja eriarvoisuuden
supistamisessa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 1998 vielä 49 %. Vuoteen
2010 mennessä heidän määränsä oli pudonnut 26,8 %. Äärimmäinen köyhyys aleni vastaavana
ajanjaksona 21 % – 7,1 %. Eläkkeen saajien määrä nelinkertaistui (1,5
miljoonaa). Maan imeväiskuolleisuus osoitti arvoa (21,54/1000) ja työttömyys oli
pudonnut (15 %) 7,7 %. Koulu- ja opiskeluolosuhteet olivat myös parantuneet.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Pyhälän mukaan Venezuelassa on
300 mielipidevankia, jotka kärsivät tuomiotaan kurjissa olosuhteissa. Hän jätti
diplomaattisesti kertomatta, mistä heidät oli tuomittu. Kyseiset
”toisinajattelijat” ovat osallistuneet Venezuelassa tehtyihin
vallankaappausyrityksiin, väkivaltaisiin mellakkoihin, laittomaan
valuuttakeinotteluun ja mustanpörssiin toimintaan. Jos kansalainen rikkoo
oikeusvaltiossa kansallista lainsäädäntöä, siitä seuraa sanktio. Bolivaarinen
Venezuela ei muodosta tässä suhteessa mitään poikkeusta.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelan bolivaarisen
tasavallan presidentti Nicolás Maduron syrjäyttämiseen pyrkinyt oikeisto-opposition
organisoima kansanäänestys epäonnistui v. 2016, koska sen keräämissä nimistä
löytyi väestörekisterin mukaan yli 190 000 jo kuolleeksi todetun henkilön
allekirjoitusta. Oikeisto-oppositio menetti korkeimman oikeuden päätöksellä parlamentissa
perustuslain muuttamiseen oikeuttavan ehdottoman enemmistönsä, koska
oikeisto-opposition kaksi kansanedustajaehdokasta syyllistyi todistetusti
Amazonasin osavaltiossa äänien ostamiseen. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelan korkein oikeus päätti ottaa
29.3.2017 maan kansalliskokoukselta oikeuden säätää lakeja. Korkein oikeus oli
kumonnut jo aikaisemmin useita parlamentin tekemiä päätöksiä, koska ne eivät
ole kunnioittaneet maan lainsäädäntöä. Oikeuslaitos perusteli päätöstään ottaa
väliaikaisesti kansalliskokouksen tehtävät hoitaakseen sillä, että oikeiston
hallitsema parlamentti halveksii ja jättää toimeenpanematta sille säädettyjä
perustuslaillisia tehtäviä.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">KUINKA
VENEZUELASSA KÄVISI, JOS ARMEIJA TUKISI MAAN OIKEISTO-OPPOSITIOTA?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Jos bolivaarisen Venezuelan
sosialistisella hallituksella ei olisi tukenaan maan armeijaa, sille olisi
käynyt aikoja sitten samoin kuin v. 1973 <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Salvador
Allenden</b> johtamalle sosialistihallitukselle. USA:n tukeman sotilasvallankaappauksen
jälkeen maassa vangittiin kymmeniä tuhansia ihmisiä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kenraali <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Augusto
Pinochetin</b> diktatuurin aikana osa heistä teloitettiin. Osa heistä katosi
lopullisesti. Osaa heistä kidutettiin. Tuhannet ihmiset joutuivat siirtymään
poliittiseen maanpakoon.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Yhdysvallat vaihtaisi mielellään Venezuelaan
itselleen mieluisen hallituksen. USA hyödyntää horjutuskampanjassaan myös estoitta
Amerikan maiden järjestön (OAS) pääsihteeri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Luis Almagron</b> asemaa. Oikeisto-oppositio on yrittänyt Venezuelassa
kolmesti vuosina 2002, 2013 ja 2014 USA:n tukemana väkivaltaista
vallankaappausta. Neljäs vallankaappausyritys on parhaillaan meneillään. Tähän
asti tilanne on pysynyt hallinnassa, koska kansan enemmistö ja maan armeija
ovat kyenneet liittoutumaan yhteen puolustamaan bolivaarisen vallankumouksen
saavutuksia. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">MIKSI
IMPERILAISMI HALUAA PYSÄYTTÄÄ BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">USA ja Euroopan unioni eivät
suvaitse Venezuelan bolivaarista tasavaltaa, koska siellä ei harjoiteta
kansainvälisiä suuryhtiöitä suosivaa uusliberalistista talous- ja
sosiaalipolitiikkaa. Lisäksi maa haluaa pysyä itsenäisenä ja ajaa omaa
kansallista etuaan sekä pitää hallussaan vauraat luonnonvaransa. Jos Venezuela
sen sijaan käyttäytyisi kuin patataantumuksellinen Saudi-Arabia ja ostaisi
USA:lta käyttöönsä 400 miljardilla dollarilla aseita, sitä pidettäisiin vapaana
ja demokraattisena valtiona. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Äärioikeisto uhkaa Venezuelan
bolivaarista tasavaltaa yhä tiukkenevalla poliittisella väkivallalla. Se on osa
Pohjois-Amerikan imperialismin epävakautta kylvävän suunnitelman toteuttamista.
Sen päämääränä on pakottaa ja kiristää Venezuelaan sellainen hallitus, joka
pyrkii palauttamaan Yhdysvaltain ylivalta koko mantereella lakkauttamalla
kansallinen vapautuksen prosessi, joka alkoi bolivaarisen vallankumouksen
innoittamana 2000-luvun alussa kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN JATKUMINEN EDELLYTTÄÄ<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-bidi-font-weight: bold;"><span style="font-family: "calibri";">Bolivaarisen vallankumouksen jatkuminen edellyttää kaikkien bolivaarista
vallankumousta tukevien kansalaisjärjestöjen, liittolaispuolueiden,
yhteisöneuvostojen sekä valtiososialismin ja yhteisöllisen sosialismin
kannattajien tasavertaista yhteistyötä päätöksenteossa ja niiden keskinäistä
vallanjakoa valtiojohdossa sekä jäsenistön mielipiteen huomioimista PSUV:issa.
Valintatilanteen kapitalismin palauttamisen ja sosialismiin siirtymisen välillä
ratkaisee lopulta se, että kenellä on kansan enemmistön ja maan armeijan tuki
takanaan.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri";">Bolivaarisen vallankumouksen
jatkumisen puolesta<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span style="font-family: "calibri";">Hands Off Venezuela -
Finland</span></b></div>
<b><span style="font-family: "calibri";">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-32583798498731274582017-03-21T20:01:00.002+02:002017-03-21T20:01:21.102+02:00<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUPiQ9H4pmvVqUNNriKrtsOQDFXxJlZ1j4EJCFSgS35MOt1st7TRMghlijusp1JRvkemU1mtyyRGaWSxaOkUC8ksxjSCQwHHbBhQlBIjnlotUwfw6ZcUHUGK3dV32O5Kl7iVbG1I15kzA/s1600/caravanachavez.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUPiQ9H4pmvVqUNNriKrtsOQDFXxJlZ1j4EJCFSgS35MOt1st7TRMghlijusp1JRvkemU1mtyyRGaWSxaOkUC8ksxjSCQwHHbBhQlBIjnlotUwfw6ZcUHUGK3dV32O5Kl7iVbG1I15kzA/s400/caravanachavez.jpg" width="400" /></a></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 14pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><br /></span></span></b></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 14pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">VENEZUELAN
BOLIVAARISEN TASAVALLAN KANSANVALLAN ULKOMAISTEN SUHTEIDEN MINISTERIÖN
VIRALLINEN TIEDONANTO </span></span></b></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelan bolivaarinen tasavalta hylkää
varauksettomasti Amerikan valtioiden järjestön (OAS) pääsihteeri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Luis Almagron</b> esittämän, luvattoman ja laittoman
Venezuela-raportin, koska se ei perustu asianmukaisiin tietoihin eikä myöskään
OAS:n omiin toimintaperiaatteisiin.</span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Luis Almagro tunnetaan Venezuelan kansan vihollisena.
Hän on luonut sarjan valheellisuuksia Venezuelan tasavallasta ainoana
tavoitteenaan edistää kansainvälistä väliintuloa maahamme. Nämä valheet
kärjistävät taloudellista sotaa, jota käydään Venezuelan yhteiskuntaa vastaan. Hänen
toimensa ylittävät hänen omat valtuutensa OAS:n pääsihteerinä. Ne merkitsevät
valta-aseman väärinkäyttöä, jossa hän kohdistaa vihaansa Venezuelaa kohtaan
yhteistyössä Venezuelan ääriliikkeiden sekä epädemokraattisen ja
vallankaappausta hautovan opposition kanssa. </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;">Luis Almagron</span><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"> toimintaa motivoi Venezuelan ääriainesten halveksiva kauna. Hänen
karmeat kirjoituksensa katoavat historian syvyyksiin esimerkkinä siitä, kuinka
hän kykeni tuhoamaan toimivan organisaation. On valitettavaa, että herra
Almagron pyrkii elvyttämään OAS:n historian synkimpiä interventioita ja
vallankaappausta tukevia sivuja, jotka rikkovat oikeudellisesti ja räikeästi
Venezuelan laillista ja perustuslaillista yhteiskuntajärjestystä sekä myös
OAS:n peruskirjaa, sen perusperiaatteita ja sen sääntöjä. </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Maanosan ulkoministerit tapasivat 15.6.2016 pidetyssä OAS:n yleiskokouksessa
(Dominikaanisessa tasavallassa), jossa he painottivat huoltaan tällaisista
väärinkäytöksistä ja päättivät antaa kokouksen pysyvälle neuvostolle palautetta
Almagron edesottamuksista.</span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Luis Almagro toimii Venezuelan fasistisen oikeiston
keihäänkärkenä, joka kiusaa epäilyksillään, horjutuksillaan ja hyökkäyksillään periaatteellisesti
Venezuelaa. Tälle on ominaista valheiden laiton ja vilpillinen käyttö pyhää
isänmaatamme vastaan. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 9pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelan bolivaarinen tasavalta <span style="color: #222222;">ryhtyy
aikanaan vastaaviin asianmukaisiin toimiin ja tuomitsee koko maailman edessä tämän
aggressiivisen väärintekijän aikeet estää meidän horjumatonta päätöstämme
jatkaa elämäämme rauhassa, täysivaltaisina ja itsenäisinä, kuten kaikilla
kansakunnilla on oikeus kaikkialla maailmassa. </span></span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> </span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Surkeat ja kapinalliset salaliitot ja toimet, joita
Luis Almagro pyrkii edistämään OAS:n kautta, eivät estä meidän isänmaatamme ja kansaamme
etenemästä valoisaan tulevaisuuteen, jossa meitä tullaan pitämään vapauttajina.</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Caracas,
Venezuela 14.3.2017</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: #222222; font-size: 12pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">TAUSTATIETOJA AMERIKAN
VALTIOIDEN JÄRJESTÖSTÄ (OAS)</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Kylmän sodan kunniaksi USA perusti Panaman kanavavyöhykkeelle v.
1946 sotilasakatemian, jossa koulutettiin diktaattoreita, tappajia ja
kiduttajia koko Latinalaisen Amerikan tarpeisiin. CIA perustettiin v. 1947
nojautuen kansallista turvallisuutta koskevaan lakiin. Samaan aikaan
presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Truman </b>julkaisi
kuuluisan oppinsa: <i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Uskon, että USA:n
politiikan on pyrittävä tukemaan kaikkia vapaita kansoja, jotka vastustavat
aseellisten vähemmistöjen pyrkimyksiä alistaa nämä kansat tai painostaa niitä
ulkoapäin.</i>” Myöhempi käytäntö on osoittanut, että nämä ”vapaat kansat” ovat
tarkoittaneet jenkkimyönteisiä kansoja ja ”aseelliset vähemmistöt” ovat
edustaneet vasemmistolaisia kansallisia vapautusliikkeitä. </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">OAS väitetään olevan Amerikan
itsenäisten valtioiden muodostama kansainvälinen järjestö. USA onnistui vetämään
Latinalaisen Amerikan maat vaikutuspiiriinsä entistä tiukemmin niiden
liittyessä v. 1948 perustetun OAS:n jäsenvaltioiksi. Järjestön pääsihteeriksi
on ollut tapana valita USA:n kannattama ehdokas. </span></span></div>
<div align="center" style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: center;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Järjestön
peruskirjan mukaan sen tavoitteena on edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia,
toimia rikollisuutta ja huumekauppaa vastaan, turvata rauhan säilyminen ja
pyrkiä muodostamaan koko Amerikan käsittävä vapaakauppa-alue. Järjestön luonteeseen
kuuluvat myös rauhanvälittäminen alueen riita-asioissa ja sodissa, alueellisen
köyhyyden poistaminen ja aseiden määrän rajoittaminen sekä kulttuurillinen ja
taloudellinen yhteistyö. Käytännössä järjestö oli alun perin suunnattu
nimenomaan jäsenmaiden etenkin USA:n uhkana pitämää kommunismia vastaan. </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuela
on aiheuttanut OAS:lle hampaiden kiristystä, koska se perusti v. 2004 yhdessä
Kuuban kanssa Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansojen yhteisön (ALBA). <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ALBA-sopimuksen pitkäntähtäimen päämääränä on
luoda v. 2019 mennessä yhteinen valuutta ja parlamentti sekä yhteiset kaupan,
politiikan ja talouden instituutiot. Sen toiminnan keskiössä ovat olleet
yhteiskunnan kurjimmassa asemassa olevien hyvinvointi ja läntisen
pallonpuoliskon kehittymättömiin maihin kohdistuvan solidaarisuuden
vahvistaminen, jotta nämä voivat neuvotella kaupan käynnin ehdoista paremmista
asemista kuin kehittyneiden maiden alaisuudessa. Poliittisella tasolla ALBA:n
yhteyteen on jo perustettu Latinalaisen Amerikan parlamentti, jonka tavoitteena
on syrjäyttää OAS:n (Amerikan valtioiden järjestö) merkitys alueella. Luis
Almagron vihamielinen suhtautuminen bolivaarista Venezuelaa kohtaan saattaa selittyä
OAS:n syrjäyttämisuhan kautta.</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: #222222; font-size: 12pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">TAPAUS ALMAGRO</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">OAS:n nykyinen
pääsihteeri Luis Almagro on 53-vuotias, uruguaylainen yliopiston kansleri. Hän
on keskusta-vasemmistolaisen vallassa olevan <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Frente Amplio</b> –puolueen jäsen. Hän on toiminut maansa senaatissa ja
ulkoministerinä.</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Pääsihteeri
Luis Almagro lähetti v. 2015 avoimen kirjeen Venezuelan kansallisen
vaalineuvoston presidentille, jossa hän syytti julkisesti maan hallituksen
loukkaavan ihmisoikeuksia, monopolisoineen median, vaikuttaneen v. 2015 vaaleihin,
rajoittaneen kokoontumisvapautta ja sortavan poliittisia vankeja. Hän väitti
myös, ettei Venezuela noudata perustuslakiaan. Hän on puolustanut maan
oikeisto-opposition vaatimaa kansanäänestystä istuvan presidentin
syrjäyttämiseksi v. 2016 loppuun mennessä. Kerätyistä 1,85 miljoonasta nimestä
lähes 190 000 osoittautui tarkastuksessa väestörekisterin mukaan haudan
takaa kirjoitetuiksi. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Almagron mukaan Venezuelan
on silti tehtävä vakavia muutoksia demokratiaansa. </span><span lang="EN" style="font-size: 10pt; mso-ansi-language: EN; mso-bidi-font-size: 9.0pt;">Almagro on
väittänyt toistuvasti Venezuelan loukkaavan OAS:n peruskirjan demokraattisia artikloja,
mikä estää järjestön yhtenäistä toimintaa.</span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN" style="font-size: 9pt; mso-ansi-language: EN;"><span style="mso-spacerun: yes;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN" style="font-size: 9pt; mso-ansi-language: EN;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span><span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Almagro on asettunut julkisesti mediassa vastustamaan Venezuelan
bolivaarisen tasavallan sosialistista hallitusta ja puolustamaan sen sijaan USA:n
tukeman Venezuelan oikeisto-opposition harjoittamaa yhteiskunnan horjuttamista,
vallankaappaushanketta ja maan taloudellista sabotointia demokratian nimissä.
Bolivian ulkoministerin mukaan on hyvin valitettavaa ja halveksittavaa, että OAS:
pääsihteeri edistää (Venezuelan) laillisen hallituksen kaatamista perustuslakiin
ja ihmisten demokraattisen äänioikeuteen vedoten.</span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Bolivaarisen
vallankumouksen päämääränä on 21. vuosisadan yhteisöllinen valtiososialismi –
ei markkinatalous. </span></span></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">Suomennos ja toimitus: Matti
Laitinen</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="color: #222222; font-size: 10pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Calibri;">(Lähteet: Wikipedia,
Venezuanalysis.com ja ML:n omat artikkelit, Venezuelan ulkoministeriö)</span></span></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-72018492494507371852016-12-14T08:09:00.003+02:002016-12-14T08:10:08.262+02:00<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 14pt; line-height: 107%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">SADAN
BOLIVARIN SETELIT POISTETTIIN KIERROSTA VENEZUELASSA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelan presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolas
Maduro</b> ilmoitti 11.12.2016 hallituksensa poistavan kierrosta maan
nimellisarvoltaan suurimmat – 100 bolivarin – setelit tukahduttaakseen
Kolumbian suunnasta tapahtuvan valuuttakeinottelun. Sadan bolivarin seteli on
tästä lähtien arvoton ja sen käyttö on mitätöity Venezuelan bolivaarisessa
tasavallassa. Kansalaisilla on 10 päivää aikaa vaihtaa sadan bolivarin
setelinsä maan keskuspankissa. Satanen korvataan nimellisarvoltaan suuremmalla
setelillä ja kolikoilla 15.12.2016 alkaen.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tämä toimenpide on
osa hallituksen ponnistuksista Venezuelan valuutan ulkoisen arvon alentumisen
pysäyttämiseksi. Kotimaan valuutan arvon alentuminen nostaa ulkomailta tuotujen
tavaroiden hintoja. Bolivarin arvo putosi viime marraskuussa 55 % mustassa pörssissä<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Presidentti Maduro on syyttänyt kolumbialaisia
rikollisryhmiä siitä, että nämä ovat saattaneet Venezuelan inflaatiokierteeseen
kuljettaessaan laittomasti maahan rajan yli valtavia määriä 100 bolivarin
seteleitä. Hänen mukaansa Kolumbiasta johdetun kansainvälisen mafian hallussa
on osana käytävää taloussotaa yli 300 miljardia bolivaria.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Vuonna 2000 Venezuela ja Kolumbia sopivat keskenään, että
bolivareja voidaan vaihtaa suoraan Kolumbian pesoihin ilman sovittelua dollarin
kanssa. Vuodesta 2013 lähtien, kun bolivar alkoi menettää arvoaan,
kolumbialaisesta rajakaupungista Cucutasta tuli laittoman valuutanvaihdon
solmukohta. Rajakaupungissa sadan bolivarin setelistä maksettiin katukaupassa
245 pesoa, vaikka Kolumbian keskuspankin virallisen vaihtokurssin mukaan 100
bolivarista sai 30 000 pesoa. (1 VEF = 505,7 COF 13.12.2016)<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Cucutassa huokealla kurssilla ostetut bolivarit vaihdettiin
sen jälkeen korkeammalla kurssilla maan keskuspankissa pesoihin ja niillä
ostettiin dollareita. Tästä on kertynyt mafialle valtavia tuottoja.
Keinotteludollarit siirtyivät takaisin Venezuelaan, jossa ne vaihdettiin
bolivareiksi mustassa pörssissä huimalla kurssilla. Keinotteluvoitoista osa
salakuljetettiin takaisin Kolumbiaan ja osalla ostettiin valtion tukemia
venezuelalaisia tuotteita, jotka taas myytiin hyvällä voitolla rajan toisella
puolella. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Järjestäytyneen valuuttakeinottelun kitkemiseksi Venezuela
sulkee sen ja Kolumbian välisen rajan. Presidentti Maduro on kehottanut
puolustusministeri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Padrino Lopezia</b>
ja sisäministeri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nestor Reverolia</b>
sulkemaan Venezuelan rajat maalla, merellä ja ilmassa, jotta vaihdetut 100
bolivarin setelit pysyvät Kolumbiassa. Tiedusteluraportin mukaan
valuuttakeinottelijat pyrkivät Cucutassa jo eroon 100 bolivarin seteleistä.
