keskiviikko 2. elokuuta 2017

Demokratia voitti Venezuelassa


BOLIVAARISEN VENEZUELAN HALLITUS VOITTI PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄN KOKOUKSEN VAALIT

Venezuelan bolivaarisessa tasavallassa järjestettiin 30.7.2017 kansallista perustuslakia säätävän kokouksen (ANC) vaalit.  Vaaleihin osallistui yli 6 000 ehdokasta. Äänestysprosentti vaaleissa jäi 41,53 %, koska maan oikeisto-oppositio boikotoi vaaleja, rikkoi äänestyskoneita, esti ihmisten pääsyä äänestyspaikoille ja mellakoi väkivaltaisesti kaduilla. Yhteenotoissa kuoli useita ihmisiä. Yli kahdeksan miljoonaa venezuelalaista ilmaisi vaaleissa luottamuksensa ja tukensa maata johtavalle sosialistihallitukselle ja maan presidentti Nicolas Madurolle. Hallituksen rauhanomainen tie yhteiskunnan muuttamiseksi rauhanomaisesti oikeudenmukaisemmaksi voitti nämä vaalit. Oikeisto-opposition väkivaltainen tie yhteiskunnallisen vallan palauttamiseksi kapitalisteille kärsi tappion. USA ja sen liittolaiset ovat hyvin pettyneitä vaalitulokseen.

Perustuslakia säätävä kokous on kansan valitsema, tilapäinen kollegiaalinen elin. Se on yhteiskunnan toimeenpano-, lainsäädäntö-, tuomio-, vaali- ja kansanvallan yläpuolella, kun muutetaan valtion rakenteita, kun luodaan uusi laillinen yhteiskuntajärjestelmä tai kun laaditaan uusi perustuslakiluonnos. Vasta kansanäänestys päättää, astuuko uusi perustuslakiehdotus voimaan.

Perustuslakia säätävän kokouksen 545 jäsentä valittiin suoralla ja salaisella vaalitavalla. Heistä 364 edustaa kuntia (vähintään yksi edustaja/kunta ja kaksi edustajaa/ kunkin osavaltion pääkaupunki). Tämän lisäksi intiaanikansat saivat kahdeksan edustajaa kokoukseen. Loput 173 paikkaa jakautuivat seuraaville väestöryhmille: työläiset, talonpojat , vammaiset, opiskelijat, eläkeläiset, liiketoiminnan harjoittajat sekä kommuunien ja yhteisöneuvostojen edustajat. Kaikilla sekä järjestäytyneillä että järjestäytymättömillä kansalaisilla sekä myös maan oppositiolla, oli mahdollisuus osallistua vaalien kautta maansa ongelmien rauhanomaiseen ratkaisuun.

OIKEISTOLLE PERUSTUSLAIN NOUDATTAMINEN EI OLE DEMOKRATIAA

Venezuelan, USA:n tukema, 11 oppositiopuolueen liittoutuma (MUD) ilmoitti etukäteen boikotoivansa vaaleja, koska sen mukaan bolivaarinen hallitus yrittää uudistaa laittomasti maan perustuslakia ja pyrkii samalla syrjäyttämään opposition hallussa olevan maan parlamentin. MUD ei asettanut tämän vuoksi ehdokkaita vaaleihin. USA ja EU vastustivat myös vaalien järjestämistä. Yhteistyökyvytön MUD ei ole suostunut koskaan osallistumaan presidentti Nicolas Maduron ehdottamiin yhteistyöneuvotteluihin.  Presidentti on pyytänyt jopa paavia Venezuelaan välittäjän rooliin.

Kansainvälinen media on antanut koko 2000-luvun Venezuelasta hyvin yksipuolisen kuvan. Se on oikeuttanut kaikin mahdollisin sepustuksin maan oikeisto-opposition toistuvat vallankaappausyritykset. Helsingin Sanomat ja Yle ovat liittyneet aina kernaasti mukaan tähän horjuttajien huutosakkiin.  Hallituksen puolesta järjestetyt suurmielenosoitukset ylittävät ani arvoin suomalaisen uutiskynnyksen.

Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Venezuelan bolivaarinen armeija vannoo edelleen uskollisuutta maan lailliselle hallitukselle. Hallitus nauttii edelleen maan yli 40 000 yhteisöneuvoston ja niiden yhteistyöeliminä toimivien 778 alueellisen kommuunin tukea. Näihin paikallisneuvostoihin kuuluu valtava joukko ihmisiä Venezuelassa. Ne voivat esittää ehdokkaita osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja liittovaltion virastoihin. Kiina ja Venäjä eivät ole irtisanoneet yhteistyösopimuksiaan Venezuelan kanssa. Bolivian, Ecuadorin, Kuuban ja Nicaraguan vasemmistohallitukset tukevat yhä poliittisesti Venezuelaa.

PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ KOKOUS ON KUTSUTTU KOOLLE ENNENKIN

Perustuslakia säätävä kokous on kokoontunut viimeksi v. 1999 ja v. 2007. Elokuussa 1999 kokous hajotti vastaanhangoittelevan parlamentin. Hugo Chávezin kannattajat saivat ajettua lävitse 40 muutosta perustuslakiin. Uudistuksella muutettiin kaksikamarinen parlamentti yksikamariseksi parlamentiksi, jossa on 165 jäsentä. Suoralla kansanäänestyksellä valittavan presidentin toimikausi piteni viidestä vuodesta kuuteen. Työpäivän pituudeksi määritettiin kahdeksan tuntia ja työviikon pituudeksi 44 tuntia. Äänestysoikeus suotiin 18 vuotta täyttäneille kansalaisille. Vuonna 2007 perustuslakia säätävä kokous kokoontui muuttaman maan perustuslakia. Tuolloin perustuslakiehdotusta puitiin 9 020 julkisessa tilaisuudessa. Sosialistisiin uudistuksiin pyrkinyt perustuslaki ei tullut kuitenkaan hyväksytyksi kansanäänestyksessä 2.12.2007. Venezuelassa 15.2.2009 pidetyssä perustuslakikansaäänestyksessä hyväksyttiin presidentti Hugo Chávezin virkakauden jatkaminen.

Vuonna 2010 Venezuelan kansalliskokous täydensi määräenemmistönsä turvin perustuslakia kahdella uudella lailla; laki kansanvallasta sekä laki kansan- ja julkisesta suunnittelusta. Nämä lait ovat osa viidestä kansanvallan laista, jotka tähtäävät valtion suunnittelurakenteisiin siirtymiseen ja päätöksentekoon ruohonjuuriorganisaatioiden tasolla

VAALIKELPOISUUS

Vaalikelpoisuusehtojen mukaan kunkin ehdokkaan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja syntyperältään venezuelalainen henkilö, joka on asunut viimeiset viisi vuotta nykyisessä asuinpaikassa. Ehdokkuus edellyttää lisäksi 3 % kannatusta oman väestöryhmänsä tai asuinkuntansa rekisteröityjen äänestäjien parissa. Maan korkein johto, parlamentaarikot, valtion ja kaupunkien korkeat viranomaiset, valtion yritysten johtajat, oikeustoimen palveluksessa olevat henkilöt, sotilaat ja kansallisen vaalineuvoston jäsenet eivät saa ehdokkaiksi tässä vaalissa.

PERUSTUSTUSLAIN MERKITYS VENEZUELASSA

Perustuslaki on yksi Venezuelan demokraattisen järjestelmän suojatuista osallistumismuodoista, jonka suomin keinoin yhteiskunta voi tehdä joko osittaisia tai täydellisiä muutoksia tasavallan rakenteisiin. Perustuslain 347. artiklassa todetaan suoran demokratian harjoittamisesta: "Alkuperäinen, peruslaillinen valta kuuluu kansalle". Tätä valtaa voidaan käyttää valtion muuttamiseksi, uuden laillisen järjestelmän luomiseksi ja/tai uuden perustuslain säätämiseksi. Perustuslaki on korkein laki ja oikeusjärjestyksen perusta. Kaikki julkista valtaa harjoittavat henkilöt ja elimet ovat perustuslain alaisia.

