keskiviikko 19. lokakuuta 2011

VIVIREMOS Y VENCEREMOS!

Valencian bolivaarisen kunnallisneuvoston julkisten asioiden ja sosiaalisen kehityksen komitean puheenjohtaja Oswaldo Di Lorenzo vieraili lokakuussa Helsingissä. Hän selvitti Pandin toimitiloissa 17.10.2011 järjestetyssä Venezuela-tilaisuudessa maansa nykyistä yhteiskunnallista tilannetta ja vallankumouksen kohtaamia ongelmia. Tilaisuuden järjestämisestä vastasivat yhdessä Pand ja HOV-F.

Öljyteollisuus

Venezuelan öljynjalostukseen keskittynyttä teollisuutta monipuolistetaan. Pien- ja keskisuuren teollisuussektorin asemaa vahvistetaan. Maa vaihtaa ulkomaankaupassaan öljyä niihin tuotteisiin, mitkä siltä itseltä puuttuvat kuten tekstiileihin, teollisuuden tarvitsemiin koneisiin ja laitteisiin, maatalouskoneisiin ja terveydenhoitopalveluihin. Selvyyden vuoksi vielä, Venezuela ei lahjoita öljyvarojaan kenellekään, vaan käy öljyllä bilateraalista kauppaa. Öljytuloja kohdistetaan väestön koulutukseen kaikilla tasoilla. Kukaan kansalainen ei elä enää nälässä.

Maatalous

Venezuelan maataloustuotannon kohentumisen myötä maan ruokaomavaraisuudessa on saavutettu merkittäviä tuloksia. Maan elintarvikkeista 70 % tuotiin vielä v. 2007 ulkomailta vauraista maatalousmaista. Maataloustuotanto käsitti v. 2006 vain 6 % bruttokansantuotteesta. Nykyisin maatilataloutta on monipuolistettu. Suurtiloja on jaettu pienempiin yksiköihin. Elintarviketuotannossa on suuntauduttu lähituotantoon. Neljässä tärkeässä viljelykasvissa – maissi, riisi, pavut ja durra – on saavutettu jo omavaraisuus. Perusvihannekset kasvatetaan omassa maassa. Perunasatoa piisaa vain puoleksi vuodeksi.

Karjatalous- ja maitotuotteiden kotimaisuusaste on myös noussut huomattavasti. Liittolaismaasta Nicaraguasta tuodaan siitoseläimiä oman tuottoisan nautakarjan kehittämiseksi.

Perustoimeentulo

Venezuelalaisten lakisääteinen minimipalkka on nykyisin 1 500 bolivaria (1 U$ = 4,3 bolivaria). Maan työttömyysaste on 5 %. Työttömille maksetaan rahastoista työttömyyskorvausta. Naiset pääsevät eläkkeelle 60 vuotiaina ja miehet 65 vuoden ikäisinä. Kaikille on taattu 1 500 bolivarin suuruinen, indeksiin sidottu peruseläke. Aikaisemmin lesken eläke saattoi olla vaivaiset 28 bolivaria/kk. Varhaiseläkkeelle on mahdollista päästä kertyneiden työvuosien mukaan. Eläkeläiset nauttivat samoja sosiaalietuuksia kuin muutkin kansalaiset.

Talouden epävirallinen sektori 

Venezuelassa toimii katukauppiaiden ylläpitämä talouden epävirallinen sektori. Katukaupasta 70–90 % on ulkomailta tulleiden ihmisten käsissä. He eivät kuulu maan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin toistaiseksi. Elääkseen he myyvät puhelinaikaa, tupakkaa, elintarvikkeita, kaikenlaisia irtotavaroita, pitävät katukeittiöitä jne… Bolivaarinen hallitus on halunnut parantaa heidän asemaansa ja arvostustaan suomalla heille luvan myydä tuotteitaan tähän tarkoitukseen varatuilla myyntipaikoilla, joihin on myös varattu kauppiaille omia sosiaalitiloja. Venezuelassa asuu paljon Kolumbiasta, Meksikosta ja muualta mantereelta tulleita siirtolaisia. Harmaa talous on yleinen ongelma koko Latinalaisessa Amerikassa. Venezuela ei aio sulkea rajojaan sisarkansoiltaan. Bolivaarinen hallitus tiedostaa tämän ongelman ja vallankumouksen tehtävänä on löytää sille ratkaisu.

Rikollisuus

Venezuelassa ilmenee paljon väkivaltaa, josta 60 % liittyy talousriidoista ja rikollisuudesta johtuviin välienselvittelyihin. Chávezin hallintokautta edeltäneet yleiset asunto- ja autoryöstöt ovat selvästi vähentyneet. Rikkaiden kidnappauksia ei enää esiinny.

Huumeista on tullut uusi vakava ongelma. Tämä johtuu toisaalta siitä, että Venezuelaa käytetään huumekuljetusten välietappina matkalla Pohjoiseen ja toisaalta siitä, että Kolumbiasta muuttaneet siirtolaiset ovat tuoneet huumeet katukauppaan. Huumeet raaistavat rikollisuutta ja luovat myös pikkurikollisuutta. Venezuelan hallitus on esittänyt parlamentille lakia, joka sallisi pudottaa huumelentokoneet vastaisuudessa. Kuluvana vuonna poliisi on takavarikoinut jo yli 35 tonnia huumeita, pääasiassa kokaiinia. Oppositiolehdistö on vaiennut huumeongelmasta. Venezuelan oikeisto korostaa uutisoinnissaan maan väkivaltarikollisuutta ja syyttää siitä Chávezin hallitusta.