Niitä myydään alennettuun 70 bolivarin hintaan.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri";">Lähde: Lucas Koerner
12.2.2016 venezuelanalysis.com<o:p></o:p></span></b></div>
<span style="font-family: "calibri";">Suomennos: Matti Laitinen<o:p></o:p></span>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-10949008112685511702016-08-24T14:37:00.002+03:002016-08-24T14:37:45.011+03:00<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmuzh0IN10JwKpRuNmINX5Op5uySxbGLDl5mWFBcH79v-r2c1WpXRvy_KnGMPk6wYi0n74qgQDjThOFlWeB__Sf752VYpyx5aEYNcn_33yNWjdbXZFDnOS58dBbQCbMaWqbMCpdvQZbis/s1600/ruokajakelupaketti.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmuzh0IN10JwKpRuNmINX5Op5uySxbGLDl5mWFBcH79v-r2c1WpXRvy_KnGMPk6wYi0n74qgQDjThOFlWeB__Sf752VYpyx5aEYNcn_33yNWjdbXZFDnOS58dBbQCbMaWqbMCpdvQZbis/s320/ruokajakelupaketti.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 18pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">VENEZUELASSA
EI NÄÄNNYTÄ NÄLKÄÄN<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Kansainvälisissä tiedotusvälineissä
on mekastettu viime vuosina Venezuelan bolivaarisessa tasavallassa
vallitsevasta lääkkeiden sekä elin- ja saniteettitarvikkeiden pulasta. Toki
vessapaperia ja terveyssiteitä on saanut koko ajan yksityiskaupoista mutta
kiskurihintaan. Valtio on kyennyt kuitenkin mustasta pörssistä huolimatta takaamaan
pienituloisille kansalaisille kohtuuhintaan oman jakeluketjunsa kautta jokapäiväisen
leivän ja henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen tarvittavat perustuotteet. Tästäkin
huolimatta Helsingin Sanomissa ja YLE:n kanavilla maan vasemmistolaista
hallitusta on luonnehdittu julkisesti koko sen eliniän ajan saamattomaksi ja
kelvottomaksi kansan nälkävyön kiristäjäksi. Yhdysvaltalaisen Food First
–järjestön (<span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Helvetica; mso-bidi-font-size: 18.0pt; mso-bidi-font-weight: bold;">The Institute for
Food and Development Policy)</span><span lang="EN-US" style="font-size: 7pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> </span>työntekijöiden <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Christina Schiavonin</b> ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">William
Camacaron</b> paikan päällä tekemän selvityksen mukaan Venezuelassa ei ole
yleistä ruokapulaa, vaan ruokaa on runsaasti, mutta ongelman ytimenä on sen
jakelu kansalaisille. Todellinen syy Venezuelan bolivaarisen tasavallan
mustamaalaamiseen ja sen yhteiskunnallisten saavutusten mitätöimiseen on sen
valitsema vaihtoehtoinen yhteiskunnallinen tie – 21. vuosisadan sosialismi. Kansainvälinen
kapitalismi ei siedä oman tiensä kulkijoita.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span style="mso-bidi-font-family: Arial; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-bidi-font-style: italic; mso-fareast-language: FI;">Venezuelalaisen historioitsijan ja kirjailijan <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Luis Britto Garcian</b> mukaan bolivaarisen
Venezuelan talouteen kohdistuu harkittua taloudellista sabotaasia. Hänen
mielestään tätä sotaa ei voiteta teeskentelemällä, ettei sitä ole olemassakaan.
”</span><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="mso-bidi-font-family: Arial; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Jopa vahvin talous ei
kykene vastustamaan organisoitua ja tutkimatonta ryöstelyä. Kansallinen
tilastolaitos tiedottaa, että 14 viimeisen vuoden aikana 62,5 % julkisista
varoista on käytetty sosiaalisiin tarkoituksiin.” </span></i><span style="mso-bidi-font-family: Arial; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">(LBC 23.9.2013)<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">TAISTELU
WC-PAPERISTA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelan bolivaarinen hallitus
määräsi syyskuussa 2013 vallattavaksi maan suurimman vessapaperitehtaan Man
P.A. -yhtiön, koska tehtaan ylihinnoittelu loukkasi kuluttajien oikeuksia.
Kansallinen oikeudenmukaisen kustannusten ja hintojen valvontatoimisto
(Sundecop) tarkasti tehtaan tuotteiden tuotantoprosessin sekä niiden jakelun ja
myynnin. Se asetti uudet hinnat ja laatuvaatimukset toalettipaperille.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Työläiset ottivat haltuunsa heinäkuussa
2016 Kimberly-Clarkin kuukautissuojatehtaan. Texasilainen tuotantolaitos
lopetti toimintansa varoittamatta viime heinäkuussa. Tehtaan noin 1 000
työntelijää jäi työttömiksi. Valtio kansallisti tehtaan ja luovutti sen
uudelleen käynnistämiseen varoja 22 miljoonaa dollaria. Industry Gran Cacique
Maracay on tuottanut uuden omistajansa palveluksessa jo yli kaksi miljoonaa
terveyssidettä. Tehtaassa on myös neljä uutta tuotantolinjaa, joilla
valmistetaan vessapaperia. Tehtaan tuotannolla kyetään kattamaan 20 % maan
vaippojen, kuukautissuojien ja vessapaperin tarpeesta. Tuotanto toimitetaan <span lang="SV" style="mso-ansi-language: SV;">kohtuuhintaan</span><span lang="SV"> </span>kansalaisten
koteihin <span lang="SV" style="mso-ansi-language: SV;">paikallisten jakelu- ja
tuotantokomiteoiden (CLAP) kautta.</span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelassa toimiville kaikille saniteettialan
toimijoille ei ole tärkeintä kansalaisten paikkojen puhtaina pysyminen. Heille
tärkeintä ovat halpa työvoima ja mehevä liikevoitto.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">ÖLJY TALOUDEN
PERUSTANA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<span style="font-family: "calibri";"></span><br />
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelan talous on pyörinyt
lähes 100 vuoden ajan öljyn ympärillä, joka on vastannut valtaosasta maan
ulkomaan tuloista. Öljytuloilla katetaan 95 % kansallisesta budjetista. 1930-luvulta
alkaen suuntautuminen öljyteollisuuden pariin on merkinnyt vastaavasti
kaikkoamista maatalouden parista. Sekä valtiollinen että yksityinen pääoma
vetäytyivät maaseudulta, jonka seurauksena talonpojat ja maataloustyöläiset
eivät kyenneet enää elättämään itseään. Venezuela on nykyisin yksi
urbanisoituneimmista maista Latinalaisessa Amerikassa. Sen väestöstä asuu 90 %
kaupungeissa. Siitä tuli ensimmäinen valtio maanosassaan, joka toi pääosan
elintarvikkeistaan ulkomailta, koska öljydollareilla ostettu ravinto oli
halvempaa kuin itse tuotettu. Edellisen johdosta maahan kehittyi vahva
kansallisten ja kansainvälisten monialayritysten hallitsema elintarvikkeiden
tuonnin ja niiden jakelun keskittymä.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span style="color: #111111; mso-bidi-font-family: Arial; mso-bidi-font-size: 11.5pt;">Öljyn hinta laski kesällä 2014
110 dollaria barrelilta vuoden 2015 alussa 50 dollariin Saudi-Arabian ja sen
naapurivaltioiden alkaessa myydä öljyään polkuhintaan.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span>Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan
romahduttaminen kohdistui tuhoisasti etenkin sellaisen suuren öljyntuottajamaan
kansantalouteen, joka satsasi tulojaan kansalaistensa sosiaalihuoltoon,
terveydenhoitoon, koulutukseen ja asuntorakentamiseen.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelan kriisissä on kysymys ruokapulan
sijasta taistelusta yhteiskunnallisesta vallasta ja maan luonnonvarojen
hallinnasta. Kannattaa pohtia, kuka hyötyy vallanvaihdosta, kenellä on tilaisuus
toteuttaa se ja millä keinolla vallankaappausyritys toteutetaan? Öljyn hinnan
ollessa alhainen hallituksen taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta kapenee.<span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">BOLIVAARISET MAAREFORMIT<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><b>Vuoden 2001 maareformissa</b>
valtion omistamaa maata luovutettiin talonpojille ja maatalousosuuskunnille. Kansallisen
maainstituutin (<b>INTI</b>) tehtävänä on valvoa maanjakoa ja sen käyttöä.
Kansallinen maatalouden kehittämisinstituutin (<b>INDER</b>) vastuualueena on
tekniikkaan ja infrastruktuurin liittyvä apu. Venezuelan maatalousyhdistys (<b>CVA</b>)
vastasi maataloustuotteiden markkinoinnista. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Vuonna 2003 Venezuelan hallitus
kiihdytti maareformiprosessia käynnistämällä <b>Ezequiel Zamora –suunnitelman</b>.
Ohjelman tavoitteena oli tukea kestävään kehitykseen perustuvaa
maataloutta. Maanjaon periaatteina olivat tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Se
kohdistettiin pienviljelijöille ja keskisuurille maataloustuottajille.
Suunnitelma oli hallituksen avain maan ruokaomavaraisuuden saavuttamiselle,
taloudelliselle itsenäisyydelle ja tuontitavaroista riippumattomuudelle.
Hankkeen aikana v. 2003–04 jaettiin 1,5 miljoonaa hehtaaria maata 130 000
pientilallisten ja maattomien perheiden sekä osuustoimintatilojen käyttöön.
Toimenpiteestä lasketaan hyötyneen yhteensä n. 650 000 kansalaista. Vuoden 2004
loppuun mennessä valtion maata oli jaettu jo yhteensä 2,2 miljoonaa hehtaaria.
Perhekohtainen tilakoko asettui keskiarvoon 11,5 ha.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><b>Vuoden 2005 maareformi</b>
nimettiin <b>Mission Zamoraksi</b>. Laki määritteli maatilojen maksimikooksi
5 000 ha, viljelemätön maa pantiin verolle, sekä suurtiloilta
pakkolunastettiin viljelemätöntä maata ja joutomaata pantiin
uudelleenjaettavaksi. Pakkolunastukset korvattiin käypään markkinahintaan.
Kansallinen maainstituutti myönsi kaikille halukkaille 18–25-vuotiaille
venezuelalaisille väliaikaisen käyttöoikeuden omaan maapalstaan. Maanluovutus
vahvistettiin lahjoituskirjalla (carta agraria), josta ilmeni uuden tilallisen
maantarve sekä myös hänen motivaationsa työskennellä omalla maallaan.
Tavoitteeksi otettiin kahden miljoonan lisähehtaariin jakaminen, joista
yksityisiä maita oli 1,5 miljoonaa hehtaaria. Hallitus nimitti
väliintulotoimikunnan tarkastamaan, että luovutetut maat ovat todella
tuotannossa ja että ne ovat laillisesti hankittuja. Viljelijä sai laillisen
omistusoikeuden hänelle luovutettuun maahan vasta kolmen tuotantovuoden
jälkeen. Hänellä ei ole kuitenkaan tämän jälkeenkään oikeutta myydä maataan. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">LÄÄKKEET JA
ELINTARVIKKEET OVAT KESKITTYNEET HARVOJEN KÄSIIN<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelan elintarvikkeiden ja
lääkkeiden kauppa on tällä hetkellä 20 yhtiön valvonnassa. Esimerkiksi
Polar-yhtiö on vastuussa Venezuelan maatalousministeriön mukaan kahdeksasta
kohteesta maan perusruokakorissa. Yhtiön osuus arepa-leivissä käytettävien esikypsytettyjen
maissijauhojen myynnistä on 62 %. Sitä, mitä kaivataan supermarkettien
hyllyiltä, ovat erityisen keskeisiä kohteita, kun taas muuta tavaraa on
saatavilla runsaasti. Maidosta on puutetta, kun taas meijerituotteita kuten
jogurttia ja juustoja on tarjolla riittävästi. Jokapäiväisiin arepoihin
tarvittavasta maissijauhosta on puutetta, kun vastaavasti puuroihin käytettävää
maissijauhoa löytyy kauppojen hyllyiltä. Kahvin saanti on tiukalla, mutta
kaakaota ja teetä on tarjolla kaikille. Valmista kahvia on pulasta huolimatta
myynnissä jokaisen kadun kulmassa ja kahviloissa. Katukaupassa on myös tarjolla
arepoita.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">VALLITSEEKO
VENEZUELASSA NÄLÄNHÄTÄ?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">YK:n elintarvike- ja
maatalousjärjestö (FAO) totesi v. 2015 Venezuelan hävittäneen yhteiskunnastaan
lähes täysin nälän näkemisen. Samaan aikaan maa oli kansainvälisten
delegaatioiden ja vaihtoehtoisten tiedotusvälineiden kohteena sen
ruokaomavaisuuskokeilun vuoksi, joka käsitti maareformin, ravinnon
jakeluohjelman ja kansalaisten suoran osallistumisen ravinnontuotantojärjestelmään.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><b>Valtion ruokajakeluketjun</b>
kautta kansalaiset voivat hankkia kohtuuhintaisia elintarvikkeita. Valtion
ruokakauppaketjuilla MERCAL:illa (päivittäistavara) ja PDVAL:illa (maito- ja
lihatuotteet) oli v. 2015 myymälöitä 20 osavaltiossa. Niissä työskenteli
85 000 ihmistä. Myyntipisteitä kertyi yli 20 000. Niiden osuus maan
elintarvikejakelusta oli 40 %. Valtion kaupoista voi ostaa elintarvikkeita
puolet halvemmalla kuin yksityiskaupoista. Ne takaavat, että kaikki kansalaiset
saavat ruokaa. Kauppaketjut hankkivat peruselintarvikkeita paikallisilta
maatiloilta ja osuuskunnilta. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><b>Venezuelassa vahvistettiin
osuuskuntalaki v. 2001</b>. Osuuskunnat toimivat v. 2006 neljällä
pääsektorilla: <b>1)</b> kaupat, hotellit ja ravintolat (31 %), <b>2)</b>
kuljetus, varastointi ja viestintä (29 %), <b>3)</b> maatalous, metsästys ja
kalastus (18 %) ja <b>4)</b> tehdasteollisuus (8,3 %). Valtaosa osuuskunnista
oli henkilökunniltaan pieniä yrityksiä.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Vuonna 2013 maassa oli
rekisteröity yhteensä 306 000<b> </b>laillista osuuskuntaa. Kansallinen
osuuskuntatoimisto (<b>SUNACOOP</b>) hallinnoi niiden perustamista ja
rahoitusta. Osuuskunnissa työskenteli kaksi miljoonaa työntekijää. Heistä 200 000
henkilöä osallistui päätöksentekoon työpaikallaan. Osa osuuskunnista oli
yhteiskunnan ja työntekijöiden yhteisomistuksessa. Osuuskunnat koetaan
Venezuelassa tärkeänä vaihtoehtona kapitalistisille yksityisomistukseen
perustuville yrityksille.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Christina Schiavonin ja William
Camacaron arvion mukaan Venezuelassa ei ole puutetta elintarvikkeista ja muista
päivittäin tarvittavista perustuotteista, joten maassa ei vallitse myöskään
nälänhätä. Venezuelalaiset kuluttivat v. 2015 lopulla tilastojen mukaan
ravintoa päivittäin keskimäärin 3 092 kcal, joka on reilusti yli FAO:
suosituksen 2 720 kcal/päivä. Heidän mukaansa Venezuela on laajasti omavarainen
hedelmien, vihannesten ja juureksien suhteen, joita tuotetaan pienillä ja
keskisuurilla maatiloilla. Näiden tuotteiden myynti tapahtuu hajautettujen
verkostojen kautta katukaupassa kautta maan. Kasvava kysyntä yhdessä inflaation
ja keinottelun kanssa nostavat elintarvikkeiden hintatasoa kaupoissa ja
katukaupassa. Tästä kärsivät kaikki venezuelalaiset.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">MIKSI JOISTAIN
TUOTTEISTA ON PULAA?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri";">Jakeluyhtiöiden kaksi pääargumenttia päivittäistavaroiden puutteeseen
ovat:<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt 36pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="SV" style="mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font-family: "calibri";">1)</span><span style="font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font: 7pt/normal "Times New Roman";"> </span></span></span><!--[endif]--><span lang="SV"><span style="font-family: "calibri";">Hallituksen sääntelemät hinnat tuotteiden saannin varmistamiseksi ovat
liian alhaiset ja muodostavat näin esteen niiden jakelulle.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 10pt 36pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="SV" style="mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-theme-font: minor-latin;"><span style="mso-list: Ignore;"><span style="font-family: "calibri";">2)</span><span style="font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font: 7pt/normal "Times New Roman";"> </span></span></span><!--[endif]--><span lang="SV"><span style="font-family: "calibri";">Öljyn hinnan romahtamisen vuoksi riittämättömiä dollareita saa vain
välttämättömien perusmateriaalien tuontia varten.<o:p></o:p></span></span></div>
<span style="font-family: "calibri";">Venezuelalainen ekonomisti ja
Simon Bolivarin yliopiston professori <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Pasqualina
Curcio</b> testasi nämä väitteet tutkimalla maan nykyistä taloudellista
tilannetta. Hänen mukaansa useita hyllyiltä puuttuvia tuotteita ei ole säännöstelty
v. 2010 alkaen. Säännösteltyjen tuotteiden kohdalla useiden niiden hintoja on
nostettu hallituksen toimesta useasti kauppiaiden kannustamiseksi, mutta tämä
ei ole johtanut niiden saatavuuden kasvuun. Elintarvikepula alkoi vasta v. 2013
eli jo ennen öljyn hinnan romahtamista.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kerran
jopa öljyn hinnan pudotessa ja dollarien saannin vähetessä hallitus
ensisijaisti dollarien käytön elintarvikkeiden tuontiin. Venezuelan suurimmat
elintarvikeyhtiöt ovat pysyneet vakaina. Ne ovat jopa laajentuneet. Professori
Curcio havaitsi jopa vastaavuuksia elintarvikepulan jäytävyyden ja
poliittisesti tärkeiden tapahtumien kuten vaalien kanssa. <o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Voisiko olla niin, että pulat
olisivatkin tehtailtuja? Useat ruokaomavaraisuusaktivistit näkevät, ettei ole
mikään sattuma, että maan suurin ruokajätti <span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US;">Empresas Polar SA</span> on itse vastuussa hyllyjensä tyhjistä
paikoista. Yhtiön menestystuotteita ovat mm. Polar-oluet, virvoitusjuomat, maissijauhot,
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>pastat, ketsuppi, majoneesi ja saippua. Sen
toimitusjohtaja on tunnettu oikeisto-opposition edustaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US;">Lorenzo Mendoza</span></b>.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="SV" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: SV; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">KUINKA BOLIVAARINEN HALLITUS TURVAA KANSAN HYVINVOINNIN?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="SV" style="mso-ansi-language: SV;"><span style="font-family: "calibri";">Venezuelan hallitus ja sitä tukevat kansalaisyhteisöt (yhteisöneuvostot ja
kommuunit) <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ottavat nykyisen poliittisen
tilanteen vakavasti. Venezuelaan on perustettu viime kuukausien aikana
maankattavasti<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>CLAP-komiteoita. Ne ovat
paikallisia jakelu- ja tuotantokomiteoita, jotka toimittavat peruselintarvikkeita
koteihin kohtuuhintaan. Ne toimivat yhteistyössä ruohonjuuritason
organisaatioiden ja hallituksen kanssa luodakseen vaihtoehtoisen
elintarvikkeiden jakelujärjestelmän maan 24 osavaltioon. Niiden toiminnalla on
kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin ne taistelevat keinottelua ja elintarvikepulia
vastaan toimittamalla elintarvikkeita suoraan ilman välikäsiä kansalaisille. Toiseksi
hallitus hankkii tuotteita suoraan sekä yksityis- että valtionyrityksistä,
jotka CLAP-komiteat jakavat talo talolta yhteisön väestölaskennan perustalta. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN; mso-bidi-font-size: 9.0pt;">Hanke näyttää </span><span style="mso-bidi-font-size: 9.0pt;">Christina Schiavonin ja William Camacaron mielestä </span><span lang="EN" style="mso-ansi-language: EN; mso-bidi-font-size: 9.0pt;">väliaikaiselta
hätäratkaisulta ns. elintarvikepulaan. Se auttaa haavoittumisaltteinta
viidesosaa kansasta. Pitemmällä aikavälillä CLAP-toiminta <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>johtaa paikalliseen elintarviketuotantoon ja
–jalostukseen. Samanaikaisesti tähtäimessä on myös kaupunkialueiden maatalouden
kehittäminen Urbaanimaatalouden ministeriön tukemana. Parhaillaan on meneillään
100-päiväinen istutuskampanja, johon liittyy 29 000 tuotantopalstan
perustaminen ympäri maata tuottamaan paikallisesti tuoretuotteita kuten
kananmunia, kalaa ja eläinproteiineja. </span><span style="mso-bidi-font-size: 9.0pt;">Näitä pyrkimyksiä täydennetään lisäksi maaseudun uudistetulla
tuotannolla. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="SV" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: SV; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">BOLIVAARISEN VENEZUELAN TULEVAISUUS ON
YHTEISÖNEUVOSTOISSA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-ascii-font-family: Calibri; mso-hansi-font-family: Calibri;"><span style="font-family: "calibri";">Vuonna 2006 Venezuelan
vallankumousprosessia aikaisemmin menestyksellä puolustaneet bolivaariset
piirit korvattiin 16 000 yhteisöneuvostolla. Yhteisöneuvostot ovat bolivaarisen
sosialismin vallan- ja vastuunjaon perusyksikköjä. Ne ovat 150–400 perheen
muodostamia paikallisneuvostoja. Ne vastaavat asuinalueensa kehityshankkeista.
Valtion rahoittamat projektit kohdistuvat kunnallistekniikkaan, maatalouteen,
asumiseen, koulutukseen, terveydenhoitoon, kulttuuriin, urheiluun ja
sosiaalisiin ongelmiin. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="mso-ascii-font-family: Calibri; mso-hansi-font-family: Calibri;"><span style="font-family: "calibri";">Vuonna 2014 Venezuelassa oli yli
40 000 rekisteröityä yhteisöneuvostoa. Maassa toimi lisäksi
yhteisöneuvostojen yhteistyöeliminä 778 virallistettua alueellista kommuunia.
Niiden jäsenet valittiin paikallisista yhteisöneuvostoista. Niiden
toimialueeseen kuuluivat laajempien projektien rahoitus ja niistä vastaaminen.