MIKSI PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ KOKOUS KUTSUTTIIN KOOLLE?

Perustuslakia säätävän kokouksen voi kutsua koolle maan presidentti ja hänen ministerinsä, parlamentti, jos 2/3 sen jäsenistä niin haluaa tai maan kunnanvaltuustot, jos 2/3 niiden jäsenistä niin tahtoo tai jos 15 % maan rekisteröidyistä äänestäjistä, niin haluaa.

Venezuelan – demokraattisesti vaaleilla valittu – presidentti Nicolas Maduro teki toukokuun lopussa 2017 aloitteen maansa perustuslakia säätävän kokouksen koolle kutsumiseksi. Jopa 17 opposition pienpuoluetta suostui keskustelemaan presidentin kanssa perustuslakia säätävästä kokouksesta. Presidentin perustelut kokouksen koolle kutsumiselle olivat: sisällissodan välttäminen, hallituksen ja parlamentin välisten ristiriitojen ratkaiseminen sekä demokraattisen ratkaisun löytäminen Venezuelan nykyiseen tilanteeseen.

Huhtikuussa 2017 alkaneissa maan oikeisto-opposition lietsomissa levottomuuksissa ja mellakoissa on kuollut tähän mennessä jo yli 110 ihmistä ja haavoittunut 1 200 ihmistä. Ammattihulinoitsijoiden pukukoodiin ovat kuuluneet kasvonaamiot, tehokkaat älypuhelimet, baseball-mailat ja polttopullot. Katuväkivalta ja maan talouden jatkuva sabotointi ovat kohdistuneet valtion kiinteistöihin ja sen tarjoamiin palveluihin kuten äitiyssairaalat, sähkölaitokset, ruokavarastot ja julkinen liikenne. Lisäksi lukuisia hallituksen tukijoita on päätynyt salamurhaajien uhreiksi. Kesäkuun lopun huipentumana varastetulla helikopterilla lentävä poliisi hyökkäsi sisäasiainministeriön ja korkeimman oikeuden rakennuksiin ja tulitti niitä ammuksin ja kranaatein. Asemiehet ampuivat lauantaiyönä 29.7.2017 Ciudad Bolivarin kaupungissa perustuslakia säätävään kokoukseen ehdolla olleen lakimies Jose Felix Pinedan. Keiden vapautta ja demokratiaa USA:n tukeman ja rahoittaman oikeisto-opposition harjoittama terrori, tekemät murhat ja polttopulloposti edistävät?

PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄN KOKOUKSEN TAVOITTEET

Perustuslakia säätävän kokouksen tavoitteiksi on asetettu yhteiskuntarauha, toimet dialogin saavuttamiseksi oikeisto-opposition kanssa; sopimus, joka johtaisi uudistettuun perustuslakiin; uusi talousmalli öljyteollisuuteen perustuvan mallin sijalle; nuorison aseman parantaminen; sosiaaliset missiot sekä muut näkökohdat, joita ei ole huomioitu maan nykyisessä perustuslaissa. Täysivaltaisella Venezuelalla on oikeus päättää itse omista asioistaan ja puolustaa omia kansallisia etujaan. Ulkopuolisilla valtioilla ei ole mitään oikeutta sekaantua sen sisäisiin asioihin.