Korruptoituneet poliisivoimat

Toisena rikollisuutta ylläpitävä seikkana on edellisiltä vallankäyttäjiltä periytynyt maan korruptoinut poliisi. Venezuelassa ei ole yhtenäisiä valtion valvomia poliisivoimia. Perinteisesti maan eri hallintoalueilla on ollut omat poliisinsa, jotka toimivat alueensa kuvernöörin tai pormestarin alaisuudessa. Näissä poliisivoimissa korruptio on yleistä, miehistön koulutus on heikkoa ja palkka kehnoa. Hallitus pidätti kahdeksan kuukautta sitten virastaan 710 poliisia lahjonnan vuoksi. Ongelmaan on vaikea päästä käsiksi. Valtion valvomien poliisivoimien perustaminen ja kouluttaminen on kuitenkin jo aloitettu. Nämä lainvalvojat saavat kunnollisen koulutuksen, kohtuullista palkkaa, univormut ja sosiaaliturvan.

Matti Laitinen
Hands Off Venezuela – Finland

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

AURINKO

Aurinko antaa metsälle värit.
Aurinko kantaa elämää.
Valossa värien summa
on valkoinen.

Auringonvalo kapenee,
kaamos lähenee.
Mieli synkistyy
kadotessa valon.

Aurinko sytyttää kevään kiihkon,
antaa kesälle voiman,
suo syksyn surman,
sallii talven levon.

Aurinko lämmittää vielä
viisi miljardia vuotta.
Ihmiskunta saattaa sulaa
jälkeä jättämättä kuin jää.
 

Matti Laitinen
7.10.2011

perjantai 7. lokakuuta 2011

Hesarin pääkirjoitusraoskalaatikolle, ML

VALTIOLLISISTA SAIRAUKSISTA

Helsingin Sanomat väitti 6.10.2011 pääkirjoituslaatikossaan Venezuelan olevan vakavasti sairas. Laatikon alaosan mukaan presidentti Hugo Chávezin vakava sairaus on vasta alkua Venezuelan ongelmille ja hänen vaikutusvaltansa hiipumiselle Latinalaisessa Amerikassa. Väitteistä huolimatta bolivaarisen Venezuelan istuvan presidentin kansansuosio kotimaassaan on edelleen mielipidetiedustelujen mukaan lähes 60 %.

Erkkoviestimen olisi rehellisempää myöntää hyvinvointivaltioksi itsensä nimenneen pienen Suomen olevan itse vakavasti sairas ja että sen merkitys Euroopan Unionissa on hiipumassa. Oikeistolaisen HeSan olisi syytä huolestua siitä, että suomalaiset hallituspuolueet ja poliitikot eivät nauti kansanjoukkojen luottamusta. Ongelmat näyttävät vain pahentuvan.

Pääkirjoituslaatikon alaosa kuvaa bolivaarista Venezuelaa hyvin väkivaltaiseksi maaksi. Alaosa vetoaa epävirallisiin murhatilastoihin. Lehti uutisoi sisäsivuillaan kolmen suomalaisen polttaneen heinäkuussa Kampissa raitiovaunupysäkillä nukkuneen kaverinsa. Uhri paloi hengiltä.

HeSaa loukkaa syvästi bolivaarinen sosiaalipolitiikka ja ulkopolitiikka. Venezuela tuomitsee jyrkästi Libyan miehittämisen ja samaan lopputulokseen johtavan ulkoisen sekaantumisen Syyrian sisäpoliittiseen tilanteeseen. Kolmenkymmenen miljoonan asukkaan Venezuela on kehitysmaa. Tämän vuoksi Venezuelan v. 2011 budjetissa on annettu etusija sosiaalisille investoinneille ja yleishyödyllisille ohjelmille. Budjetin perustana ovat pitkälti öljytulot. Lähes 46 % budjetista suunnataan sosiaalisektorille, johon sisältyvät mm. asuminen, opetus ja terveydenhuolto.

Oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voi rakentaa ilman ammattitaitoisia työläisiä (teollistaminen), osaavia talonpoikia (ruokaomavaraisuus) ja sivistyneistöä (koulutus) sekä hyvin organisoituja järjestöjä. Venezuela on kohdannut saman tilanteen kuin nuori vallankumouksellinen Kuuba. Sen on luotava kouluttamalla ja kasvattamalla oma työväenluokkansa, talonpoikaistonsa ja sivistyneistönsä sekä oma sosialistinen kulttuurinsa.

Sivistyneessä hyvinvointivaltiossa – Suomessa – sen sijaan markkinoiden perusvaistoihin suhtaudutaan niin myötätuntoisesti, että kansalaisille laissa säädettyä perusturvaa on heikennetty jo parinkymmenen vuoden ajan. Tämä on johtanut köyhyyden lisääntymiseen maassamme. Leipäjonoissa käy jo yli 900 000 kansalaista. Venezuelassa kehitys on kulkenut toiseen suuntaa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 2010 26,8 %, kun vastaava arvo oli v. 1998 vielä 49 %. HeSan uutisoinnissa tämä saavutus on merkityksetön.

Sairaudentunnottoman kapitalismin toimivuuden kannalta on myönteistä, että ihmiset antavat kaikkensa työelämässä, ja että heikoimmat kansalaiset syrjäytetään yhteiskunnasta. 120 000 työikäistä suomalaista on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella mielenterveysperäisen työkyvyttömyyden takia. Mielenterveyden ongelmien vuotuisten kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 3-4 % bruttokansantuotteesta.

Vaihtoehtoisen viestinnän tehtävänä on kyseenalaistaa mediamammutin pääkirjoituslaatikon alaosan julistamat totuudet. Älä anna HeSan tietoisesti luotujen mielikuvien maisemoida mielipiteitäsi!

Matti Laitinen