Ne voivat esittää ehdokkaita osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja
liittovaltion virastoihin. Kommuunit perustettiin presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolas Maduron</b> toimesta. Niiden
pitäisi kattaa v. 2019 68 % maan väestöstä. Ne ovat bolivaarisen sosialismin
peruspilareita etenkin maaseudulla. Tavoitteena on vuorovaikutukseen perustuvan
yhteistyön saavuttaminen kommuunien puheenjohtajien ja paikallishallinnon,
valtion ja kansallisen hallituksen kanssa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: "calibri";">VALLANKUMOUS
ON VIETÄVÄ LOPPUUN<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">Presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hugo Chávez</b> siteerasi usein <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Rosa
Luxemburgin</b> ajatuksia. Tämä ilmaisi kirjassaan ”Reformismi vai
vallankumous?” mm. seuraavia viisaita mietteitä:<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: "calibri";">”Niin kauan kuin on ollut olemassa luokkayhteiskuntia ja luokkataistelu
on ollut niiden historian olennaisin sisältö, niin kauan on poliittisen vallan
valtaaminen ollut kaikkien nousevien luokkien päämäärä ja samalla myös kunkin
historiallisen vaiheen lähtökohta ja päätepiste.”<o:p></o:p></span></i></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";">”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Siksi se, joka puhuu laillisen uudistuksen puolesta poliittisen vallan
valtaamisen ja järjestelmän kumoamisen sijasta ja vastakohtana, ei itse asiassa
valitse rauhallista, varmaa, hitaampaa tietä samaan päämäärään, vaan sen sijaan
toisen päämäärän, nimittäin uuden yhteiskuntajärjestyksen sijasta pelkästään epäolennaisia
muutoksia vanhassa.”</i><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "calibri";">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "calibri";"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Lähteet:</b> Special report: Hunger in Venezuela? A look beyond the
spin: Christina Schiavoni ja William Camacaro, Venzuelanalysis 14.7.2016; Matti
Laitisen omat Venezuela-artikkelit v. 2001–2016; Ewan Robertson 23.9.2013,
Lucas Koerner 10.8.2016, Venezuealanalysis.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p><span style="font-family: "calibri";"> </span></o:p></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-47054005122669026022016-06-07T14:04:00.002+03:002016-06-07T14:04:35.991+03:00
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQT2RcNl8KuFKIcNtHbVeCjZBe_I6uenZgSdu0RnktrgV8cFHd4lJJ4aDkHRz2SfyZ6StfVuezQ4IVz67onjfyhad4ig5ziC4eoIgh-viDtki_6E09b3ZpvAlmcKOKc9RreEBxCrAE62g/s1600/venezuela_shopping_market_jpg_909292091.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="167" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQT2RcNl8KuFKIcNtHbVeCjZBe_I6uenZgSdu0RnktrgV8cFHd4lJJ4aDkHRz2SfyZ6StfVuezQ4IVz67onjfyhad4ig5ziC4eoIgh-viDtki_6E09b3ZpvAlmcKOKc9RreEBxCrAE62g/s320/venezuela_shopping_market_jpg_909292091.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 16pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">IHMEELLISET
IHMISOIKEUSJURISTIT<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Helsingin Sanomat on
ylimielisyydessään ja tekopyhyydessään voittamaton uutisoidessaan Venezuelan
bolivaarisen tasavallan asioista. Tässä järkähtämättömässä linjassa ei ole
tapahtunut mitään olennaisia muutoksia niin kauan, kuin vasemmisto on ollut
maassa vallassa. Sitoutumaton, Yhdysvaltojen johtaman sotilasliitto Naton suomalainen
pää-äänenkannattaja julkaisi 27.5.2016 Venezuelasta jutun ”<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Venezuela kaipaa suuria ratkaisuja</b>.” Hesari oli törkyilyssä
huolissaan bolivaarisen Venezuelan ihmisoikeuksista.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">VAPAUTTA JA
DEMOKRATIAA KAPITALISMIN HENGESSÄ<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Toimittaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Anne Salomäen</b> artikkelissa kerrottiin kahdesta maanpaossa olevasta
venezuelalaisesta ihmisoikeusjuristista <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Tamara
Sujústa</b> ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Enrique ter Horstista.</b>
Pariskunta asuu nykyisin Prahassa. Sujú esittäytyi useiden venezuelalaisten
poliittisten vankien asianajajaksi ja yhdeksi kansalaisjärjestö <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Foro Penal Venezolanon</b> (Venezuelan
rikosfoorumi) perustajaksi. <span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US;">Hän
johtaa nykyisin Prahassa toimivaa Casla-instituuttia, joka tutkii ja analysoi
Latinalaisen Amerikan mm. alueen politiikkaa, diplomatiaa, mediaa ja
ihmisoikeuksia. </span>Ter Horstilla on takanaan diplomaatti- ja YK-tausta. Hän
on toiminut mm. YK:n rauhanoperaatioiden päällikkönä El Salvadorissa ja
Haitissa. Kumpikaan operaatio ei ollut menestystarina. Ihmisoikeusjuristit ovat
jokseenkin poikkeuksellinen pakolaispariskunta.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Sitoutumaton kansalaisjärjestö
Foro Penal Venezolano sai 17.7.2015 Yhdysvaltojen hallitukselta palkinnon
ansioistaan venezuelalaisten poliittisten vankien asioiden ajajana ja maassa
tapahtuneiden ihmisoikeusrikkomusten paljastamisesta. USA:n palkitsemat
ihmisoikeusjärjestöt ovat osoittautuneet ajan saatossa olevansa paremminkin
omistusoikeusjärjestöjä, jotka ajavat vapauden ja demokratian nimissä kansainvälisten
suuryhtiöiden taloudellisia ja poliittisia intressejä. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">VENEZUELAN
VANHIN IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ FUNDLATIN AJATTELEE TOISIN<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Vuonna 1968 perustetun Venezuelan
vanhimman ihmisoikeusjärjestön <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Fundlatin</b>
(Latinalaisen Amerikan ihmisoikeuksien ja sosiaalisen kehityksen säätiö)
puheenjohtaja sisar <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Eugenia Russian</b>
mukaan Venezuela on valtio, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Kuinka
venezuelalainen ihmisoikeusaktivisti uskaltaa kyseenalaistaa suuren ja
mahtailevan USA:n totuudet?<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Me olemme kohdanneet myös ihmisoikeusjärjestöjä, jotka ovat saaneet
taloudellista apua ylikansallisilta yhtiöiltä ja Yhdysvalloista. Nämä kansalaisjärjestöt
haluavat horjuttaa niitä yhteiskuntamalleja, jotka eivät edusta heidän omaansa.
USA, joka on itse ihmisoikeuksien pahin loukkaaja, ei ole itse koskaan
vahvistanut kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, haluaa kuitenkin kaikkien
muiden maiden noudattavan niitä. USA on niiden kansalaisjärjestöjen
päärahoittaja, jotka tahtovat horjuttaa muiden maiden yhteiskuntia, etenkin
niiden maiden, jotka aikovat rakentaa toisenlaista maailmaa, joka ei perustu yksinomaan
äiti-maan kaupallistamiseen. Tällaisia valtiosta riippumattomia
kansalaisjärjestöjä luodaan jatkuvasti, jotta voidaan hyökätä Venezuelaa ja
Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisia valtioita vastaan sekä syyttää näitä OAS:ssa
ja YK:ssa ihmisoikeuksien polkemisesta. Näissä järjestöissä ihmisoikeuksien
rikkojilla kuten USA:lla on paljon painoarvoa.”<span style="mso-spacerun: yes;">
</span><o:p></o:p></i></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">IHMISOIKEUSJURISTI
ON HUOLISSAAN<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Ter Horst purkaa huoliaan: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">On aina helpompi ehkäistä vahingot ennalta
kuin alkaa yrittää selvittää asioita aseellisen sisäisen konfliktin jälkeen.”</i>
Prahassa asuvat ihmisoikeusjuristit kiirehtivät kansanäänestyksen järjestämistä
presidentti Maduron viralta saamiseksi.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Aikaa ei ole ter Horstin mukaan tuhlattavaksi, koska hänen mukaansa
Venezuela on anarkismin partaalla. ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Ryöstöjä
on koko ajan enemmän, ja eri puolilla maata on mielenosoituksia joka päivä.”</i>
<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan oikeisto-oppositio on
kerännyt 1,8 miljoonaa allekirjoitusta kansanäänestyksen toteuttamiseksi. On
kovin erikoista, että ihmisoikeusjuristit eivät mainitse sanallakaan siitä,
että kerätyistä nimistä oli n. 190 000 väestörekisterin mukaan haudan
takaa kirjoitettuja. Jos nimiä ei olisi tarkastettu, kuolleetkin olisivat
saaneet äänioikeuden. Kuinka kuolleiden nimien väärentäminen sopii maan
perustuslain henkeen tai palvelee ihmisoikeuksia? Ihmisoikeusjuristien mukaan
nimien yksityiskohtainen tarkastaminen toimii kuitenkin lähinnä pelotteena,
joka vaikeuttaa nimien keruuta. Ihmisoikeusjuristit puhuvat myös väkivallan ja
ryöstöjen lisääntymisestä entisessä kotimaassaan, mutta eivät mainitse
sanallakaan hallituksen toimista rikollisuuden hillitsemiseksi. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">VASTUULLINEN
HALLITUS HALUAA TURVATA YHTEISKUNTARAUHAN<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan bolivaarisen
tasavallan hallitus julisti 16.5.2016 maahan hätätilan voidakseen vakauttaa
maansa ja estää sitä uhkaava ulkoinen interventio ja sisäinen vallankaappaus. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hätätilaohjelman keskeisenä sisältönä ovat
päivittäistavaroiden myynnin ja saannin turvaaminen Venezuelassa, maan sisäiset
turvallisuustoimet järjestyksen ylläpitämiseksi ja epävakauden torjumiseksi,
aseiden kannon kieltäminen väliaikaisesti julkisilla paikoilla (rikollisuuden
suitseminen), julkisen sektorin antama tuki yksityissektorille markkinoinnissa,
tavaroiden jakeluketjussa sekä hamstrauksen, kiskurihintojen, salakuljetuksen
ja talousrikosten torjunta. Lisäksi Kansallinen bolivaarinen armeija takaa
ravinnon ja perustarvikkeiden perillemenon asianmukaisesti väestölle.
Käsittääkseni bolivaarisen hallituksen toimet eivät ole ihmisoikeuksia
loukkaavia, vaan niiden toteutumista takaavia.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">KUINKA MAAN
PRESIDENTIN PÄTEVYYDEN MITÄTÖIMINEN LIITTYY IHMISOIKEUKSIIN?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Ihmisoikeusjuristi Tamara Sujú
mitätöi presidentti Maduron pätevyyden: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Maa
oli jo kriisissä, kun Chávez kuoli. Maduro on kouluttamaton ja kykenemätön
johtamaan maata, mutta suhtautuu valtansa säilyttämiseen pakkomielteisesti. Se
on johtanut Venezuelan tämän päivän tilanteeseen</i>.”<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Käsittääkseni öljyn
maailmanmarkkinahinnan tietoinen romahduttaminen, joka johti Venezuelan
taloudellisiin vaikeuksiin, ei ollut bolivaarisen vallankumouksen syy, vaan
seurausta sen olemassaolosta.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Katselin 17.5.2016 TeleSurin
suoraa lähetystä, jossa demokraattisesti vaaleissa v. 2013 valittu presidentti
Maduro selvitti maansa vaikeaa taloudellista tilannetta ja teki johtopäätöksiä
sekä ehdotti rakentavia ratkaisuja Venezuelan ongelmien voittamiseksi. Havaitsin
hänen hahmottavan maansa kokonaistilanteen varsin hyvin ja olevan myös
sivistynyt ja oikeudenmukainen ihminen. Presidentin vaimo <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Cilia Flores </b>on juristi kuten Tamara Sujúkin. Hän tuntee
perusteellisesti Venezuelan perustuslain, missä säädetään tarkasti maan
presidentin toimenkuvasta, vaaleista ja virka-ajasta. Minusta Venezuelan kansan
kannalta on suorastaan onni, että heidän presidenttinsä ei ole suorittanut
loppututkintoa missään kansainvälisessä marionetti-instituutissa. Ihmisen
koulutus on vain yksi ulottuvuus hänen elämässään, joka ei kerro kaikkea hänen
sivistystasostaan, sosiaalisista taidoistaan ja ammatillisesta osaamisestaan. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">OIKEISTO EI
OLE HUOLESTUNUT VALLANKUMOUKSEN KANNATTAJIEN IHMISOIKEUKSISTA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan bolivaarista
hallitusta vastustavat ihmisoikeusjuristit väittävät Venezuelassa olevan
poliittisia vankeja, joita vieläpä kidutetaan. Tämä väite tuntuu varsin
merkilliseltä, koska esim. kevään 2002 vallankaappausyrityksen jälkeen
presidentti Chávez armahti ne laittomuuksiin osallistujat, jotka eivät olleet
syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Venezuelan nykyisen
oikeisto-opposition johdossa on edelleen samoja henkilöitä, jotka olivat v.
2002 vallankaappaushankkeen takana. He eivät istu suinkaan vankilassa.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan oikeisto-oppositio ei
piittaa bolivaarisen vallankumouksen kannattajien ihmisoikeuksista. Vuoden 2014
jälkeen maassa on murhattu jo 12 chavistaa. Nämä ovat olleet armeijan
upseereita, kaupunkien pormestareita ja hallitusvastuussa olevan PSUV:in
kaadereita.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-size: 10.0pt; mso-fareast-font-family: "MS Mincho";">Venezuelan v. 1999 perustuslain 2. artiklan
mukaan: “</span></b><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Venezuela rakentuu
demokraattisesta ja sosiaalisesta oikeusvaltiosta ja oikeudenmukaisuudesta,
joka pitää ylimpinä arvoina oikeusjärjestyksessään ja toimissaan elämää,
vapautta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, solidaarisuutta, demokratiaa,
sosiaalista vastuuta ja yleisesti etusijalla ihmisoikeuksia sekä eettistä ja
poliittista moniarvoisuutta.”</i><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Jos kansalainen rikkoo Venezuelan
bolivaarisessa tasavallassa perustuslakia, hän joutuu siitä rikosoikeudelliseen
vastuuseen.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">Hands Off Venezuela – Finland<o:p></o:p></span></b></div>
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Lähteet:</b> HeSa 27.5.2016; El Universal 17.7.2015; Lucas Koerner: Eugenia
Russian haastattelu, venezuelanalysis.com 25.6.2015, kuva:TeleSur. <o:p></o:p></span><br />
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-89549429434519151242016-06-07T13:53:00.001+03:002016-06-07T13:53:33.288+03:00
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCVHyIo3eCEWiRL0Mui3E1C9Ye5WkcRhF9evh93BuWX2Nb4sZO7KzcnyzN2rapc7ZpLY8X5sYjgVH-GmS4b_g0irV07mZDLq6Na0WhHpx82zt_PfsPnqGGJ7MnR_VMso5y1JktV5ryM0U/s1600/madurokokous.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="163" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCVHyIo3eCEWiRL0Mui3E1C9Ye5WkcRhF9evh93BuWX2Nb4sZO7KzcnyzN2rapc7ZpLY8X5sYjgVH-GmS4b_g0irV07mZDLq6Na0WhHpx82zt_PfsPnqGGJ7MnR_VMso5y1JktV5ryM0U/s320/madurokokous.PNG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="EN-GB" style="font-size: 14pt; mso-ansi-language: EN-GB;"><span style="font-family: Calibri;">BOLIVARIAN VENEZUELA IN THE AXIS OF AGGRESSION</span></span></b><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /><span style="font-family: Calibri;">
<br />
For years Venezuela has been in the axis of systematic aggression and
distortion by the media. The situation escalated yet further when the right
wing coalition party MUD seized power in the 2015 elections after having won a
clear majority of National Assembly seats in the country. According to
President Nicolas Maduro the current situation resembles the spring 2002 coup
attempt a lot. The same forces are attempting yet another coup. Because of this
President Nicolas Maduro declared a national emergency on 13 May 2016 in order
to stabilise the situation in the country, and to prevent a foreign
intervention that is threatening it from without, and a coup d'état from
within.<br />
<br />
The change of power from left to right in Argentina and Brazil undermines the
Latin American integration, and it will negatively reflect the work of the
UNASUR, an organisation of co-operation in South America. By consequence,
Venezuela has lost many of its allies in its own continent. The right wing
winds in the region also threaten Venezula's future.<br />
</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 12pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><strong>THE THREAT FROM WITHOUT</strong></span><o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">The co-operation of the Venezuelan right wing
opposition and the US government is an irrefutable fact. Via their embassy in
Caracas, the US operates the right wing opposition of the country, and finances
it with the direction of the organisation the National Endowment for Democracy
(NED). </span>NED is a political aid organisation founded in 1983, and it is
financed and supported by the US congress. </span><span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">It claims to be ‘guided by the belief that freedom is a universal human
aspiration that can be realized through the development of democratic
institutions, procedures, and values’. NED claims to support NGOs that promote
democracy in Africa, Asia, Central and Eastern Europe, Eurasia, Latin America
and the Middle East with hundreds of donations yearly. The organisation names
as its set of values human rights, independent media, civic education, and
strengthening of democratic values and culture.<br />
<br />
The US spy plane AWACS Boeing E-3 Sentry has already twice breached the
Venezuelan air space in May 2016. The radar aircraft is an improved military
version of Boeing 707-jet plane, that can be used in various intelligence
missions, <i>eg.</i> photographing, nuclear observation and electronic
espionage. The former president of Colombia, Alvaro Uribe, suggested in a
conference held in Miami in the beginning of May that foreign soldiers should
be sent to Venezuela to help the right wing opposition. Although Venezuela has
been able to take care of all of its international duties and debts in time,
the land hasn't been given loans to finance its own national investments.</span><o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 12pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">THE THREAT FROM WITHIN</span><o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">The US
backed right wing opposition in Venezuela tries to agitate people to rise up
and resist the national emergency state by organising a mass demonstration and
riots. Anybody can still protest in the streets as long as the protests won't
turn into violent riots. The government requires that the demonstrators respect
the laws and officials of the country. </span><o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">The right
wing opposition in Venezuela has collected 1,85 million signatures to have a
referendum demanding an ousting of the president. In the inspections 190 000 of
the signatures collected have turned out to be posthumously written according
to national registers. Even if the opposition managed to get the required two
million signatures, it would still take 170 days to organise a referendum. In
addition, any registered voter can file a complaint about breeches that may
occur during this process, in which case the referendum could be postponed even
further.<br />
The government has several times invited the representatives of the right wing
opposition to a dialogue over the problems in the country. The opposition has
completely refused all negotiations. The national assembly that is currently in
the hands of the right wing refuses to accept a national emergency.</span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"> </span></span><span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><strong>CONTENTS OF
THE EMERGENCY PROGRAM</strong>
<br />
The central contents of the emergency program declared by the Bolivarian
Government are securing the sale and supply of groceries in Venezuela, curbing
the effects of climate change by regulating public and private sector working
hours, internal security measures in the country to maintain order and to ward
off instability, prohibition to carry weapons temporarily in public places
(bridling crime), providing support from the public to the private sector in
marketing, and in the distribution chain of goods, and preventing hoarding,
exorbitant prices, smuggling and economic crime. In addition, the national
Bolivarian army guarantees the successful delivery of alimentation and basic
supplies to the population. The Government regulates the sale of currency,
unless its purposed use meets the needs of the population and revives the
national economy. The Minister of Finance covers the costs resulting from these
measures. </span><o:p></o:p></span></div>
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><br /><span style="font-family: Calibri;">
INTERNATIONAL MEDIA IS PUSHING FOR A CHANGE OF POWER<br />
<br />
The Bolivarian Revolution is being consistently maligned in International
Media. The International Press releases news about a desperation of President
Maduro while prognosing that he will leave office before his term. He is
accused of conspiracy and plotting a military coup. He is claimed to have
bought guns to be used against civilians. In addition, they say that the
country is at the brink of Civil War. In President Maduro’s own estimate the
international distortion campaign in the media strives for a general acceptance
of foreign intervention directed at Venezuela. <br />
<br />
Helsingin Sanomat joined, as is its custom, the international pack of hyenas on
18.5.2015:” The low oil prices in the world would be a problem for Venezuela,
even if the country were governed well. Now it is giving its finishing touches
to a calamity which Maduro calls an economic war against Venezuela. We have
seen them in South America, but this calamity is caused by the Venezuelan
government itself.”</span></span><o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><strong>WE HAVE THE
RIGHT TO SELF-GOVERNMENT</strong></span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><span style="font-family: Calibri;">
President Nicolas Maduro stated in an international Press Conference held on
17.5.2016 in Caracas:” We have the right to self-government. We have been
enjoying it in Venezuela for 17 years. We are victims of imperialism. </span></span><span style="font-family: Calibri;">This
is its worst attack in 10 years. </span><span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">Owners of various media are important agents in this policy. This is a
conspiracy of international media against the Venezuelans so that all the deeds
of the right-wing opposition would be justified. You will not get from here
what you are after!<br />
<br />
The military intervention on Venezuela has not succeeded so far. The
imperialists want to take back the power they lost in 1999 to Hugo Chávez. We
must rise up in resistance against the intervention for humanism, democracy and
revolution. We will do everything in our hands to achieve internal peace in our
country.<br />
<br />
We ask for peace and cooperation in our continent. We have the right to grow
and develop independently. We ask for solidarity from the world. We will not
kneel, but we intend to act in a humanistic and democratic way in accordance
with our Constitution in every circumstance and situation. We plan to make it
through these difficult circumstances.”</span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;">WHY SHOULD
WE DEFEND THE BOLIVARIAN VENEZUELA?<br />
<br />
According to Article 2 of Venezuela’s Constitution from 1999: “Venezuela constitutes
itself as a Democratic and Social State of Law and Justice, which holds as
superior values of its legal order and actions those of life, liberty, justice,
equality, solidarity, democracy, social responsibility and, in general, the
preeminence of human rights, ethics and political pluralism.” </span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><span style="font-family: Calibri;">
Since 1999 the Bolivarian Venezuela has obliged itself to fulfill national and
international human rights obligations, including political, economic, social,
cultural and civil rights. According to the UN Convention On Human Rights:”
Everyone, as a member of society, has the right to social security and is
entitled to realization, through national effort and international co-operation
and in accordance with the organization and resources of each State, of the economic,
social and cultural rights indispensable for his dignity and the free
development of his personality.” </span></span><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"> </span></span><span lang="EN-GB" style="mso-ansi-language: EN-GB;"><span style="font-family: Calibri;">A society
capable of providing all its members an equal, decent and just life, and clean
environment, is a sustainable society. The right-wing opposition of Venezuela
is not offering the Venezuelans such an option. Its alternative is to overturn
the Constitution of the country and cruel neoliberal capitalism. It would mean
in practice severe trimming of state income, cutting social security, an
independent Central Bank, increase in interest rates, privatising state-owned
companies, the state pulling out of production and import, ending price
regulation and floating the exchange rate of the bolivar, recanting the control
of the movement of capital and of the transparency of the Government. This
policy would lead to the destruction of the social achievements of the
Bolivarian Revolution and the Civil War likely to ensue it. <br />
<br />
</span></span><span style="font-family: Calibri;"><b>Matti Laitinen 18 May, 2016<br />
</b>Hands Off Venezuela – Finland<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b>Translated into English Minna ja Tiina Virtanen<br />
</b><br />
Sources: Venezuelanalysis: James Suggett, 27 December, 2015 ”Potential Paths
out of the Economic Crisis”; Telesur: 17 May, 2016; the Constitution of
Venezuela 1999; Venezuelanalysis: 17 May, 2016; Helsingin Sanomat newspaper 18
May, 2016<o:p></o:p></span></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-82992551034230174262016-05-25T13:22:00.002+03:002016-05-25T13:22:13.167+03:00
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 16pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">BOLIVAARINEN
VENEZUELA AGGRESSION KESKIÖSSÄ<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuela on ollut vuosia median systemaattisen
aggression ja vääristelyn keskiössä. Tilanne maassa kiristyi entisestään v.