VASTUSTAKAA IMPERIALISMIA – TUKEKAA BOLIVAARISTA VENEZUELAA

 Jos Suomen valtio ryhtyisi toteuttamaan omaa peruslakiaan takaamalla kaikille kansalaisilleen ihmisarvoisen elämän, kelvollisen perusturvan ja arvokkaan vanhuuden, alkaisivatko suomalainen markkinatalousmyönteiseksi manipuloitu nuorison enemmistö ja osa-aikaisvasemmisto mellakoimaan yhdessä kaduilla ja vastustamaan sitä demokratian ja vapauden nimissä? Suomalaisen vasemmiston olisi vihdoinkin syytä avata siniset silmänsä sekä suoda laajakatseisesti solidaarisuuttaan ja tukeaan imperialismin vastaiselle, bolivaariselle vallankumoukselle.

Hands Off Venezuela!

 Matti Laitinen 31.7.2017

Lähteet: venezuelanalysis.com 24.7.2017, ML:n omat artikkelit Venezuelasta v. 2002–2017, Yle, Venezuelan perustuslaki v. 1999, TeleSur ja STT.

 

 

tiistai 23. toukokuuta 2017


 

YLEN YKSIPUOLINEN SUHDE VENEZUELAAN


Ylen Aamu-tv oli kutsunut 22.5.2017 aamulähetykseensä Suomen Venezuelan suurlähettiläänä v. 2006–2013 toimineen Mikko Pyhälän arvioimaan maan nykyistä yhteiskunnallista tilannetta. Venezuela hallinto on eläköityneen diplomaatin mielestä Nicolás Maduron johtama diktatuuri, jonka puolustus- ja sisäministeri sekä kansalliskaartin päällikkö rikkovat räikeästi ihmisoikeuksia. Pyhälä kertoi tuntevansa hyvin maan tilanteen, koska hänelle on hyvät viestintäyhteydet maan oikeisto-oppositioon ja Venezuelan katolisen kirkon johtoon, joka kehottaa kansaa kapinoimaan nykyhallitusta vastaan.

Miksi verorahoilla ylläpidetty Yleisradio ei koskaan haastattele – edes tasapuolisuuden vuoksi –  Venezuelan bolivaarisen tasavallan Helsingin suurlähetystön asiainhoitajaa, jotta maan laillisesti valitun johdon mielipide oman maansa tilanteesta välittyisi myös suomalaisten veronmaksajien tietoon?

PYHÄLÄ ARVIOI VENEZUELAA VUONNA 2014

Eläkkeelle jäänyt Mikko Pyhälä arvioi v. 2014 Ylen uutisissa Nicolás Maduron olevan v. 2013 kuollutta Hugo Chávezia heikompi presidentti. ”Madurolla on kuitenkin yhä niin puolueensa (PSUV), maan armeijan kuin myös Kuuban tuki”, Pyhälä arvioi. Mielenosoittajat syyttivät tuolloin hänen mukaansa presidentti Nicolás Maduroa mm. Venezuelan korruptiosta, korkeasta inflaatiosta ja heikosta työllisyystilanteesta.

Vuoden 2014 toisella puoliskolla bolivaarista hallitusta vastaan kohdistettu taloudellinen sodankäynti ilmeni elintarvikkeiden, bensan ja lääkkeiden salakuljetuksena Kolumbiaan, valuuttakeinotteluna, tuotantosektorien rikollisena rahoittamisena ja hyökkäyksinä maan logistiikkaverkostoon ja kaupan jakeluketjuun.  Rikolliset hamstrasivat tavaroita valtion suurista jakeluketjuista (Mercal ja PDVAL). Taloudellinen sota aiheutti poliittis-strategisesti tärkeiden tuotteiden katoamista kulutuksesta ja koetteli kansan kärsivällisyyttä. Kansallinen bolivaarinen armeija pisti salakuljetuksen kuriin. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta maan työttömyys oli tuolloin alimmillaan ja perheiden tulot ovat nyt korkeimmillaan sataan vuoteen.