2015 maan oikeistokoalition MUD:n saatua vaaleissa roiman enemmistön maan parlamenttiin.
Presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolas Maduron</b> mukaan nykyinen
tilanne muistuttaa hyvin paljon kevään 2002 vallankaappausyritystä. Samat
voimat yrittävät jälleen vallankaappausta. Venezuelan bolivaarisen tasavallan
hallitus julisti 16.5.2016 tämän vuoksi maahan hätätilan voidakseen vakauttaa
maansa ja estää sitä uhkaava ulkoinen interventio ja sisäinen vallankaappaus. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Argentiinassa ja Brasiliassa
tapahtunut vallanvaihto vasemmistolta oikeistolle heikentävät Latinalaisen
Amerikan integraatiota ja tulevat heijastumaan kielteisesti maanosan valtioiden
yhteistyöjärjestön UNASUR:in toimintaan. Tapahtuneen seurauksena Venezuela on
menettänyt tärkeitä liittolaisiaan omassa maanosassaan. Maanosan
oikeistolaistumisprosessi uhkaa myös sen omaa valtiollista tulevaisuutta.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">ULKOINEN UHKA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan oikeisto-opposition ja
Yhdysvaltain hallituksen yhteistyö on kiistämätön tosiasia. USA operoi Caracasin
suurlähetystönsä kautta ja rahoittaa <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">The
National Endowment for Democracy</b> –järjestön (NED) ohjaamana maan oikeiston
toimintaa. NED on v. 1983 perustettu, USA:n kongressin rahoittama ja tukema
poliittisen avustusjärjestö. Sen toimintaa ohjaa käsitys, jonka mukaan vapaus
on ihmisen universaali päämäärä, joka voidaan toteuttaa kehittämällä
demokraattisia instituutioita, menettelytapoja ja arvoja. NED tukee vuosittain
sadoin lahjoituksin demokratiaa puolustavia kansalaisjärjestöjä Afrikassa,
Aasiassa, Keski- ja Itä-Euroopassa, Euraasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja
Lähi-idässä. Organisaatio nimeää arvomaailmakseen ihmisoikeudet, riippumattomat
tiedotusvälineet, kansalaiskoulutuksen sekä demokraattisten arvojen ja
kulttuurin voimistamisen. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yhdysvaltojen elektronisilla
vakoilulaitteilla varustettu Boeing 707 on loukannut jo kahdesti toukokuussa
2016 Venezuelan ilmatilaa. Kolumbian entinen presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Alvaro Uribe</b> ehdotti toukokuun alussa Miamissa pidetyssä
konferenssissa ulkomaisten sotilaiden lähettämistä Venezuelan auttamaan maan
oikeisto-oppositiota. Vaikka Venezuela on kyennyt hoitamaan kaikki kansainväliset
velvoitteensa ja velkansa ajallaan, maalle ei ole silti myönnetty lainoja omien
kansallisten investointien rahoittamiseksi. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">SISÄINEN UHKA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yhdysvaltain tukema Venezuelan
oikeisto-oppositio yllyttää kansaa nousemaan hallituksen julistamaa kansallista
hätätilaa vastaan järjestämällä suurmielenosoituksen ja mellakoita. Kuka
tahansa saa osoittaa edelleen mieltään Venezuelan kaduilla, kun protestointi ei
muutu väkivaltaiseksi mellakoinniksi. Hallitus edellyttää mielenosoittajilta
maan lakien ja viranomaisten kunnioittamista. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan oikeisto-oppositio on
kerännyt 1,85 miljoonaa allekirjoitusta presidentin syrjäyttämistä vaativan
kansanäänestyksen toteuttamiseksi. Kerätyistä nimistä lähes 190 000 on
tarkastuksessa osoittautunut väestörekisterin mukaan haudan takaa
kirjoitetuiksi. Vaikka oppositio onnistuisi keräämään vaadittavat kaksi
miljoonaa allekirjoitusta, itse kansanäänestyksen suorittamiseen kuluu nimien
jättöpäivästä vielä 170 vuorokautta.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Lisäksi kuka tahansa rekisteröity äänestäjä voi tämän prosessin aikana
tehdä valituksen ilmenneistä rikkomuksista, jolloin kansanäänestys voidaan
lykätä vielä entisestään. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Hallitus on kutsunut maan
oikeisto-opposition edustajia useita kertoja vuoropuheluun maan ongelmista.
Nämä ovat järjestään kieltäytyneet kaikista neuvotteluista. Oikeiston vallassa
oleva parlamentti kieltäytyy hyväksymästä kansallista hätätilaa. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">HÄTÄTILAOHJELMAN
SISÄLTÖ<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Bolivaarisen hallituksen
julistaman hätätilaohjelman keskeisenä sisältönä ovat päivittäistavaroiden
myynnin ja saannin turvaaminen Venezuelassa, ilmastonmuutoksen vaikutusten
torjuminen säätelemällä julkisen ja yksityissektorin työaikoja, maan sisäiset
turvallisuustoimet järjestyksen ylläpitämiseksi ja epävakauden torjumiseksi,
aseiden kannon kieltäminen väliaikaisesti julkisilla paikoilla (rikollisuuden
suitseminen), julkisen sektorin antama tuki yksityissektorille markkinoinnissa,
tavaroiden jakeluketjussa sekä hamstrauksen, kiskurihintojen, salakuljetuksen
ja talousrikosten torjunta. Lisäksi Kansallinen bolivaarinen armeija takaa
ravinnon ja perustarvikkeiden perillemenon asianmukaisesti väestölle. Hallitus
rajoittaa valuutan myyntiä, jollei sen käyttötarkoitus aja väestön tarpeita ja
elvytä maan taloutta. Valtiovarainministeriö maksaa näistä toimista koituvat
kustannukset. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">KANSAINVÄLINEN
MEDIA AJAA VALLANVAIHDON ASIAA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Kansainvälisessä lehdistössä bolivaarisesta
vallankumouksesta puhutaan järjestään pahaa. Kansainvälisissä sanomalehdissä
uutisoidaan presidentti Maduron epätoivosta ja ennustetaan hänen
presidenttikautensa tulevan jäämään kesken. Häntä syytetään salaliitoista ja
sotilasvallankaappauksen valmistelusta. Hänen väitetään ostaneen aseita
käytettäväksi siviilejä vastaan.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Lisäksi
maan kerrotaan olevan sisällissodan partaalla. Presidentti Maduron oman arvion
mukaan kansainvälinen vääristelykampanja mediassa tähtää Venezuelaan
kohdistuvan ulkomaisen intervention yleiseen hyväksymiseen. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Helsingin Sanomat liittyi tapansa
mukaisesti 18.5.2015 kansainvälisten mediahyeenojen joukkoon: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Öljyn alhainen hinta maailmalla olisi
ongelma Venezuelalle, vaikka maata johdettaisiin hyvin. Nyt se viimeistelee
tuhoa, jota Maduro kutsuu Yhdysvaltain taloussodaksi Venezuelaa vastaan.
Sellaisia on nähty Etelä-Amerikassa, mutta tämän tuhon Venezuelan hallitus
aiheuttaa itse.</i>”<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">MEILLÄ ON
OIKEUS HALLITA ITSEÄMME<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Presidentti Nicolas Maduro totesi
17.5.2016 Caracasissa pidetyssä kansainvälisessä lehdistökonferenssissa mm: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Meillä on oikeus hallita itseämme. Me olemme
tehneet sitä 17 vuotta Venezuelassa. Olemme imperialismin uhreja. Tämä on sen
pahin hyökkäys 10 vuoteen. Tiedotusvälineiden omistajat ovat tärkeitä
vaikuttajia tässä politiikassa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tämä on
kansainvälisen median salaliitto venezuelalaisia vastaan niin, että kaikki oikeisto-opposition
teot voidaan oikeuttaa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ette saa täältä
sitä, mitä te haette!<o:p></o:p></i></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Sotilaallinen interventio Venezuelaan ei ole tähän mennessä onnistunut.
Imperialistit haluavat ottaa takaisin vallan, jonka he menettivät v. 1999 Hugo
Chávezille. Meidän on noustava vastarintaan interventiota vastaan humanismin,
demokratian ja vallankumouksen puolesta. Teemme kaiken, mitä käsissämme on
saavuttaaksemme maamme sisäisen rauhan</i>.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: Calibri;">Me pyydämme rauhaa ja yhteistyötä maanosaamme. Meillä on oikeus kasvaa
ja kehittyä itsenäisesti. Me pyydämme solidaarisuutta maailmalta. Me emme
polvistu, vaan aiomme toimia humanistisesti ja demokraattisesti perustuslakimme
mukaisesti kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa. Me aiomme selviytyä näistä
vaikeista olosuhteista.”<o:p></o:p></span></i></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">MIKSI
BOLIVAARISTA VENEZUELAA ON SYYTÄ PUOLUSTAA?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="line-height: 107%; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-size: 10.0pt; mso-fareast-font-family: "MS Mincho";">Venezuelan v. 1999 perustuslain 2. artiklan mukaan: “</span></b><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Venezuela rakentuu demokraattisesta ja
sosiaalisesta oikeusvaltiosta ja oikeudenmukaisuudesta, joka pitää ylimpinä
arvoina oikeusjärjestyksessään ja toimissaan elämää, vapautta,
oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, solidaarisuutta, demokratiaa, sosiaalista
vastuuta ja yleisesti etusijalla ihmisoikeuksia sekä eettistä ja poliittista
moniarvoisuutta.”</i><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 11pt; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: Arial; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Vuodesta
1999 alkaen bolivaarinen Venezuela on velvoittanut itsensä täyttämään
kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, joihin lukeutuvat
poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset kulttuurilliset ja
kansalaisoikeudet. YK:n ihmisoikeussopimuksen mukaan: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="color: black;">Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus
sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen
yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia
hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle
välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.”<o:p></o:p></span></i></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yhteiskunta, joka kykenee tarjoamaan kaikille jäsenilleen
yhtäläisen siedettävän ja oikeudenmukaisen elämän ja puhtaan luonnon, on
kestävä yhteiskunta. Venezuelan oikeisto-oppositio ei ole tarjoamassa
venezuelalaisille tällaista vaihtoehtoa. Sen vaihtoehtona on maan perustuslain
kumoaminen ja raaka uusliberalistinen kapitalismi. Tämä tarkoittaisi
käytännössä valtion tulojen ankaraa karsimista, sosiaaliturvan leikkaamista,
itsenäistä keskuspankkia, korkotason nousua, valtion yhtiöiden yksityistämistä,
valtion vetäytymistä tuotannosta ja tuonnista, hintasäännöstelyn lopettamista
ja bolivarin vaihtokurssin kelluttamista, pääomien valvonnan poistamista ja
hallituksen läpinäkyvyyttä. Tämä politiikka johtaisi bolivaarisen
vallankumouksen yhteiskunnallisten saavutusten tuhoutumiseen ja sitä
todennäköisesti seuraavaan sisällissotaan.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">Matti Laitinen 18.5.2016<o:p></o:p></span></b></div>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">Hands Off Venezuela – Finland<o:p></o:p></span></b><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Lähteet:</b> Venezuelanalysis: James Suggett, 27.12.2015 ”Potential
Paths out of the Economic Crisis”; Telesur 17.52016, Venezuelan perustuslaki
1999, Venezuelanalysis 17.5.2016; HS 18.5.2016<o:p></o:p></span></div>
<br />
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-48535352611148862252016-05-25T09:06:00.001+03:002016-05-25T09:06:18.477+03:00SOLIDAARISUUTTA BOLIVAARISELLE VENEZUELALLE<h2>
VENEZUELAN
OIKEISTO-OPPOSITIO UHKAA VÄKIVALLALLA<o:p></o:p></h2>
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Kansainvälisten uutistoimistojen ja niiden
kiertoartikkelien tavoitteena on antaa Venezuelan bolivaarisen tasavallasta tietoisesti
sellainen kuva, että maa on täydessä sekasorrossa ja että tilanne on luisunut
täysin maan laillisen hallituksen käsistä. Uutistoimistojen ja Yhdysvaltojen
mukaan sosialistisen hallituksen pitäisi välittömästi luopua vallasta
yhteiskuntarauhan saavuttamiseksi ja suoda ehdoitta maan oikeisto-oppositiolle
paluu valtaan. Ylikansallinen media ei uutisoi koskaan sitä, että
oikeisto-oppositio torpedoi parlamentissa päätäntävallallaan järjestään kaikki
presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolas Maduron</b>
ehdottamat talousuudistukset.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Uutistoimisto AFP:n mukaan ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">maa on jo romahduksen partaalla. Elintarvikkeista ja sähköstä on pulaa,
hinnat ovat nousseet huimasti, asukkaat mellakoivat kaduilla ja rikollisuus
rehottaa. Koulut on suljettu perjantaisin, ja viranhaltijoiden työviikko on
supistettu vain kahden päivän pituiseksi. Vasemmistolainen presidentti Maduro
on keskittynyt syyttämään maan vaikeuksista Yhdysvaltoja ja maan liikemiehiä</i>.”<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">AFP:n mukaan oikeisto-opposition johtaja <b>Henrique
Capriles</b> on varoittanut Maduroa vaarallisen strategian valitsemisesta: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Venezuela on pommi, joka voi räjähtää minä
hetkenä hyvänsä. Jos demokraattinen tie suljetaan, emme tiedä, mitä voi
tapahtua.</i>” Toisen oikeisto-opposition johtajan <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Jesús Torrealban</b> mukaan: <i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Maamme
on lähellä suurtuhoa. Väkivallan välttämiseksi kansanäänestys on
järjestettävä.”</i><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">MUSTIA PILVIÄ ETELÄ-AMERIKAN TAIVAALLA<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Tilanne Venezuelassa on toki vakava ja vaikea, mutta
se ei oikeuta vallankaappaukseen ryhtymistä tai sen ulkoista tukemista.
Brasiliassa oikeisto onnistui jo syrjäyttämään kyseenalaisin perustein maan
vasemmistolaisen presidentin <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Dilma
Roussefin</b>. Venezuelassa yritetään samaa horjuttamalla kaikin mahdollisin
keinoin maan laillista hallitusta, lietsomalla yhteiskuntaan levottomuuksia
sekä vaatimalla kansanäänestystä presidentin syrjäyttämiseksi. Kapitalistien
suvaitseminen yhteiskuntaluokkana on kostautunut jälleen bolivaarisessa
Venezuelassa. Kapitalistisen kulutusyhteiskunnan rehottaminen sosialismia
rakentavan valtion sisällä on ylläpitänyt kapitalistista arvomaailmaa ja sen
toimintamalleja Venezuelassa. Venezuelan yhdistyneessä sosialistipuolueessa
(PSUV) on ilmennyt linjaerimielisyyksiä tämän ongelman ratkaisemisessa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelassa on vallinnut viimeisen 17 vuoden aikana
jatkuva vallankaappausten uhka. Oikeisto-oppositio on yrittänyt kolme kertaa
USA:n tukemana väkivaltaista vallankaappausta v. 2002, v. 2013 ja v. 2014. Tähän
asti tilanne on pysynyt hallinnassa, koska kansan enemmistö ja maan armeija
ovat kyenneet liittoutumaan yhteen puolustamaan bolivaarisen vallankumouksen
saavutuksia. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Tällä kertaa öljyn maailmamarkkinahinnan
romahduttaminen ajoi bolivaarisen vallankumouksen vaikeaan asemaan ja kärjisti maan
yhteiskunnallista tilannetta. Se ei ollut chavistojen syytä vaan seurausta
siitä, että he ovat edelleen vallassa ja pyrkivät rakentamaan
vastoinkäymisistään huolimatta yhä 21. vuosisadan sosialismia Venezuelassa. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">MISTÄ VENEZUELASSA ON KYSYMYS?<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Neljännes Venezuelalaisesta öljystä viedään nykyisin
sen liittolaismaahan Kiinaan velkojen kuolettamiseksi.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Raakaöljyn barrelihinta on kohonnut kuluvana
vuonna 28 dollarista 48 dollariin. USA:n energiahallinnon mukaan öljyn hinnan
arvioidaan nousevan 79 dollariin v. 2020.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Venezuelan nykyiset öljyvarannot arvioidaan 300 miljardin barrelin
suuruisiksi. Lisäksi maan kultaesiintymät ovat satojen miljardien dollarien
arvoiset. Mediassa bolivaarisen hallituksen väitetään tuhlanneen kaikki varansa
köyhiä suosivaan sosiaalipolitiikkaan. Bank of American asiantuntija <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Merrill Lynchin</b> mukaan hallituksella
näyttäisi kuitenkin olevan hallussaan 52 miljardin dollarin edestä
ulkomaanvaluuttaa. Näiden talousnäkymien varjossa maan elpyminen onkin vain
ajan kysymys, jos hallitukselle suodaan työrauha. Presidentti Maduro luottaa
kriisin kärjistyessä armeijan ja poliisivoimien tukeen. Taloudellisesti
Venezuela ei olekaan siis kansainvälisen median kuvaamassa romahduspisteessä. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Venezuelan kriisissä on yksinkertaisesti kysymys
taistelusta yhteiskunnallisesta vallasta. Kannattaa pohtia, kuka hyötyy
vallanvaihdosta, kenellä on tilaisuus toteuttaa se ja millä keinolla
vallankaappausyritys toteutetaan? Öljyn hinnan ollessa alhainen hallituksen
taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta kapenee. Oikeisto-opposition
suorittama talouden sabotointi heikentää edelleen merkittävästi hallituksen
uskottavuutta kansan silmissä. Kun yleinen mielipide saadaan vielä käännettyä
hallitusta vastaan, soppa kypsyy. Ydinkysymys kuuluukin – kuka saa valtaansa
Venezuelan valtavat öljyvarat ja muut luonnonrikkaudet</span><span style="font-size: 10pt;">? Globaalisesti kysymys on myös siitä, saako erillinen
kansallisvaltio kyseenalaistaa kansainvälisen kapitalismin etuudet ja oikeudet omalla
maaperällään sekä saako se valita itse oman kansallisen ja yhteiskunnallisen
kehitystiensä? Esimerkin voima on valtava, koska ihmiskunta oppii tekemällä ja
mallintamalla.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">MIKSI KANSAINVÄLINEN MEDIA VAIKENEE VENEZUELAN PONNISTUKSISTA?<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Kansainvälisillä uutistoimistoilla ei ole tapana
mainita, minkälaisia ponnistuksia Venezuelan laillinen hallitus on tehnyt
maansa talouden elvyttämiseksi. Niiden on kerrassaan mahdoton löytää mitään
myönteistä nykyhallinnosta. Presidentti Nicolás Maduro perusti maaliskuussa 2016
Venezuelan julkisen ja yksityisen sektorin talousongelmien voittamiseksi
Kansallisen talouden tuottavuuden neuvoston ja sille toimintaohjelman ”<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Toimet kansan suojelemiseksi</b>”. Se
perustuu kolmeen strategiseen linjaan, jotka ovat 1) <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">inflaation lyöminen</b>, 2) <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">taloudellisen
kasvun saavuttaminen</b> ja 3) <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">uuden
taloudellisen mekanismin luominen</b> nykyisen liian öljytuloista riippuvan
tilalle rakentamalla sille vaihtoehto kehittämällä muita tuotantosektoreita.
Tavoitteet toteutuvat lakkauttamalla mm. hinta- ja valuuttakeinottelu sekä päivittäistavaroiden
hamstraus ja aktivoimalla 14 talousmoottorin järjestelmä, joka koostuu 36
erityisestä kehityssektorista. Niihin kuuluu 50 olennaista tavara- ja
palvelukategoriaa, joilla vakautetaan Venezuelan bolivaarisen tasavallan
taloudellinen kasvu.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">BOLIVAARINEN VALLANKUMOUS JATKUU<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Presidentti Maduro julisti 13.5.2016 Venezuelaan 60
päivää kestävän hätätilan lääke- ja ruokapulan vuoksi. Tämä asetus antaa
presidentille lisää harkinta-aikaa sähkökatkosten, ruoka- ja muiden pulien
ratkaisemiseksi. Hänen kolme pääkohdettaan ovat: kotimaisen ruokatuotannon käynnistäminen,
suoraan koteihin toimitettavan ravinnon jakelujärjestelmän ja vallankumouksen
sosiaalisten ohjelmien vahvistaminen. Hän on ilmoittanut olevansa myös valmis radikalisoimaan
bolivaarista vallankumousta.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Presidentti Maduro totesi 15.5.2016 yhteisöllisiä
talouksia tukevassa mielenosoituksessa: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Minä
olen valmis luovuttamaan jokaisen rikkaan ihmisen omistaman, pysäytetyn tehtaan
yhteisöllisen vallan käsiin. Se, joka ei halua tehdä töitä, voi lähteä ja ne,
jotka haluavat tehdä töitä, ovat tervetulleita. Liittykäämme yhteen. Tämä maa
tarvitsee kaikki sen taloudelliset rakenteensa toimiakseen.”<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></i></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Yhteisölliset taloudet koostuvat niistä pienistä ja
keskisuurista tuotantoprojekteista, jota maan </span><span style="font-size: 10pt; mso-ascii-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-font-family: Calibri;">yli 40 000 rekisteröityä yhteisöneuvostoa</span><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> ja </span><span style="font-size: 10pt; mso-ascii-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-font-family: Calibri;">778 virallistettua alueellista kommuunia</span><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> koordinoivat. Kyseiset
ruohojuuritason instituutiot eli ”yhteisöllinen valta” edustavat Venezuelassa
suoraa demokratiaa. </span><span style="font-size: 10pt; mso-ascii-font-family: Calibri; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-font-family: Calibri;">Maassa
toimi lisäksi yhteisöneuvostojen yhteistyöeliminä. Niiden jäsenet valitaan
paikallisista yhteisöneuvostoista. Niiden toimialueeseen kuuluvat laajempien
projektien rahoitus ja niistä vastaaminen. Ne voivat esittää ehdokkaita
osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja liittovaltion virastoihin.
Niiden pitäisi kattaa v. 2019 68 % maan väestöstä. Ne ovat bolivaarisen
sosialismin peruspilareita etenkin maaseudulla. Tavoitteena on
vuorovaikutukseen perustuvan yhteistyön saavuttaminen kommuunien
puheenjohtajien ja paikallishallinnon, valtion ja kansallisen hallituksen
kanssa.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">SOLIDAARISUUTTA BOLIVAARISELLE VENEZUELALLE<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelan tilanne on osa kansainvälistä
luokkataistelua, jossa on kaksi osapuolta: Yhdysvaltojen johtama maailman
kapitalismi ja sen vastavoimana olemassa olevat sosialistiset maat sekä niitä
tukeva maailmanlaajuinen antikapitalistinen vasemmisto. Maailman vasemmiston
olisi syytä valita selkeämmin puolensa taistelussaan sosialismin puolesta tukemalla
ja olemalla aidosti solidaarinen Venezuelan bolivaariselle vallankumoukselle. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Lähteet: </span></b><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Venezuelanalysis.com
11.5.2016, Mark Weisbrot,<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> </b>HS, Reuter,
Telesur ja ML:n omat artikkelit.<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><o:p></o:p></b></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></span></b></div>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">16.5.2016<o:p></o:p></span></span></b><br />
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-81965068402682713832016-03-23T08:48:00.001+02:002016-03-23T08:48:06.866+02:00<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="8rnub-0-0">
<span data-offset-key="8rnub-0-0"><span data-text="true">
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 14pt; line-height: 115%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">OHJELMA VENEZUELAN
JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN TALOUSONGELMIEN VOITTAMISEKSI<o:p></o:p></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan bolivaarisen tasavallan Suomen lähetystöstä
saadun virallisen tiedotteen mukaan maan presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolás Maduro Moros</b> perusti 17.3.2016 Venezuelan julkisen ja
yksityisen sektorin talousongelmien voittamiseksi Kansallisen talouden
tuottavuuden neuvoston. Samassa yhteydessä julkaistiin kyseisen neuvoston
toimintaohjelma ”<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Toimet kansan
suojelemiseksi</b>”. Se perustuu kolmeen strategiseen linjaan, jotka ovat 1) <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">inflaation lyöminen</b>, 2) <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">taloudellisen kasvun saavuttaminen</b> ja 3)
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">uuden taloudellisen mekanismin luominen</b>
nykyisen liian öljytuloista riippuvan tilalle rakentamalla sille vaihtoehto
kehittämällä muita tuotantosektoreita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font: 7pt/normal "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="font-family: Calibri;">Purkamalla paikallisesti, alueellisesti,
kansallisesti ja kansainvälisesti järjestelmät, jotka ovat boikotoineet Venezuelan
taloutta kaupan ja rahoituksen aloilla sekä hintakeinottelun ja päivittäistavaroiden
hamstrauksen avulla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font: 7pt/normal "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="font-family: Calibri;">Korvaamalla vanha öljytuloihin perustuva
toimimaton talous uudella mekanismilla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="margin: 0cm 0cm 0pt 36pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font-size-adjust: none; font-stretch: normal; font: 7pt/normal "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="font-family: Calibri;">Aktivoimalla 14 talousmoottorin järjestelmä,
joka koostuu 36 erityisestä kehityssektorista, jotka sisältyvät ”Suunnitelma
50” –suunnitelmaan. Tähän kuuluu 50 olennaista tavara- ja palvelukategoriaa,
joilla vakautetaan Venezuelan bolivaarisen tasavallan taloudellinen kasvu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">KANSALLISEN
TALOUDEN TUOTTAVUUSNEUVOSTON 14 TALOUSMOOTTORIA<o:p></o:p></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">1. Maatalous</b>:
Kaikki kansalliset ponnistukset keskitetään maan ruokaomavaraisuuden
turvaamiseksi maksimoimalla viljelysmaiden tuottavuutta ja turvaamalla
maatalouden jakeluketju sekä sen kaupallistaminen ja hintasäännöstely.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">2. Lääketeollisuus</b>:
Tämä moottori on luotu lääkepulan voittamiseksi yhteistyössä ystävävaltioiden
kanssa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">3. Teollisuus</b>:
Kolmas talouden moottori keskittyy auto-, tekstiili- ja sementti- ja
metallurgiateollisuuden kehittämiseen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">4. Vienti</b>:
Hallitus on sitoutunut viennin yksinkertaistamiseen ja se ilmoittaa, että Simadi-vaihtokurssin
mukaan 200 bolivaria vastaa nykyisin yhtä dollaria. (Yksityishenkilöt ja liikemiehet
voivat ostaa tai myydä ulkomaan valuuttaa tähän hintaan ML). Tämä toimenpide suo
vientiyrityksille vahvat kannustimet laajentua uusille markkinoille. Ulkomaan
valuutan luoton aktivointi varmistaa myös raaka-aineiden pääsyn
vientisektorille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">5. Yhteisötalous:</b>
Keskitytään yhteisten palveluiden edistämiseen niiden moraalisten ja henkisten
periaatteiden mukaisesti, jotka ihmiset kokevat hyödyllisiksi, tuottaviksi ja
jotka ovat osa sosialistista taloutta ja yhteisöä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">6. Fossiiliset
polttoaineet</b>: Maan täytyy jatkaa investointeja, modernisoida
tuotantovälineitä ja stabilisoida markkinoita, kunnes vuosikymmenellä 2020–2030
öljymarkkinat muodostuvat vakaammiksi ja ennustettaviksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">7. Öljynjalostus</b>:
Tavoitteena on vahvistaa muovi- ja lannoitesektoria valuutan saamiseksi maahan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">8. Kaivosteollisuus</b>:
Orinocon kaivosalue koostuu 111 000 km<sup><span style="font-size: x-small;">2</span></sup> laajuisesta alueesta,
josta löytyy mm. timantteja, kultaa, rautaa, bauksiittia, kolumbiittia sekä
muita mineraaleja kuten graniittia ja kaoliinia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Guainimossa sijaitsee lupaava timanttialue. Venezuela on nykyisin
maailman kuudenneksi suurin timantintuottajamaa 33 miljoonan karaatin
timanttivarannoillaan. Maan kultavarannot ovat 4,1 tonnia. Orinocon
kaivosalueelta arvioidaan löytyvän 7 000 tonnia kultaa. Alueella tulee työskentelemään
150 yhtiötä eri mantereilta sekä myös pieniä intiaaniväestön omia kaivosporukoita.
Valtio jakaa osan voitoistaan lähikaupunkien tukisäätiöihin kaivosten
ympäristöhaittojen korjaamiseksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">9. Turismi: </b>Viime
vuosina<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> </b>Venezuela on kehittänyt
matkailuun liittyviä palveluita ja<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> </b>paikallista
matkailusektoria. Työvaliokunta hankkii kotimaisia ja kansainvälisiä
investointeja maan sellaisten moninaisten maisemien, luonnonvarojen ja
perintökohteiden käytön edistämiseksi, joilla on työllistävä vaikutus.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">10. Rakennusteollisuus:</b>
Työvaliokunta kehittää kunnallistekniikkaa Venezuelan kansan sosialistisen
asuttamisohjelman puitteissa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tämä
kuuluu osana missioihin Gran Misión Vivienda Venezuela ja Gran MisiónBarrio
Nueve.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">11. Metsäteollisuus</b>:
Lyhyellä aikavälillä suunnittelukomitea keskittyy kutsumaan kansallisia ja
ulkomaisia sijoittajia perustamaan maahan sahalaitoksia ja puukauppaa
ulkomaanvaluutan virtaamiseksi maahan.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Samaten laajennetaan huonekalu-, paperimassa-, paperi- ja pakkausteollisuutta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">12. Puolustusvoimien hallinnoima
teollisuus</b>: Presidentti Maduro on vahvistanut 99 Kansallisen bolivaarisen
armeijan hallinnoiman puolustus- ja integroidun talouden kehittämisalueen
perustamisen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">13. Tieto- ja
viestintätekniikka:</b> Valtio tukee tietokoneohjelmien kehittämisen ja
tietokoneiden sekä niiden oheislaitteiden tuotannon kasvun jatkumista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">14. Pankki- ja
rahoitustoiminta:</b> Hallitus myöntää julkiselle yksityiselle pankkisektorille
uuden luototusvälineen rahoitusresurssien helpottamiseksi, jotta tämä synnyttäisi
osaltaan lisää työpaikkoja ja tuotantomahdollisuuksia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan bolivaarinen tasavalta ahkeroi toimiakseen suuren
elpymisihmeen, taloudellisen kehittymisen ja kasvun sekä kansallisen vaurauden
puolesta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="color: black; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Lähde:</span></b><span style="color: black; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"> Note II.2.F3.E1.
083–16 22.3.2016, Venezuelan bolivaarisen tasavallan presidentti Nicolás Maduro
Moroksen bolivaarinen talousohjelma.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></div>
</span></span></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-71633180223527382302015-03-11T19:39:00.003+02:002015-03-11T19:40:11.309+02:00<b><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Abstracts from the Speech given by the President of the Bolivarian Republic of Venezuela Nicolás Maduro to the Nation, responding to the executive order issued by the US administration which declares Venezuela a threat to their national security and foreign policy 09.03.2015
</span></b><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
On March 9th 2015, the President of the Bolivarian Republic of Venezuela, <strong>Nicolás Maduro</strong>, gave a speech to the Nation in response to the imperial aggression, whereby US President Barack Obama, issued an executive order establishing economic sanctions against seven Venezuelan Senior Officials and declares Venezuela to be a threat to US national security and foreign policy.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
During his speech to the Venezuelan People, President Maduro, expressed he has requested to the National Assembly an Enabling Law that will allow him to preserve the peace in the country and defend the homeland against any imperial aggression and that will allow him to move in "the complex scenario that has been opened for Venezuela," as he said.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
The measure is part of the anti-imperialist offensive that has been activated by the State Council, the Military High Command and Vice-Government Council, with the intention to "denounce diplomatically and politically in all instances this aggression by the United States and sue international illegality of this alleged executive order."
He explained that the proposed Enabling Law was drafted by the Attorney General of the Republic, Reinaldo Muñoz, in order to "preserve peace, integrity and sovereignty of the country in any circumstance that may arise with this imperial aggression."
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
During his speech it was announced that General Gustavo González López will serve as the new Minister of the Interior, Justice and Peace as "a reward for his perseverance and also a recognition for the aggression of the US empire to one of his soldiers, Homeland soldier. General Mayor of this country", since General Gonzalez Lopez was included in the list published by the US government.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
"I have come to ask for an Enabling against imperialism, to defend democracy, sovereignty," he said. "It is the first time in the history that a measure like this is approved against Venezuela," said the President, who compared Obama's executive order with the blocking occurred during the government of Cipriano Castro.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
President Maduro called on Venezuelans to continue to defend the homeland of Bolívar, especially when intended to be battered by the American Empire: "New Sucres, new Bolívar, new Chávez, new Luisas Cáceres de Arismendi, will emerge from this new epic homeland that has only one destination: Venezuela's victory, the victory of peace, the defeat of US imperialism,". </span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
In this regard, the President of the Bolivarian Republic of Venezuela stated, that the defeat of the US imperialism "will be one of the greatest lessons of Moral Power that the Venezuela of Bolivar and Chavez will face, and we will emerge victorious from this aggression and this prove that life imposes to our Motherland ".
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
"It's great history we have as heritage and strength base that today we carry into the future. There will be no executive order, assault, illegal and unfair threats from the US Government to stop the march of the Bolivarian Revolution" he said.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
President pointed out that Venezuelan people live a historical and stellar moment in defense of sovereignty, the independence of this sacred land of Bolívar, and stated that "it is time for definitions, to step forward to tell the American empire that seeks to violate the sacred sovereignty of our country, that there is an increasingly united people, cohesion, getting better prepared to ensure that no Yankee boot will touch it ever in the life of the country we are living ".
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
He emphasized that it is not time for cowardice or hesitation, but definitions. "We rely on the superior moral force that has the homeland of Bolívar on any immoral empire that exists, and especially the American empire, and to trust Chavez and the Bolivarian ethics and be able to act accordingly to defend our sacred sovereignty as it establishes the constitution, "he added.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
"The declaration of the Obama administration against Venezuela is further evidence that the Venezuelan people, always victorious, conscious and peaceful, will overcome, as was able to neutralized the chain of events activated by the imperial right from late 2014 to try to generate chaos in the country and justify international intervention, "said the President.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
He explained that once the chain of scheduled events planned by the White House to try to overthrow the legitimate government of Venezuela was uncovered, which began with the refusal of the opposition in the National Assembly to participate in the election of the new public authorities, last December, "the people took to the streets to ensure the peace. We made demonstrations of thousands of workers, women, youth".
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
He noted that two years after the physical departure of Commander Hugo Chavez, the Venezuelan people have faced and overcome evidence that the US has imposed imperial rights, thanks to the pacific will that prevails in the country.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
"The Venezuelan people, for the last 16 years, fight battles in defense of the Bolivarian Revolution; however, during the last two years the imperial onslaught has intensified, triggering economic and psychological warfare, guarimbas, violence, terrorist acts that have cost 43 lives to the motherland, even attempted coup plots. All tests have been overcome with dignity by Venezuelans", said the President of the Bolivarian Republic of Venezuela.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
About the decision of President Barack Obama, the Venezuelan President said his counterpart "has decided to fulfill the task of overthrowing my government and intervene to control Venezuela from American Power" since destabilizing plans that the Venezuelan right have tried to perpetrate in the country, have failed.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
Obama "if someday you look at yourself in the mirror, you will feel ashamed" of having lashed out against the people of Venezuela, "which is a noble people, which must be respected by all who occupy the Presidential Chair of the American empire," he said.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">He added that the "US President will sink into the pit of history for the political attack that his government directed against Venezuela, as happened with US presidents Richard Nixon, head of coup and assassination of Salvador Allende in Chile, during 1973, and George W. Bush, who led the invasion of Iraq in 2003, events that shaped the history of the world for violations of the sovereignty, laws and stability of each of those nations."
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
"President Obama has taken the most aggressive, unfair and pernicious step ever against Venezuela, against the land of Bolivar," said Maduro, adding that the US president decided to stay "at a dead end street" to "be reminded in the future for the aggression against the people of Venezuela, noble people of peace."
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
"You made a mistake President Obama, I think it is not worth doing more calls for correction, you decided to sink into the pit of history that will remember you as Nixon and Bush, so I say and so is decreed for all time, that so glaring mistake, President Obama, "he repeated.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
He also said that this US aggression against Venezuela is not only against the land of Bolívar, but against all revolutionary movements, progressive and socialist in Latin America and the Caribbean.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">"Or we are or we are not. Are we a free Latin America, sovereign and independent or we are not and we return to being slaves of a colony, in this case a US colony? ", reflected President Maduro.
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
"The feeling that Latin America and the world faces before the executive order passed by Obama is a feeling of disbelief. No one can believe that Venezuela is a threat to the United States, and they cannot believe it because is a lie (... ) we are a people with an international policy for integration and peace ", said the President.</span>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-3560853134753614202015-03-11T19:18:00.002+02:002015-03-11T19:22:16.537+02:00USA ON TURVALLISUUSUHKA VENEZUELALLE<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 16pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">VENEZUELA EI OLE
TURVALLISUUSUHKA YHDYSVALLOILLE</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolas
Maduro</b> on tuominnut jyrkin sanoin Yhdysvaltojen erilaiset horjutustoimet
Venezuelan bolivaarista tasavaltaa vastaan ja pakotteiden asettamisen
seitsemälle venezuelalaiselle viranomaiselle.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan äärioikeiston väkivaltaiset hyökkäykset maan
demokratiaa vastaan on tarkoitettu yhteiskunnan horjuttamiseksi. Ne uhkaavat
kansan jo 15 peräkkäisenä vuonna vaaleissa vahvistamaa demokraattista yhteiskuntajärjestelmää.
</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Yhdysvaltain
presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Barack Obama</b> on
Yhdysvaltain imperialististen eliitin nimissä päättänyt henkilökohtaisesti
ottaa tehtäväkseen kukistaa hallitukseni, sekaantua sisäisiin asioihimme
ja alistaa Venezuelan Yhdysvaltain hallintaan</i>”, sanoi Maduro
Venezuelan valtiollisessa televisiossa 9.3.2015 pitämässään
voimakkaassa puheessa.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Yhdysvallat on yrittänyt suistaa v. 2002–2015 jo kolmesti
vallasta Venezuelan laillisesti ja demokraattisesti valitun hallituksen. Tämä
on tapahtunut tukemalla ja kehottamalla maan oikeisto-oppositiota
väkivaltaiseen vastavallankumoukseen. Tähän mennessä vallankaappausyritykset
ovat epäonnistuneet.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Yhdysvaltain
hallitus sivuuttaa vuoropuhelun kansainvälisen lainsäädännön noudattamisessa.
Se vähät välittää<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>alueellisten yhteistyöjärjestöjen
ja kansainvälisen yhteisön mielipiteestä. Tällainen toiminta rikkoo
rauhanomaisen rinnakkainelon periaatetta valtioiden välillä. Se on myös
kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan periaatteiden vastaista. </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="mso-bidi-font-style: italic; mso-bidi-font-weight: bold;">YK:n peruskirjan mukaan </span><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;">“<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Millään valtiolla tai valtioiden
ryhmällä ei ole oikeutta puuttua suoraan tai epäsuorasti, mistään syystä,
minkään toisen valtion sisäisiin tai ulkoisiin asioihin. Näin ollen aseellinen
väliintulo ja kaikki muut häirinnän muodot tai<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>tehdyt uhkaukset yksityistä valtiota ja sen poliittisia, taloudellisia
ja kulttuurisia elementtejä vastaan ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.”
(YK, A/RES/25/2625)</i></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></i></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Me vetoamme, että
Yhdysvallat lopettaa kaiken sekaantumisensa Venezuelan bolivaarisen tasavallan
sisäisiin asioihin, kunnioittaa sen täysivaltaisuutta valtiona ja suo sen
rakentaa rauhanomaisesti yhteiskuntaansa itsevalitsemallaan kehitystiellä. </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Helsingissä maaliskuun 11. päivänä 2015</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Rauni Salminen<span style="mso-tab-count: 2;"> </span>Matti
Laitinen</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Hands Off
Venezuela - Finland <span style="mso-tab-count: 1;"> </span>Hands
Off Venezuela - Finland</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">puheenjohtaja<span style="mso-tab-count: 2;"> </span>sihteeri</span></span></b></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span></b></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-25714354599738843382014-02-20T14:05:00.005+02:002014-02-20T14:05:41.658+02:00
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: x-large;">VALLANKAAPPAUS ON YHDYSVALTAIN TÄRKEIN VIENTITUOTE</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Vallankaappauksesta tuli USA:n tärkein vientituote v. 1991
tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Yhdysvallat on horjuttanut ja
hajottanut useita itsenäisiä valtioita sekä vaihtanut niiden hallituksia
mieleisekseen. Tällaisia ovat mm. Euroopan kansandemokratiat, Jugoslavia, Irak,
Afganistan, Honduras ja Libya. Jotkut valtiot ovat pysyvän vallankaappausuhan
kohteina kuten Bolivia, Ecuador, Venezuela, Syyria ja Ukraina. Näissä vallankaappaushankkeissa
on aina kysymys kansainvälisen kapitalismin toimintavapauden palauttamisesta
tai laajentamisesta ja sitä tukevasta edustuksellisesta dollaridemokratiasta. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<strong>
</strong><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><strong>OIKEISTO-OPPOSITIO LIETSOO VÄKIVALTAA VENEZUELASSA</strong></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan bolivaarisessa tasavallassa USA:n tukema
oikeisto-oppositio on lietsonut helmikuussa jälleen katuväkivaltaa
vallankaappauksen hohde silmissään. Oikeisto-oppositio syyttää totuttuun tapaan
maan hallitusta korkeasta inflaatiosta, elintarvikepulasta, rikollisuudesta ja
Kuuban taloudellisesta tukemisesta.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Kun vallanvaihto Venezuelassa ei onnistu demokraattisin
keinoin, maan oikeisto turvautuu väkivaltaan. Venezuelassa on yritetty
2000-luvulla jo kahdesti vallankaappausta. Vaikka kansan enemmistö tukee maan
sosialistista hallitusta, sillä ei ole merkitystä, kun kysymyksessä on
yhdysvaltalaisten kapitalistien itselleen vaatimat taloudelliset edut.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<strong>
</strong><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><strong>VENEZUELAN TODELLISISTA ONGELMISTA</strong></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan taloudellinen eliitti ei hyväksy sitä, että
heidän etuoikeuksiaan karsitaan ja että heidän laittomia liiketoimiaan
rajoitetaan. Venezuelalaisen historioitsijan ja kirjailijan Luis Britto Garcian
mukaan maan talouteen kohdistuu harkittua taloudellista sabotaasia.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">”Valtion tukemaa ruokaa salakuljetetaan bachequerosten
toimesta Kolumbiaan ja myydään siellä ja Venezuelassa elintarvikepulan aikana
korkeammalla hinnalla. Dollareita, jotka on tarkoitettu maksuvälineiksi ja
matkailijoille, päätyy mielikuvituksellisiin kohteisiin ja mustanpörssin
jobbareille. Ulkomaan valuuttaa myönnetään tuontia varten kuvitteellisille
johtajille, mistä johtuen Venezuelan taloudesta katoaa 20 miljardia dollaria.” </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><strong>VENEZUELAN SUURLÄHETTILÄS ZULAY PIETRO SELVITTI HELSINGISSÄ
19.2.2014 JÄRJESTETYSSÄ TILAISUUDESSA MAANSA NYKYTILANETTA</strong></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">”Presidentti Nicolás Maduron hallitus tuomitsee venezuelalaisen
ja kansainvälisen äärioikeiston tukemat väkivaltaisuudet, joita on harjoitettu
maan eri kaupungeissa. Kummankaan osapuolen sekä hallituksen vastustajien että
sen kannattajien väkivaltaisia tekoja ei hyväksytä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelassa ei vallitse poliittinen kriisi eikä siellä myöskään
roihu yleinen väkivalta. Vihamieliset ryhmät ovat suorittaneet keskitettyjä
tuhotekoja erityisesti pääkaupungin itäosissa ja joissakin maan sisäosan
kaupungeissa. Presidentti on vaatinut tapahtumien tutkimista ja että kaikkia
12.2.2014 väkivaltaan syyllistyneitä kohtaan noudatetaan tasapuolisesti lakia.
Yhteenotoissa on kuollut kolme kansalaista ja 66 henkilöä on saanut vammoja. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Presidentti Maduro on painottanut, että ihmisoikeuksia pitää
kunnioittaa ja että rikkomuksista seuraa laillisia sanktioita. Hän on vedonnut
kansalaisdialogiin aseiden riisumiseksi sekä maan instituutioiden
kunnioittamiseksi ja rauhan palauttamiseksi. Venezuelan instituutiot kykenevät
takaamaan rauhan ja järjestyksen yhteiskunnassa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Väkivaltaisuudet alkoivat, kun oikeisto-opposition johtajat Leopoldo
López (Movimiento Voluntad Popular) ja Maria Corina Machado (Movimiento Vente)
kehottivat julkisesti kansalaisia ”La Salida” –katumielenosoituk-siin
14.1.2014. Mellakointi aloitettiin hyökkäämällä Táchiran osavaltion kuvernöörin
virka-asuntoon, jonka yhteydessä toimii myös vammaisten lasten kuntoutuslaitos.
12.2.2014 mellakat laajenivat, ja niissä kuoli kolme ihmistä ja 66 sai vammoja.
Tuolloin mellakoijat aiheuttivat tuhoja Julkisten asioiden ministeriön
pääkonttorissa, Caracasin metroasemilla sekä muissa julkisissa rakennuksissa.
Lisäksi he sulkivat useita pääteitä. Lauantaina he jatkoivat pääkaupungissa
hyökkäämällä 40 Metrobus-linjan bussin kimppuun ja tukkimalla useita pääajoväyliä.
Sisämaan kaupungeissa tapahtui myös useita tihutöitä. Hyökkääjillä on ollut
aseistuksenaan polttopulloja sekä ampuma- ja teräaseita. He eivät ole
piitanneet lapsista, vanhuksista ja muista paikalla olleista henkilöistä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Bolivaarinen hallitus on noudattanut toimissaan lakia ja
kunnioittanut ihmisoikeuksia. Toistaiseksi vain 13 henkilöä on pidätetty. Heitä
ei syytetä mielenosoituksiin osallistumisesta, vaan heitä epäillään
osallisuudesta vakaviin väkivallantekoihin. Syytösten vakavuuden vuoksi lisäksi
99 henkilöä on saatettu Julkisten asioiden ministeriön valvontaan.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">On ilmeistä, että mediassa pyritään luomaan mielikuva
maasta, jossa vallitsee kaaos ja jonka hallitus ei nauti kansan luottamusta.
Tämä on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Presidentti Maduro sai vaaleissa
kansan enemmistön tuen. Lisäksi Chávezin kannattajat voittivat ylivoimaisesti
joulukuussa 2013 pidetyt paikallisvaalit.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Meillä on riittävästi todisteita siitä, että nämä
väkivaltaiset teot on organisoitu ja rahoitettu ulkomailta käsin – erityisesti
Yhdysvalloista käsin. Oppositio väärentää mielenosoituksista otettuja valokuvia
ja videoita. USA:n hallitus osoittaa jälleen kerran suvaitsemattomuutta niitä
demokraattisia muutoksia kohtaan, joita Latinalaisen Amerikan kansat ovat
saavuttaneet. Se osoittaa myös ymmärtämättömyyttä Latinalaisen Amerikan
integraation edistymistä kohtaan, koska se on USA:n vaikutusvallan
ulottumattomissa. Bolivaarinen hallitus jatkaa toimintaansa perustuslain ja
muiden lakien puitteissa. Se hoitaa vastuunsa taatakseen kaikille kansalaisille
yhteiskuntarauhan, ihmisoikeudet ja maan toimimisen normaaliin tapaan. Hallitus
tulee eristämään väkivaltaiset mellakointiryhmät.”</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<strong>
</strong><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><strong>TOIMENPITEITÄ YHTEISKUNTARAUHAN SAAVUTTAMISEKSI</strong></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ilmoitti 17.2.2014
karkottavansa kolme USA:n konsulaatin työntekijää maasta, koska nämä ovat
vehkeilleet hallitusta vastustavien mielenosoittajien kanssa. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Oppositiojohtaja Leopoldo Lopez on myös vangittu. Hän
syytetään yhteiskunnan omaisuuden tuhoamisesta, julkisesta pelottelusta ja
murha-aikomuksista. Lopez osallistui kevään 2002 vallankaappaushankkeeseen.
Lisäksi hän syyllistyi julkisten varojen väärinkäyttöön toimiessaan v.
2000–2008 pormestarina Chacaossa. Hän on ollut tämän vuoksi virkakiellossa v.
2011 lähtien.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Venezuelan yhdistynyt sosialistinen puolue (PSUV) on
organisoinut maankattavasti bolivaarista hallitusta tukevia mielenilmaisuja.
Valtion öljy-yhtiön (PDVSA) työntekijät ovat marssineet myös yhteiskuntarauhan
puolesta.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><strong>BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN MERKITYKSESTÄ</strong></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Presidentti Nicolás Maduro totesi heinäkuussa 2013: ”Me
voimme myötävaikuttaa sellaisen moninapaisen maailman syntymiseen, jossa ei
vallitse USA:n poliittinen ja sotilaallinen ylivalta. Toisen maailman
syntyminen, jossa etelän kansoja kunnioitetaan mukaan lukien uusliberalismista
irrottautuvat Euroopan kansat, riippuu siitä, kuinka Latinalaisen Amerikan
ajatukset voimablokkina olemisesta ja tasapainottavasta ratkaisevasta voitosta
vahvistavat sen, ettemme ole enää Yhdysvaltojen takapiha. Kaikki tämä on
sidoksissa laajalla alueella siihen, mitä täällä tapahtuu.” </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><strong>Matti Laitinen</strong></span></div>
<strong>
</strong><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><strong>19.2.2014</strong></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"> </span></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-81906729055759951662013-11-09T14:35:00.000+02:002013-11-09T14:35:03.711+02:00
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="font-size: 14pt; mso-ansi-language: ES; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: x-large;">TOIMET TALOUDELLISEN SODAN LYÖMISEKSI JA SOSIALISMIN
RAKENTAMISEKSI VENEZUELASSA<o:p></o:p></span></span></span></b></div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></span><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Bolivaarisen Venezuelan presidentti <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Nicolas Maduro</b> esitteli 6.11.2013
joukon toimepiteitä siirryttäessä kohti maan uutta talousjärjestystä. Niillä on
kaksi päämäärää: <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>1) Sosialismin
rakentaminen ja 2) USA:n ja sen venezuelalaisten liittolaisten bolivaarisen
vallankumouksen kukistamiseksi harjoittaman taloudellisen sodankäynnin voittaminen.
Tämä merkitsee uusia instituutioita, mekanismeja ja uudistettua politiikkaa,
joilla kohennetaan taloudellisen sodankäynnin seurauksena<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>syntynyttä yhteiskunnallista tilannetta. Tämä
tarkoittaa harppausta Venezuelan tuotantoprosessissa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ajatuksena on hyödyntää öljyvaroja niin, että
ne kohtaavat kansan tarpeet yhtä hyvin kuin luovat terveitä kaupallisia
järjestelmiä ja tervettä hinnoittelua.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Tämän strategian odotetaan suojelevan Venezuelan kansaa loisivan
porvariston ylimieliseltä keinottelulta ja koneistoilta, jotka luotiin väestön
ryöväämiseksi. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Chavistat aikovat lyödä
epäisänmaallisen ja keinottelupääoman asteittain lakien ja perustuslain avulla.
Niiden, jotka osallistuvat talouteen, pitäisi kunnioittaa valtaväestöä.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="ES" style="font-size: 10pt; mso-ansi-language: ES; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">V</span></i></b><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">enezuelan perustuslain artikloissa
308–309</span></i></b><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> todetaan, että valtio
suojelee ja tukee pientä ja keskisuurta teollisuutta, osuuskuntia,
säästökassoja, perhe- ja pienyrityksiä sekä kaikkea yhteisöjen kollektiivisessa
omistuksessa olevaa työ- ja säästämistoimintaa voimistaakseen maan
taloudellista kehitystä. Se on valmis hankkimaan näille tahoille koulutusta,
rahoitusta ja teknistä apua. Erityisesti venezuelalainen käsityö ja kansan
elinkeinot ovat valtion erityissuojelussa. </span></i><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">(ML)</span></b><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 9pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><o:p></o:p></span></b></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">KEINOTTELUA VASTAAN<o:p></o:p></span></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Ensimmäinen maanlaajuinen operaatio keinottelua ja hamstrausta vastaan käynnistetään
erityissäännösten pohjalta, jotka perustuvat nykyisiin taloutta säätäviin
lakeihin sekä presidentin antamiin asetuksiin. Se on suuri siviilien ja
sotilaiden yhteinen ponnistus, jolla pyritään suojelemaan väestöä ja saavuttamaan
maalle siedettävän tasoiset tuotanto-, jakelu- ja kauppaketjut.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Käytännössä tästä tervehdyttämistoimesta vastaa Kansantalouden
puolustuskomitean verkosto. Sen puheenjohtajiksi nimitetään Talouden
puolutusjärjestön päällikkö <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hebert
Garcia Plaza</b> ja Kansallisen bolivaarisen asevoimien strategisten
operaatioiden komentaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Vladimir Padrino
Lopez</b>.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Presidentti Nicolas Maduro on varoittanut kansaa ryöstäviä liikemiehiä ja
yhtiöitä, että näitä rangaistaan lain perusteella. Kaikki varastot tarkastetaan
hamstraajien ja keinottelijoiden löytämiseksi. Venezuelassa tämä operaatio
otetaan avosylin vastaan sellaisten hyödykkeiden kohdalla<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kuten kankaat, jalkineet, kodinkoneet,
hygieniatuotteet, lelut ja yms. tuotteet, jotka sisällytetään erityiseen
esitteeseen. Nämä toimenpiteet astuvat voimaan välittömästi, kun kansalliskokous
kelpuuttaa asiaa koskevan lain presidentin käyttöön. <o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Presidentti Nicolas Maduro totesi Venezuelan suuntautuvan hinnoittelujärjestelmää
häiritsevän keinottelumekanismin kimppuun. Hänen mukaansa suuntana on julkisen
hintajärjestelmän vakauttaminen ja sen kunnioittaminen sekä perus- ja ylimpien
hintojen määritteleminen kaikille tuotteile.Tämä toteutuu vahvistamalla<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kansallista hinta- ja maksuvalvontatoimistoa
(SUNDECOP) ja paikallista kuluttajavirastoa (INDEPABIS). Lisäksi erityiseen Hintojen
sääntelyn vakauttamis- ja kompensaatiorahastoon kerätään varoja keinottelevilta
liikemiehiltä ja yrityksiltä.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: ES; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-size: large;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">ULKOMAAN VALUUTAN VALVONTA<o:p></o:p></span></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelaan perustetaan Ulkomaankaupan kansallinen keskus, joka alkaa hallinnoida
ulkomaista valuuttaa sekä maan tuontia ja vientiä. Tämä uusi keskus ohjaa ja
valvoo Valuutanvaihtokomission (CADIVI) johdon toimia, Ulkomaan valuutan
vastavuoroisjärjestelmän (SICAD) johtoa, Ulkomaankaupan pankkia(BANCOEX) ja
julkisia pankkeja. Lisäksi Venezuelan ulkomaan valuutan kansallista budjettia
aiotaan hyödyntää edistettäessä <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>jokaisen
tasavallalle kuuluvan dollarin investoimista.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Useissa kansallisissa ja kansainvälisissä sopimuksissa Venezuelan
yksityisektorille jää 30–40 % ylijäämää valuuttakiintiöissä. Tammi- ja syyskuun
aikana 2013 CADIVI on jo jakanut 33,1 miljardia dollaria. CADIVI:n asiakasrekisteri
pistetään remonttiin. Valuutanvaihtokomissio ei toimi terveellä pohjalla.
Jotkut yksityissektorin liikemiehet hankkivat valuuttaa virallisen kurssin
mukaan. Sen sijaan, että he käyttäisivät ulkomaan valuutan yritystoimintaansa,
he syytävät sitä maan taloutta horjuttaville rinnakkaismarkkinoille.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Uusi ulkomaankaupan keskus aikoo kiristää yhdessä CADIVI:n, Venezuelan valtiopankin
ja valtiovarainministeriön kanssa ulkomaan valuutan myöntöperusteita.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: ES; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><span style="font-size: large;">LOGISTIIKKA<o:p></o:p></span></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Bolivaarinen hallitus perustaa Kansallisen logistiikka- ja
kuljetuspalveluiden yhtiön. Se toimii varapresidentin alaisuudessa alueellisen
kehittämisen lohkolla. Sen yhtenä tavoitteena on kotimaisen kaupan lisääminen. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Uuden valtionyhtiön käyttöön hankitaan
Brasiliasta ja Kiinasta 5 000 rekkaa. Yhtiö hoitaa yhdessä yksityisektorin
kanssa tavaroiden kuljetuksen ja jakelun maankattavasti.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><strong><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><o:p> </o:p></span><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-size: large;">SÄÄSTÖKOHTEET</span></span></strong></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"></span> </div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"></span><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Bolivaariasella valtiolla on myös suunnitelmia kansallisen valuutan säästämiseksi
ja oman pääomansa käytölle. Valtio myöntää lainoja maatalouteen, julkisiin
töihin, kaupunkirakentamiseen, teollisuuteen ja teknologian kehittämiseen.
Presidentti Maduro kutsuu koolle kaikki maan julkisen ja yksityisen sektorin edustajat,
jotta pystyttäisiin takaamaan maan tuotannon pyöriminen jopa joulupyhinä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Solmittavassa sopimuksessa huomioidaan myös
työntekijöiden mielipiteet.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Suomennos ja toimitus: Matti
Laitinen<o:p></o:p></span></span></b></div>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="mso-ansi-language: ES;"><span style="font-family: Calibri;">Lähde: <span class="avn"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">AVN</span></span> <span class="fecha"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">07/11/2013 <o:p></o:p></span></span></span></span></b><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span class="fecha"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="ES" style="font-family: "Calibri","sans-serif"; mso-ansi-language: ES; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Liitteet:<o:p></o:p></span></b></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><b><u><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 10.0pt; mso-fareast-font-family: "MS Mincho";">VENEZUELAN
BOLIVAARISEN TASAVALLAN PERUSTUSLAKI V. 1999</span></u></b><span class="fecha"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><u><span lang="ES" style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-ansi-language: ES; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-size: 11.0pt; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><o:p></o:p></span></u></b></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: justify;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="mso-bidi-font-size: 10.0pt; mso-fareast-font-family: "MS Mincho";"><o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></span></b><span style="font-family: Calibri;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-size: 10pt; mso-fareast-font-family: "MS Mincho";">Artikla 3. mukaan: </span></i></b><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-size: 10pt;">Valtion
olennaisia tavoitteita ovat yksilön suojeleminen ja kehittäminen sekä yksilön
aseman kunnioittaminen, kansan tahdon mukaisen demokratian harjoittaminen,
rakentaa rauhaa rakastava yhteiskunta, kansan hyvinvoinnin ja vaurauden
edistäminen ja tähän perustuslakiin perustuvien periaatteiden, oikeuksien ja
velvoitteiden täyttämisen takaaminen.</span> </i><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-size: 10pt;">Koulutus ja työ ovat perustavanlaatuisia
prosesseja näiden tavoitteiden toteuttamisessa.<o:p></o:p></span></i></span></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-64247524764338519112013-11-09T14:28:00.004+02:002013-11-09T14:29:27.577+02:00<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 18pt; mso-bidi-font-size: 22.5pt; mso-fareast-language: FI; mso-font-kerning: 18.0pt;">TALOUDELLINEN
SODANKÄYNTI EI TAPA HALLITUKSIA<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Luis Britto Garcia, 23.9.2013
<o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-bidi-font-style: italic; mso-fareast-language: FI;">Venezuelalainen historioitsija ja kirjailija <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Luis Britto Garcian</b> mukaan bolivaarisen Venezuelan talouteen
kohdistuu harkittua taloudellista sabotaasia. Hänen mielestään tätä sotaa ei
voiteta teeskentelemällä, ettei sitä ole olemassakaan.</span><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">1.</span></b><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;"> </span><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Sota on talouden
jatketta toisin keinoin. Kapitalismi on kaikkien ahneutta jokaista vastaan.
Kaikki sodankäynti on taloudellista. Sota pyrkii tuhoamaan ja takavarikoimaan
vastapuolen tuotantovälineet. Puolustuskyvyttömien kaupunkien siviiliväestöön kohdistuvat
pommitukset pysäyttävät tuotannon. Tarmo kuluu haavoittuneiden hoitamiseen.
Tavoitetta ei saavuteta tappamalla sotilaita, vaan tuhoamalla varastoja.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">2.</span></b><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;"> </span><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Neljännen tasavallan
aikana (v.1958–1998) Demokraattinen toiminta (toinen valtapuolueista) turvautui
eniten maan ruokavarantoihin. Analysoin kirjassani ”Demagogian kieli”
presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Romulo Betancourtin</b>
(v.1945–48 ja 1959–64) kirjoituksia, joissa tämä viittaa 112 kertaa
ruokavarantoihin, 90 kertaa valtion voimaan, 49 kertaa palkkoihin, 30 kertaa
vaaleihin ja vain 26 kertaa tuotantoon. Sosiaalidemokraattien ja kristillissosiaalisen
puolueen kaksipuoluejärjestelmä <sup><span style="font-size: x-small;">1</span></sup> pysyi vallassa vuosikymmeniä,
kunnes Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa v. 1989 solmittu sopimus julisti
taloudellisen sodankäynnin. Kiitoksena tuosta presidentti, suuri kolmannen
maailman johtaja, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Carlos Andres Perez</b>
vetäytyi vähäksi aikaa erakoksi Los Tequesiin.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">3.</span></b><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;"> </span><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Kaikkia
vallankumouksia vastaan on käyty taloudellista sodankäyntiä jopa porvarillisia
vallankumouksia vastaan kuten Englannissa ja Ranskassa. Taloudellista sodankäyntiä
on harjoitettu myös Neuvostoliittoa, Kiinaa, Kuubaa, Vietnamia ja sandinisteja
vastaan. Ne kaikki ovat kohdanneet sabotaaseja ja taloussaartoja. Sotaa on
lietsottu <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Salvador Allenden </b>kaltaisia
demokraatteja vastaan. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Henry Kissinger</b>
vannoi pistävänsä chileläiset itkemään kärsimyksiään.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Sosiologinen vakoilusuunnitelma ”Kameleontti” paljasti heidän heikkoutensa.
Hamstraajat synnyttivät strategisia elintarvikepulia. Eliittirouvat hakkasivat
kattiloita ja pannuja. Itsetuhoiset ammattiliitot ryhtyivät lakkoihin
hallitusta vastaan, joka suojeli heidän oikeuksiaan. Allende ja 3 000 muuta
chileläistä murhattiin. Lopulta väestöltä poistettiin sosiaaliturva, maksuton
korkeampi koulutus, ay-oikeudet ja vapaus.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">4.</span></b><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;"> </span><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Jopa vahvin talous ei
kykene vastustamaan organisoitua ja hillitsemätöntä ryöstelyä. Kansallinen
tilastolaitos tiedottaa, että 14 viimeisen vuoden aikana 62,5 % julkisista
varoista on käytetty sosiaalisiin tarkoituksiin. Terveydenhuollon, ravinnon,
koulutuksen, asumisen ja kulttuurin rahoitus on kohentunut dramaattisesti. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Jose Gregorio Piña</b> osoittaa
minimipalkan nousseen 110 % v. 1997 verrattuna inflaatiosta huolimatta ja että nykyisin
yli 80 % työläisistä ansaitsee yli vähimmäispalkan. Yli 2,2 miljoonaa
eläkeläistä nauttii minimipalkan suuruista eläkettä. Kuitenkin täysinkin säkki
tyhjenee, jos siinä on repeämiä.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Valtion tukemaa ruokaa salakuljetetaan <span style="mso-bidi-font-style: italic;">bachequerosten toimesta Kolumbiaan ja myydään siellä ja Venezuelassa
elintarvikepulan aikana korkeammalla hinnalla. Dollareita, jotka on tarkoitettu
maksuvälineiksi ja matkailijoille, päätyvät mielikuvituksellisiin kohteisiin ja
mustanpörssin jobbareille. </span>Ulkomaan valuuttaa myönnetään tuontia varten
kuvitteellisille johtajille, mistä johtuen Venezuelan taloudesta katoaa 20
miljardia dollaria. Vuosien 2002–2003 öljyalan lakko oli samansuuruinen tuhoteko.
<sup><span style="font-size: x-small;">2</span></sup> Kansainvälisen oikeuden tuomiot maksoivat meille vielä enemmän.
Ennalta suunniteltu tihutyö vaurioitti Amuayn öljynjalostamoa katkaisten siltä
veden ja sähkön.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Nämä Venezuelan talouden avoimet verisuonet pitäisi ommella kiinni
esimerkkiä antavilla sanktioilla ja oikeilla toimenpiteillä. <o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;"><br />
</span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">5.</span></b><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;"> </span><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">Supermarketeissa hienostoleidit kysyvät, kuinka näin rikkaassa maassa voi esiintyä
pulaa. Heille pitäisi selvittää, että sekataloudessa yksityinen sektori myy
valtaosan perusravinnosta ja –tuotteista sekä päättää pulista, korkeista
hinnoista ja strategisesta tavaran rohmuamisesta. Tällaista selvitystyötä ei
ole tehty syystä tai toisesta. Bolivaarisen vallankumouksen parhaat puolustajat
ovat hävinneet julkisesta mediasta. Tilanne on kuin loittoneva jäävuori Titanicin
komentosillalta katsottuna. Sen sijaan tarkkanäköisen katsoessa jäävuori
lähestyy ja se on imperiumin kokoinen.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;">6. </span></b><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-bidi-font-style: italic; mso-fareast-language: FI;">Tätä sotaa ei voiteta teeskentelemällä, ettei sitä ole olemassakaan
hiljentämällä ne, jotka puolustavat meitä ja neuvottelemalla vihollisten
kanssa, jotka hyökkäävät meitä vastaa liittoutuneina.</span><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-fareast-language: FI;"> <span style="mso-bidi-font-style: italic;">Sota, jota ei ole voitettu, on
taistelematta.</span><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-bidi-font-style: italic; mso-fareast-language: FI;">Lähde: Venezuelanalysis.com<o:p></o:p></span></b></div>
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; mso-bidi-font-size: 9.0pt; mso-bidi-font-style: italic; mso-fareast-language: FI;">Suomennos: Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b><br />
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: justify;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 11pt; mso-bidi-font-size: 10.0pt;">Selitykset <o:p></o:p></span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt; text-align: justify;">
<span style="mso-bidi-font-size: 10.0pt;"><o:p> </o:p></span><sup><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">1 </span></sup><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Venezuelaa hallitsi ennen Hugo Chávezin
hallintokauden alkua 40 vuotta vuorovetoisesti kaksi puoluetta <i style="mso-bidi-font-style: normal;">– </i>kristillissosiaalinen puolue (COPEI)
ja sosiaalidemokraatit (AD). Tuolloin maan tärkeimmän ammatillisen
keskusjärjestön Venezuelan työläisten keskusliiton (CTV) toimintalinjan
määrittelivät demarit. 1980- ja 1990-luvuilla CTV alkoi tukea maan hallitusten
harjoittamaa uusliberalistista talouspolitiikkaa. Tämän seurauksena kannattavia
valtion yrityksiä yksityistettiin, maahan aiheutettiin suurtyöttömyys ja
kansasta 80 % suistui köyhyyteen. (ML)<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<sup><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 11pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;">2 </span></sup><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;">Venezuelan
oikeisto-opposition masinoima ja presidentti Hugo Chávezin syrjäyttämiseen
tähtäävä yleislakko alkoi 2.12.2002. Lakko sulki yrityksiä ja kauppoja sekä
lamaannutti maan öljyteollisuuden. Lakon tavoitteena oli ensin neuvoa-antavan
presidentin asemaa koskevan kansanäänestyksen pitäminen ja sen jälkeen
presidentin suistaminen vallasta. Päämäärän saavuttamiseksi maa pyrittiin
ajamaan poliittiseen ja taloudelliseen sekasortoon hyödyntäen kaikkia
Latinalaisessa Amerikassa toteutettuja keinoja. (ML)<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p> </o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 14pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><o:p><span style="font-family: Times New Roman; font-size: small;"> </span></o:p></span></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-71636860776946445372013-03-06T14:34:00.002+02:002013-03-06T14:34:35.524+02:00
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 14pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-size: large;">HUGO
CHÁVEZ<o:p></o:p></span></span></b></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Aamu-uutiset
kertoivat<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">köyhien
presidentin kuolleen<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">vallankumouksellisen
sosialistin<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">poistuneen
keskuudestamme.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Vastavallankumouksen
kevät<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">ei kyennyt kukistamaan
sinua.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Kansa
palautti sinut valtaan.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Ainoastaan kuolema
on peruuttamaton.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Sinä osoitit
tuulimyllyjen kaatuvan<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">kansan ja
kansallisen armeijan tuella.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Sinä avasit
uuden punaisen aikakauden.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Sinä muutit
takapihan puutarhaksi.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Sinä yhdistit
Latinalaisen-Amerikan.<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Olit
esimerkillinen hankkiessasi<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">luonnonvarat
kansan käyttöön.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Olit vilpitön
– et mielistellyt ketään.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Teit 14
vuotta tauotta töitä.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Kaikille
venezuelalaisille suodaan<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">jokapäiväinen
leipä, perusturva, <o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">koti ja
koulutus.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Ehdit saada
pysyvän sijan <o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">sydämissämme.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Jaamme sinun haaveesi<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">oikeudenmukaisesta
yhteiskunnasta.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Vallankumouksen
veturinkuljettaja vaihtuu.<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Aloittamasi
työprosessi,<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">bolivaarinen
vallankumous <o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">jatkukoon
voittoon.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Hands Off Venezuela – Finland<o:p></o:p></span></b></div>
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Matti
Laitinen<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Presidentti, Toveri Hugo Chávezin
elämäntyötä ja muistoa kunnioittaen.</span></b></div>
HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-78396538904970422172011-11-03T19:14:00.000+02:002011-11-03T19:14:11.113+02:00<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 14pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">BOLIVAARISEN VENEZUELAN IHMISOIKEUDET<o:p></o:p></span></b><br />
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt;">Vuodesta 1999 alkaen bolivaarinen Venezuela on velvoittanut itsensä täyttämään kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, joihin lukeutuvat poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset kulttuurilliset ja kansalaisoikeudet. YK:n ihmisoikeussopimuksen mukaan: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="color: black;">Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.”<o:p></o:p></span></i></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">POLIITTISET JA KANSALAISOIKEUDET<o:p></o:p></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Vaikka Venezuela on ollut muodollisesti demokratia v. 1958 lähtien, vasta Hugo Chávezin valinta presidentiksi v. 1998 ja v. 1999 kansanäänestyksellä hyväksytty perustuslaki merkitsivät sellaista uutta poliittista sitoumusta, jossa huomioitiin Venezuelan kansan enemmistö.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Tuosta alkaen maassa on tapahtunut poliittisen osallistumisen kasvua kaikilla hallinnon aloilla ja kansalaisjärjestöissä sekä myös vaalijärjestelmän läpinäkyvyyden ja luotettavuuden lujittumista. Vuodesta 1998 maassa on pidetty – 16 kansainvälisten tarkkailijoiden valvomaa – kansallista vaalia mukaan lukien historiallinen v. 2004 kansanäänestys (presidentin asemasta, ML). Syyskuun 2010 parlamenttivaaleihin osallistui 186 puoluetta äänestysprosentin noustessa 66 %. Nämä olivat maan historiassa korkeita lukemia. Tässä vaalissa poliittinen oppositio valitsi demokraattisen tien ja voitti 65 edustajapaikkaa.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Lisäksi v. 1999 perustuslaki laajensi selvästi monia kansalais- ja poliittisia oikeuksia sallimalla venezuelalaisten osallistumisen demokratisoitumisprosessiin eikä vain jäädä sen passiivisiksi kuuntelijoiksi. Vuoden 2010 alueellisen latinobarometrin raportin mukaan 84 % venezuelalaisista sanoo kannattavansa demokratiaa. Tämä on korkein lukema maanosassa.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">OPPOSITION ASEMA VENEZUELASSA<o:p></o:p></span></b></div><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Huolimatta v. 2002–2003 poliittisista vaikeuksista opposition yrittäessä kaapata vallan demokraattisesti valitulta hallitukselta ja järjestellä Venezuelan elinvoimaista öljyteollisuutta kansalais- ja poliittisia oikeuksia varjeltiin. Kevään 2002 vallankaappausyrityksen jälkeen presidentti Chávez armahti ne laittomuuksiin osallistujat, jotka eivät olleet syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan. <o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Oppositio osoittaa mieltään Venezuelassa säännöllisesti ja ongelmitta. Valtaosa mediasta kritisoi vihlovasti hallitusta. Yli 86 % yleisillä lähetystaajuuksilla toimivista tiedostusvälineistä ovat yksityisiä. Ne ovat pääosin poliittisen opposition hallinnassa. Lisäksi kaapeliverkossa 184 kanavaa lähettää vapaasti ohjelmiaan. Ilmenneet ongelmat ovat olleet luonteeltaan oikeudellisia – eivät poliittisia, kuten Venezuelan poliittinen oppositio on väittänyt.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">TALOUDELLISET, SOSIAALISET JA KULTTUURILLISET OIKEUDET<o:p></o:p></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Venezuela on ottanut merkittäviä askelmia köyhyyden vähentämisessä ja kansalaisten ottamisessa mukaan yhteiskuntaan. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Maa on edistänyt poissuljettujen ryhmien osallistumista ja juhlinut venezuelalaista kulttuuria sen kaikissa muodoissaan.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">OAS:n ja UNDP:n v. 2010 raportin mukaan köyhyys on supistunut Venezuelassa 44 % v. 1998–2008. Maanosan köyhyyden vähentyminen on ollut suurinta Venezuelassa. Samana ajanjaksona taloudellinen epätasa-arvoisuus on pienentynyt 17,9 %.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Vuosina 1998–2008 Venezuela kohosi YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) mitattuna 10 pykälää ylöspäin. Useimmat venezuelalaiset ovat päässeet terveydenhoidon, koulutuksen ja säännöllisen ravinnon piiriin. Venezuelan kansallisen tilastolaitoksen mukaan hallitus on ohjannut viimeisen 11 vuoden aikana yhteensä 330 miljoonaa dollaria sosiaalisiin ohjelmiin. Summa käsittää 66 % maan verotuloista. <o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Noin 14 miljoonalle venezuelalaiselle on taattu perusravinto ja subventoidut hinnat valtion myymälöissä. Reilulla enemmistöllä kansasta on maksuton terveydenhuolto. Imeväiskuolleisuus on pudonnut v. 1998–2007 arvosta 31/1000 synnytystä arvoon 13/1000 synnytystä. Nämä ovat </span><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">konkreettisia tuloksia </span><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">harjoitetuista sosiaalisista ohjelmista (misiones). Vuonna 2010 maan parlamentti päätti kohdistaa budjetista 46 % sosiaalimenoihin. <o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">KOULUTUS<o:p></o:p></span></b></div><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">UNESCO:n raportin mukaan v. 2007 ikäluokasta 62 % pääsi peruskoulutukseen. Vuonna 2006 peruskoulutukseen päässeistä 97 % suoritti opintonsa loppuun. Hallituksen koulutuspolitiikan ansiosta maan yliopistoissa opiskeli v. 2010 yli kaksi miljoonaa opiskelijaa. Hallitus on edistänyt myös uuden teknologian käyttöönottoa. Chávezin valtakaudella Internetin käyttöaste on kasvanut kolmesta prosentista 33 %.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">NAISTEN JA VÄHEMMISTÖJEN ASEMA<o:p></o:p></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Nykyisin Venezuelassa aikaisemmin syrjityille ryhmille kuten naisille, afro-venezuelalaisille ja intiaaniväestölle on suotu erikoisoikeuksia ja pääsy poliittiseen valtaan. Vuoden 1999 perustuslaki tunnustaa mm. maan alkuperäisväestön yhteisomistuksen omaan maahansa.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Enemmistö naisista osallistuu kansanvallan toteuttamiseen. Vuoden 2010 lopulla maan neljän tärkeän hallintohaaran johdossa toimi nainen. <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Cilia Flores</b> työskenteli kansalliskongressin puheenjohtajana, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Tibisay Lucena</b> kansallisen vaalineuvoston presidenttinä, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Luisa Estella Morales</b> korkeimman oikeuden presidenttinä ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Luiza Ortega</b> oikeusministerinä.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b></div><span lang="EN-US" style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Lähde: Human rights in Venezuela, Embassy of the Bolivarian republic of Venezuela to the United States.</span>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-73505407969150935932011-10-19T13:09:00.001+03:002011-10-20T10:11:05.678+03:00<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 16pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: x-large;">VIVIREMOS Y VENCEREMOS!<o:p></o:p></span></span></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Valencian bolivaarisen kunnallisneuvoston julkisten asioiden ja sosiaalisen kehityksen komitean puheenjohtaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Oswaldo Di Lorenzo</b> vieraili lokakuussa Helsingissä. Hän selvitti Pandin toimitiloissa 17.10.2011 järjestetyssä Venezuela-tilaisuudessa maansa nykyistä yhteiskunnallista tilannetta ja vallankumouksen kohtaamia ongelmia. Tilaisuuden järjestämisestä vastasivat yhdessä Pand ja HOV-F.<span style="font-size: 9pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><o:p></o:p></span></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: large;">Öljyteollisuus<o:p></o:p></span></span></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelan öljynjalostukseen keskittynyttä teollisuutta monipuolistetaan. Pien- ja keskisuuren teollisuussektorin asemaa vahvistetaan. Maa vaihtaa ulkomaankaupassaan öljyä niihin tuotteisiin, mitkä siltä itseltä puuttuvat kuten tekstiileihin, teollisuuden tarvitsemiin koneisiin ja laitteisiin, maatalouskoneisiin ja terveydenhoitopalveluihin. Selvyyden vuoksi vielä, Venezuela ei lahjoita öljyvarojaan kenellekään, vaan käy öljyllä bilateraalista kauppaa. Öljytuloja kohdistetaan väestön koulutukseen kaikilla tasoilla. Kukaan kansalainen ei elä enää nälässä.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: large;">Maatalous<o:p></o:p></span></span></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelan maataloustuotannon kohentumisen myötä maan ruokaomavaraisuudessa on saavutettu merkittäviä tuloksia. Maan elintarvikkeista 70 % tuotiin vielä v. 2007 ulkomailta vauraista maatalousmaista. Maataloustuotanto käsitti v. 2006 vain 6 % bruttokansantuotteesta. Nykyisin maatilataloutta on monipuolistettu. Suurtiloja on jaettu pienempiin yksiköihin. Elintarviketuotannossa on suuntauduttu lähituotantoon. Neljässä tärkeässä viljelykasvissa – maissi, riisi, pavut ja durra – on saavutettu jo omavaraisuus. Perusvihannekset kasvatetaan omassa maassa. Perunasatoa piisaa vain puoleksi vuodeksi.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Karjatalous- ja maitotuotteiden kotimaisuusaste on myös noussut huomattavasti. Liittolaismaasta Nicaraguasta tuodaan siitoseläimiä oman tuottoisan nautakarjan kehittämiseksi.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: large;">Perustoimeentulo<o:p></o:p></span></span></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelalaisten lakisääteinen minimipalkka on nykyisin 1 500 bolivaria (1 U$ = 4,3 bolivaria). Maan työttömyysaste on 5 %. Työttömille maksetaan rahastoista työttömyyskorvausta. Naiset pääsevät eläkkeelle 60 vuotiaina ja miehet 65 vuoden ikäisinä. Kaikille on taattu 1 500 bolivarin suuruinen, indeksiin sidottu peruseläke. Aikaisemmin lesken eläke saattoi olla vaivaiset 28 bolivaria/kk. Varhaiseläkkeelle on mahdollista päästä kertyneiden työvuosien mukaan. Eläkeläiset nauttivat samoja sosiaalietuuksia kuin muutkin kansalaiset.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-size: large;"><o:p><span style="font-family: Calibri;"><strong>Talouden epävirallinen sektori</strong> </span></o:p></span></div><div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><br />
</div><span style="font-family: Calibri;">Venezuelassa toimii katukauppiaiden ylläpitämä talouden epävirallinen sektori. Katukaupasta 70–90 % on ulkomailta tulleiden ihmisten käsissä. He eivät kuulu maan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin toistaiseksi. Elääkseen he myyvät puhelinaikaa, tupakkaa, elintarvikkeita, kaikenlaisia irtotavaroita, pitävät katukeittiöitä jne… Bolivaarinen hallitus on halunnut parantaa heidän asemaansa ja arvostustaan suomalla heille luvan myydä tuotteitaan tähän tarkoitukseen varatuilla myyntipaikoilla, joihin on myös varattu kauppiaille omia sosiaalitiloja. Venezuelassa asuu paljon Kolumbiasta, Meksikosta ja muualta mantereelta tulleita siirtolaisia. Harmaa talous on yleinen ongelma koko Latinalaisessa Amerikassa. Venezuela ei aio sulkea rajojaan sisarkansoiltaan. Bolivaarinen hallitus tiedostaa tämän ongelman ja vallankumouksen tehtävänä on löytää sille ratkaisu. <o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: large;">Rikollisuus<o:p></o:p></span></span></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Venezuelassa ilmenee paljon väkivaltaa, josta 60 % liittyy talousriidoista ja rikollisuudesta johtuviin välienselvittelyihin. Chávezin hallintokautta edeltäneet yleiset asunto- ja autoryöstöt ovat selvästi vähentyneet. Rikkaiden kidnappauksia ei enää esiinny. <o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Huumeista on tullut uusi vakava ongelma. Tämä johtuu toisaalta siitä, että Venezuelaa käytetään huumekuljetusten välietappina matkalla Pohjoiseen ja toisaalta siitä, että Kolumbiasta muuttaneet siirtolaiset ovat tuoneet huumeet katukauppaan. Huumeet raaistavat rikollisuutta ja luovat myös pikkurikollisuutta. Venezuelan hallitus on esittänyt parlamentille lakia, joka sallisi pudottaa huumelentokoneet vastaisuudessa. Kuluvana vuonna poliisi on takavarikoinut jo yli 35 tonnia huumeita, pääasiassa kokaiinia. Oppositiolehdistö on vaiennut huumeongelmasta. Venezuelan oikeisto korostaa uutisoinnissaan maan väkivaltarikollisuutta ja syyttää siitä Chávezin hallitusta.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: large;">Korruptoituneet poliisivoimat<o:p></o:p></span></span></span></b></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Toisena rikollisuutta ylläpitävä seikkana on edellisiltä vallankäyttäjiltä periytynyt maan korruptoinut poliisi. Venezuelassa ei ole yhtenäisiä valtion valvomia poliisivoimia. Perinteisesti maan eri hallintoalueilla on ollut omat poliisinsa, jotka toimivat alueensa kuvernöörin tai pormestarin alaisuudessa. Näissä poliisivoimissa korruptio on yleistä, miehistön koulutus on heikkoa ja palkka kehnoa. Hallitus pidätti kahdeksan kuukautta sitten virastaan 710 poliisia lahjonnan vuoksi. Ongelmaan on vaikea päästä käsiksi. Valtion valvomien poliisivoimien perustaminen ja kouluttaminen on kuitenkin jo aloitettu. Nämä lainvalvojat saavat kunnollisen koulutuksen, kohtuullista palkkaa, univormut ja sosiaaliturvan.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b></div><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: Calibri;">Hands Off Venezuela – Finland<o:p></o:p></span></b>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-26382087770283762382011-10-12T12:51:00.000+03:002011-10-12T12:51:36.907+03:00<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 14pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-size: large;">AURINKO<o:p></o:p></span></span></b><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Aurinko antaa metsälle värit.<o:p></o:p></span></div><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Aurinko kantaa elämää.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Valossa värien summa<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">on valkoinen.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Auringonvalo kapenee,<o:p></o:p></span></div><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">kaamos lähenee.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Mieli synkistyy<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">kadotessa valon.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Aurinko sytyttää kevään kiihkon,<o:p></o:p></span></div><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">antaa kesälle voiman,<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">suo syksyn surman,<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">sallii talven levon.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Aurinko lämmittää vielä<o:p></o:p></span></div><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">viisi miljardia vuotta.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Ihmiskunta saattaa sulaa<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";">jälkeä jättämättä kuin jää.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif";"><o:p> </o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b></div><span style="font-family: "Arial","sans-serif";">7.10.2011</span>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-79085385770548492702011-10-07T09:35:00.000+03:002011-10-07T09:35:44.790+03:00Hesarin pääkirjoitusraoskalaatikolle, ML<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 14pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">VALTIOLLISISTA SAIRAUKSISTA<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Helsingin Sanomat väitti 6.10.2011 pääkirjoituslaatikossaan Venezuelan olevan vakavasti sairas. Laatikon alaosan mukaan presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hugo Chávezin</b> vakava sairaus on vasta alkua Venezuelan ongelmille ja hänen vaikutusvaltansa hiipumiselle Latinalaisessa Amerikassa. Väitteistä huolimatta bolivaarisen Venezuelan istuvan presidentin kansansuosio kotimaassaan on edelleen mielipidetiedustelujen mukaan lähes 60 %.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Erkkoviestimen olisi rehellisempää myöntää hyvinvointivaltioksi itsensä nimenneen pienen Suomen olevan itse vakavasti sairas ja että sen merkitys Euroopan Unionissa on hiipumassa. Oikeistolaisen HeSan olisi syytä huolestua siitä, että suomalaiset hallituspuolueet ja poliitikot eivät nauti kansanjoukkojen luottamusta. Ongelmat näyttävät vain pahentuvan.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Pääkirjoituslaatikon alaosa kuvaa bolivaarista Venezuelaa hyvin väkivaltaiseksi maaksi. Alaosa vetoaa epävirallisiin murhatilastoihin. Lehti uutisoi sisäsivuillaan kolmen suomalaisen polttaneen heinäkuussa Kampissa raitiovaunupysäkillä nukkuneen kaverinsa. Uhri paloi hengiltä.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">HeSaa loukkaa syvästi bolivaarinen sosiaalipolitiikka ja ulkopolitiikka. Venezuela tuomitsee jyrkästi Libyan miehittämisen ja samaan lopputulokseen johtavan ulkoisen sekaantumisen Syyrian sisäpoliittiseen tilanteeseen. Kolmenkymmenen miljoonan asukkaan Venezuela on kehitysmaa. Tämän vuoksi Venezuelan v. 2011 budjetissa on annettu etusija sosiaalisille investoinneille ja yleishyödyllisille ohjelmille. Budjetin perustana ovat pitkälti öljytulot. Lähes 46 % budjetista suunnataan sosiaalisektorille, johon sisältyvät mm. asuminen, opetus ja terveydenhuolto. <o:p></o:p></span></div><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voi rakentaa ilman ammattitaitoisia työläisiä (teollistaminen), osaavia talonpoikia (ruokaomavaraisuus) ja sivistyneistöä (koulutus) sekä hyvin organisoituja järjestöjä. Venezuela on kohdannut saman tilanteen kuin nuori vallankumouksellinen Kuuba. Sen on luotava kouluttamalla ja kasvattamalla oma työväenluokkansa, talonpoikaistonsa ja sivistyneistönsä sekä oma sosialistinen kulttuurinsa. <o:p></o:p></span></div><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Sivistyneessä hyvinvointivaltiossa – Suomessa – sen sijaan markkinoiden perusvaistoihin suhtaudutaan niin myötätuntoisesti, että kansalaisille laissa säädettyä perusturvaa on heikennetty jo parinkymmenen vuoden ajan. Tämä on johtanut köyhyyden lisääntymiseen maassamme. Leipäjonoissa käy jo yli 900 000 kansalaista. Venezuelassa kehitys on kulkenut toiseen suuntaa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 2010 26,8 %, kun vastaava arvo oli v. 1998 vielä 49 %. HeSan uutisoinnissa tämä saavutus on merkityksetön.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Sairaudentunnottoman kapitalismin toimivuuden kannalta on myönteistä, että ihmiset antavat kaikkensa työelämässä, ja että heikoimmat kansalaiset syrjäytetään yhteiskunnasta. <span style="mso-bidi-font-style: italic;">120 000 työikäistä suomalaista on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella mielenterveysperäisen työkyvyttömyyden takia. Mielenterveyden ongelmien vuotuisten kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 3-4 % bruttokansantuotteesta. </span><o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Vaihtoehtoisen viestinnän tehtävänä on kyseenalaistaa mediamammutin pääkirjoituslaatikon alaosan julistamat totuudet. Älä anna HeSan tietoisesti luotujen mielikuvien maisemoida mielipiteitäsi!<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></b></div>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-28674840804275732092011-08-22T08:26:00.001+03:002011-08-24T09:46:33.472+03:00Fidelin kolumni, ML<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 14pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><span style="font-family: Calibri;">BRILJANTTI JA ROHKEA TIEDONANTO<o:p></o:p></span></span></b><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Fidel Castro Ruz 3.7.2011<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Venezuelan presidentti on yksi niistä ihmisistä, joka on tehnyt eniten kansansa terveyden ja koulutuksen eteen. Vaikkakin Kuuban vallankumoukselle on kerääntynyt eniten kokemusta näistä aloista, me teemme yhteistyötä ilolla tämän sisarvaltion kanssa kummallakin elämänalueella.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Tuolta maalta ei suinkaan puutu lääkäreitä – melkeinpä päinvastoin. Heillä oli yllin kyllin lääkäreitä, joiden joukossa oli jopa ensiluokan ammattilaisia kuten muissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Yhteiskunnallisesti oli ongelmallista, että parhaat lääkärit ja hienoimmat laitteet olivat yksityiskäytössä, kuten kaikkialla kapitalistisissa maissa. Usein ei käynyt näinkään, koska Venezuelan kaltaisissa kehittymättömissä kapitalistisissa maissa vauraalla yhteiskuntaluokalla oli hyvä syy käyttää USA:n ja Euroopan parhaita sairaaloita. Tämä oli ja on edelleen tavanomaista, eikä sitä voi hyväksyä. <o:p></o:p></span></div><br />
<a name='more'></a><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Vieläkin pahempaa on se, että USA ja Eurooppa ovat huomioineet kunkin riistetyn kolmannen maailman maan spesialistit vietelläkseen heidät jättämään kotimaansa ja emigroitumaan kulutusyhteiskuntiin. Kehitysmaiden lääkärien kouluttaminen vaatii uskomattomia rahasummia, joita miljoonilla latinalaisamerikkalaisilla ja karibialaisilla perheillä ei ole varaa maksaa. Kuubassa tilanne oli samanlainen, kunnes vallankumous haastoi sen kouluttamalla lääkäreitä ei ainoastaan oman maan tarpeeseen vaan myös Latinalaisen Amerikan, Karibian tai muun maailman tarpeita varten.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Me emme ole koskaan varastaneet muiden kansojen sivistyneistöä. Päinvastoin Kuubassa olemme kouluttaneet kymmeniä tuhansia lääkäreitä ja muita huippuluokan ammattilaisia maksutta velvoittaen heitä työskentelemään valmistuttuaan omissa kotimaissaan.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Kiitokset Bolivarin ja Martin innoittamille syvällisille vallankumouksille. Venezuela ja Kuuba ovat maita, joissa terveydenhoito ja koulutus ovat poikkeuksellisen kehittyneitä. Jokaisella kansalaisella on reaalinen oikeus saada peruskoulutusta ja valmistua ammattiin maksutta. USA ei ole kyennyt takaamaan samaa kaikille asukkailleen. Todellisuudessa maan hallitus on investoinut joka vuosi miljardeja dollareita aseisiin ja sotaseikkailuihin. USA on suurin aseiden ja kuolemanvälineiden viejä. Siellä toimivat maailman suurimmat huumemarkkinat. Kymmenet tuhannet latinalaisamerikkalaiset menettävät henkensä vuosittain huumeiden vuoksi.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">On hyvin tunnettu tosiasia, että yli 50 vuotta sitten tuossa maassa (Venezuelassa) sotilaita edustava presidentti siirsi katkerana päätäntävallan sotilaallis-teolliselle yhteenliittymälle. Tämä tokaisu olisi tarpeeton, jos Venezuelan oligarkkien hallitsema media ei sekaantuisi niin viha- ja vastenmielisesti bolivaarisen presidentin terveysongelmiin. Me olemme liittoutuneet presidentin kanssa läheisin ja tuhoamattomin ystävyyden sitein, jotka solmittiin hänen ensivierailullaan meidän maassamme 13.12.1994.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Jotkut olivat yllättyneitä hänen hakiessaan Kuubasta lääketieteellistä hoitoa. Presidentti vieraili maassamme samasta syystä, joka vei hänet myös Brasiliaan ja Ecuadoriin. Hänellä ei ollut aikomustakaan pyytää maassamme lääketieteellistä hoitoa. On hyvin tunnettua, että muutama vuosi sitten joukko kuubalaisia terveysalan spesialisteja tarjosi palveluksiaan Venezuelan presidentille. Tämä pysyi kuitenkin uskollisena bolivaarisille periaatteilleen – harkitsematta edes niiden olevan epämieluisia ulkomaalaisille – kuten suuren Latinalaisen Amerikan kotimaan pojat ja tyttäret, joiden puolesta Vapauttaja (Bolivar) taisteli viimeiseen hengenvetoon.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Presidentti Chávez pisti suuren painon suhteille meidän terveydenhuoltohenkilöstöömme. Tällä tavoin syntyivät ystävälliset ja luottamukselliset siteet hänen ja kuubalaisten tohtorien välillä. Lääkärit olivat aina hyvin herkkiä huomioimaan Venezuelan johtajan tarpeet. Näin hän kykeni perustamaan tuhansia terveyskeskuksia ja varustamaan ne tarpeellisilla välineillä sekä takaamaan kaikille venezuelalaisille ilmaiset palvelut. Maailmassa ei ole toista hallitusta, joka olisi tehnyt niin paljon niin lyhyessä ajassa oman kansansa terveyden hyväksi.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Iso osa Kuuban terveydenhoitohenkilöstöstä työskenteli Venezuelassa ja monet heistä toimivat myös opettajina, kun yli 20 000 nuorta venezuelalaista aloittivat lääketieteen opiskelunsa. Useat heistä aloittivat opintonsa maassamme. Internationalistilääkärit – 51. pataljoonan jäsenet – valmistuivat Latinalaisen Amerikan lääketieteellisestä koulusta. He ovat saavuttaneet mainetta vaikeissa ja mutkikkaissa tehtävissä. Tältä perustalta rakentui minun suhteeni presidentti Hugo Cháveziin.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Lisäisin vielä, että yli 12 vuoteen aina 2.2.1999 alkaen Venezuelan presidentti ja vallankumouksen johtaja ei ole levännyt päivääkään. Hän istuu ainutlaatuisella paikalla tämän pallonpuoliskon historiassa. Kaikki hänen tarmonsa on kohdistunut vallankumoukseen. Olisi ihmeellistä, melkein mahdotonta, ettei hänen terveytensä kärsisi jonkinlaisesta romahduksesta ja näin onkin tapahtunut viime kuukausien aikana.<o:p></o:p></span></div><br />
<span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Hän on henkilö, joka elää ankaran sotilaallista elämää ja voisi stoalaisesti ladella kipuja ja särkyjä, jotka vaivaavat häntä kasvavassa määrin. Suodaan ystävällisten suhteiden ja kestävän mielipiteiden vaihdon kehittyä Kuuban ja Venezuelan välillä kuten minun sairastumiseni yhteydessä, joka julkaistiin 30.6.2006. Ei ole mitenkään tavatonta, että minä huomautin presidentille kattavan lääkärintarkastuksen tarpeesta.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Totta kai myönnän, ettei se ollut minulle helppo tehtävä. Minun ei ollut vaikea huomata, että hänellä oli terveysongelmia. Hänen viimeisestä käynnistään Kuubassa oli kulunut seitsemän kuukautta. Hänen terveydestään huolehtiva lääkäritiimi oli vedonnut minua ottamaan asian esille. Presidentille oli alusta lähtien täysin selvää, että hän tiedottaa terveydentilastaan kansalle. Tämän vuoksi hän ilmoitti ulkoministerinsä välityksellä terveydestään kansalle ja lupasi pitää heidät yksityiskohdista ajan tasalla. Jokaista hoitotoimenpidettä seurattiin tarkoin solutestein ja laboratorioanalyysein. Yksi testeistä ensimmäisen leikkauksen jälkeen osoitti, että tarvitaankin radikaalimpia operaatioita ja erityishoitoja.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Myönnän, ettei ollut helppoa tiedottaa ystäväni sairauden uudesta kehityksestä. Havaitsin arvokkuuden, jolla hän vastaanotti tämän uutisen. Toisaalta hänen mielensä askarteli monen tärkeän tehtävän kuten Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yhtenäisyyssopimuksen 200-vuotisjuhlien parissa paljon enemmän kuin leikkauksen jälkeisissä fyysisissä kivuissa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span><span lang="EN-US" style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt; mso-ansi-language: EN-US;">Hän vertasi itseään elämässään kohdattuina vaikeina hetkinä peräänantamattomaksi taistelijaksi.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Epäröimättä minä totean tuloksien olevan vaikuttavia ja että potilas taisteli ratkaisevan taistelun, joka johtaa hänet ja Venezuelan suureen voittoon.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">On varmistettava, että tämä selvitys viestitetään sana sanalta kaikilla kielillä, mutta erityisesti englanniksi käännettynä. Tätä kieltä ymmärretään siinä Baabelin tornissa, joksi imperialismi on muuntanut maailmaan.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: "Arial","sans-serif"; font-size: 10pt;">Hugo Chávezin sisäiset ja ulkoiset viholliset ovat nyt hänen sanojensa ja aloitekykynsä armoilla. Epäilemättä he tulevat yllättymään. Toivottakaamme hänelle vakainta tukeamme ja luottamustamme. Imperiumin valheet ja maanpetturien petokset voitetaan. Nykyisin Venezuelassa elää miljoonia militantteja ja valppaita kansalaisia, jotka eivät tule koskaan alistumaan harvainvallalle ja imperiumille.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;"><strong>Suomennos: Matti Laitinen<o:p></o:p></strong></span></div>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-63034340787531917582011-04-15T09:18:00.000+03:002011-04-15T09:18:01.946+03:00<span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><strong><span style="font-family: Calibri;"><span style="font-size: large;">KUUBAN KOMMUNISTINEN PUOLUEEN 6. EDUSTAJAKOKOUS<o:p></o:p></span></span></strong></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Kuuban kommunistinen puolue (PCC) pitää 6. edustakokouksensa 16.4.2011. Kokoukseen osallistuu 1 000 valtuutettua.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>PCC:n poliittinen asema Kuubassa on edelleen vahva. Se nauttii kansan valtaenemmistön tukea ja luottamusta. Puolueen johdolla saavutetut yhteiskunnalliset saavutukset ovat tunnustettuja koko Latinalaisessa Amerikassa. <span style="mso-bidi-font-family: Calibri;">Presidentti <span class="apple-style-span"><span style="color: black; font-family: "Calibri","sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><strong>Raúl Castron</strong></span></span><span class="apple-style-span"><span style="color: black; font-family: "Calibri","sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"> mukaan ”puoluekokous tekee perusteellisia päätöksiä modernisoidakseen Kuuban talousmallia sekä hyväksyy uusia suuntia puolueen ja vallankumouksen yhteiskunta- ja talouspolitiikalle.” <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kuluva vuosi on merkittävä vuosi </span></span></span>Kuuballe. Maa juhlii parhaillaan Sikojenlahden maihinnoususta saavutetun voiton 50-vuotisjuhlaa.<span class="apple-style-span"><span style="color: black; font-family: "Calibri","sans-serif"; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><o:p></o:p></span></span></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Puoluekokoukselle on tehty lähes 300 aloitetta. Ne koskevat mm. ulkomaisen pääoman käyttöä Kuubassa, ALBA-yhteistyötä, pankkilainoja, maan vähemmistöjen suojelua, maataloustyöntekijöiden asemaa, valtion työntekijöiden määrän supistamista, kansalaisten osallistumista maan hallintoon ja talouden yksityissektorin laajentamista. Asiasta on käyty maankattava kansalaiskeskustelu. Uudistusten ytimessä on maan talous, jonka kehitys halutaan saada kestävälle perustalle tehostamalla sitä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Mikäli puoluekokous hyväksyy aloitteet, ne vahvistetaan Kuuban kansalliskongressissa ja saatetaan voimaan v. 2012. Tämä merkitsisi pienyrittäjien ja vapaiden ammatin harjoittajien aseman parantamista. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Käytännössä tämä koskisi maataloussektoria, yksityisiä majoitus- ja matkailupalveluita, ravintoloita, kahviloita, partureita, takseja sekä hautausurakoitsijoita. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Valtio lopettaisi myös maatalouden ohjailun.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Ehdotetulla talousuudistuksella ei kuitenkaan kyseenalaisteta kuubalaisen yhteiskunnan sosialistista luonnetta. Valtio ja PCC vastaavat edelleen yhteiskunnan ydinsektoreista kuten teollisuustuotannosta, perusturvasta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta, kulttuurista ja urheilusta. Vallankumouksen saavutuksista koulutuksen ja terveydenhoidon alalla ei olla luopumassa. Kuuba ei ole siirtymässä monipuoluejärjestelmään. Valtion yhtiöt säilyvät edelleen valtion kontrollissa ja ohjauksessa eikä niiden hallinnan anneta karata Neuvostoliiton perestroikan mukaisesti yhteiskunnan käsistä yritysjohtajille. Myöskään pääomien keskittymisiä ei tulla hyväksymään, koska se tie vie kapitalismiin.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Tulossa olevien uudistusten arvioidaan eroavan Neuvostoliiton perestroikan tuulista siinä, etteivät ne ole hallitsemattomia puhureita ja että niiden suhteen on tiedusteltu myös kansan omaa mielipidettä.<o:p></o:p></span></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><strong><span style="font-family: Calibri;">Matti Laitinen<o:p></o:p></span></strong></div><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Calibri;">Lähteet: NYT, Reuters, SKS ja www.cubadiplomatica.cu<o:p></o:p></span></div>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6906431429661146520.post-83340479645329485772011-03-23T09:02:00.002+02:002011-03-23T09:03:33.531+02:00<span style="font-family: Verdana, sans-serif; font-size: large;"><strong>MIAMIN VIISIKKO VAPAAKSI</strong></span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"></span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><strong>Irma González</strong> vieraili Suomessa 19.–22.3.2011. Hänen isänsä <strong>René González</strong> on yksi ns. Miamin viisikkoon kuuluvista kuubalaisista vangeista Yhdysvalloissa. Hän selvitti Helsingin yliopiston Metsätalossa 22.3.2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa viisikon jäsenten ja heidän perheidensä epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta kohtelua Yhdysvalloissa. Tilaisuuden järjestivät Suomi-Kuuba-seura, Helsingin yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimus ja Suomen Rauhanpuolustajat.</span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Irma González aloitti aktiivisen kampanjoinnin isänsä ja muiden vangittujen kuubalaisten puolesta jo 16-vuotiaana. Hän on kiertänyt ympäri maailmaa ja tavannut niin valtionpäämiehiä kuin viiden kuubalaisen vapauttamisen puolesta toimivia aktivisteja. Työkseen 26-vuotias nuori nainen toimii psykologina ja opettajana Havannan yliopistossa.</span><br />
<a name='more'></a><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><strong>VIISIKKO LÄHETTTIIN MIAMIIN</strong></span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Kuubalaiset <strong>Gerardo Hernández</strong>, René González, <strong>Antonio Guerrero, Ramón Labanino</strong> ja <strong>Fernando González</strong> lähetettiin Kuubasta Miamiin 1990-luvulla. Miesten tehtävänä oli soluttautua kovan linjan kuubalaispakolaisten järjestöihin tilanteessa, jossa terroritekojen aalto järisytti Kuubaa. Terroritoiminnan kohteena oli erityisesti Kuuban uusi turismielinkeino. Maan viranomaiset saivat estettyä useat suunnitellut iskut Miamista saamansa tiedon avulla. Kuuban hallitus harjoitti läpinäkyvää politiikkaa ja luovutti kaiken Miamin agenttiensa keräämän tiedon terroristijärjestöjen toiminnasta suoraan FBI:lle historiallisessa tapaamisessa Havannassa kesäkuussa 1998. Viisikon tiedotustoiminta koski terrorismin lisäksi myös huumekuljetuksia ja ihmissalakuljetuksia.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><strong>VANKILAAN SYYTETTYINÄ VAKOILUSALALIITOSTA </strong></span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Terroristien sijasta Miamin FBI pidättikin syyskuussa 1998 todistusaineiston hankkineet kuubalaiset. Vangitsemisensa alussa viisikon jäsenet lusivat 17 eristyssellissä. Kommunikointi ulkomaailman kanssa estettiin. Yli kolme vuotta pidätysten jälkeen miamilainen oikeusistuin julisti viisikon tuomiot, jotka vaihtelivat 15 vuodesta kahteen elinkautiseen. René González sai tavata ensimmäisen kerran perhettään vuoden vankeuden jälkeen. Lapset ja puoliso saivat nähdä toisessa huoneessa raudoissa istuvan ja tarkasti vartioidun miehen. Tekaistu tuomio varasti perheeltä isän ja mieheltä elämän. Olga González ei ole tavannut aviomiesttään 12 vuoteen. René Gonzálezilla on kolmen vuoden kuluttua mahdollisuus päästä ehdonlaiseen vankeuteen, joka on suoritettava valvottuna Miamin vihamielisessä ympäristössä.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><strong>PUOLUEELLINEN OIKEUDENKÄYNTI</strong></span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Miamin viisikolle ei suotu puolueetonta oikeudenkäyntiä, mikä olisi tarkoittanut oikeudenkäynnin suorittamista Miamin sijasta puolueettomalla maaperällä. Miamin kuubalaisen yhteisön jäsenistä 55 % hyväksyy Kuubaan kohdistuvan väkivallan. Henkilöt, jotka suhtautuvat myönteisesti Kuubaan, joutuvat Miamissa painostuksen ja väkivallan kohteiksi. USA suhtautuu välinpitämättömästi Kuubaan kohdistuvaan terrorismiin, vaikka sen seurauksena maassa on saanut surmansa yhteensä 3 478 ihmistä ja 2 099 ihmistä on vammautunut pysyvästi.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Miamin viisikkoa ei ole kyetty yrityksistä huolimatta tuomitsemaan vakoilijoiksi. Tuomioiden poikkeuksellinen ankaruus on siinäkin mielessä täysin absurdia, että yhdysvaltalaiset tuomarit ovat nykyisin vakuuttuneita siitä, että viisikon toiminta ei kohdistunut USA:n turvallisuutta vastaan. Heidät tuomittiin siksi, että he aikoivat tehdä joskus jossain jotain.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><strong>OIKEUSISTUIN KUUBAN VASTAISEN POLITIIKAN JATKEENA</strong></span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Miamin viisikon vapauttamiseksi vuoksi on käyty lävitse kaikki USA:n oikeusasteet. USA:n korkein oikeus ei suostunut vapauttamaan heitä. Heidän saamansa laaja kansainvälinen ja arvovaltainen tuki ei ole myöskään vaikuttanut tuomioihin. Asiaa on käsitelty laajasti lehdistössä. YK:n ihmisoikeuskomissio ja Amnesty International ovat kummatkin tuominneet viisikon vangitsemisen. Amnesty kehotti USA:n oikeusministerille lähettämässään kirjeessä maan hallitusta käsittelemään tapauksen epäselvyydet ja oikaisemaan armahdusprosessin tai muilla käytettävissä olevilla keinoilla mahdolliset vääryydet. USA:n hallitus on tietoinen maailman mielipiteestä. </span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Miamin viisikon tapaus osoittaa USA:n oikeuslaitoksen alhaisuuden etenkin, kun kysymyksessä on Kuuban valtion ja sen kansalaisten turvallisuus. Kuuban vastaisten terroritekojen historia on pitkä ja sitä ympäröi Yhdysvalloissa vankka vaikenemisen muuri.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><strong>VIISIKKO VAPAAKSI</strong></span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Laajan solidaarisuuden avulla voidaan painostaa ihmisoikeuksista piittaamattomia hallituksia ja vapauttaa poliittisia mielipidevankeja. Winnie ja Nelson Mandela ovat kehottaneet Irma Gonzálezia olemaan antamatta periksi.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><strong><em>Matti Laitinen</em></strong></span>HANDS OFF VENEZUELA - FINLANDhttp://www.blogger.com/profile/10257699316007024185noreply@blogger.com