PYHÄLÄ ARVIOI VENEZUELAA VUONNA 2016

Helmikuussa 2016 Pyhälä ennusti Taloussanomissa julkaisemassa artikkelissaan, että Venezuelasta on kovaa vauhtia tulossa ensimmäinen valtio, jonka talouden mustan kullan hinnanromahdus on luhistamassa. Raakaöljyn hinta laski kesällä 2014 110 dollaria barrelilta v. 2015 alussa hintaan 50 dollari/barreli Saudi-Arabian ja sen naapurivaltioiden alkaessa myydä öljyään polkuhintaan.  Asiantuntijat pitivät entistä todennäköisempänä, ettei Venezuela selviytyisi v. 2016 erääntyvistä veloistaan. Pyhälän oman arvion mukaan ”öljyn hinnanlasku tekee pahaa jälkeä yhdessä surkean talouspolitiikan kanssa. Kriisi on ajanut Venezuelan humanitaarisen katastrofin partaalle.”

Nicolás Maduron hallitus on tunnustanut julkisesti tehneensä virheitä maan taloudenhoidossa. Se jopa ryhtyi toimiin niiden korjaamiseksi. Yleisradio ei ole kuitenkaan koskaan julkaissut mitään tähän asiantilaan liittyvää. Se ei ole hiiskahtanut sanaakaan v. 2016 aloitetusta energiansäästöohjelmasta, hallituksen toimista keinottelun, mustan pörssin ja ylihinnoittelun kuriin saamiseksi, CLAP-komiteoista (paikalliset jakelu- ja tuotantokomiteat, jotka toimittavat peruselintarvikkeita koteihin kohtuuhintaan) tai uudesta talousohjelmasta (inflaation lyöminen, taloudellisen kasvun saavuttaminen ja uuden taloudellisen mekanismin luominen nykyisen liian öljytuloista riippuvan tilalle kehittämällä muita tuotantosektoreita). Maduron hallitus käytti – toisin kuin Juha Sipilän oikeistohallitus Suomessa – v. 2016 maan budjetista 71,4 % sosiaalimenoihin.

PYHÄLÄ ARVIOI VENEZUELAA VUONNA 2017

Toukokuun lopulla 2017 Pyhälä väitti Aamu-tv:ssä Venezuelan talouden romahtaneen jo v. 2008 Hugo Chávezin valtakaudella.  Pyhälän selvityksen mukaan maassa on mielipidevankeja. Siellä ei kunnioiteta demokratiaa. Maan sotilasjohto on sekaantunut kansainväliseen huumekauppaan. Korruptoituneet sotilaat pitävät Maduron vallassa. Hallitus ei noudata hänen mielestään kansan ja eikä myöskään kansalliskokouksen tahtoa. Pyhälän arvion mukaan Venezuelassa on vaikea nähdä muutoksia, koska Maduro on sulkenut kaikki demokraattiset tiet vallanvaihdokselle. YK:n turvallisuusneuvosto on ottanut Venezuelan agendalleen. Se voi asettaa maalle pakotteita.

Minusta Venezuelan talouden väitetty romahtaminen v. 2008 asettuu outoon valoon, kun tarkastellaan maan yhteiskunnallista kehitystä 2000-luvulla. Venezuelan väestömäärän kasvusta huolimatta maassa edistyttiin v. 1999–2010 merkittävästi köyhyyden ja eriarvoisuuden supistamisessa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 1998 vielä 49 %. Vuoteen 2010 mennessä heidän määränsä oli pudonnut 26,8 %. Äärimmäinen köyhyys aleni vastaavana ajanjaksona 21 % – 7,1 %. Eläkkeen saajien määrä nelinkertaistui (1,5 miljoonaa). Maan imeväiskuolleisuus osoitti arvoa (21,54/1000) ja työttömyys oli pudonnut (15 %) 7,7 %. Koulu- ja opiskeluolosuhteet olivat myös parantuneet.

Pyhälän mukaan Venezuelassa on 300 mielipidevankia, jotka kärsivät tuomiotaan kurjissa olosuhteissa. Hän jätti diplomaattisesti kertomatta, mistä heidät oli tuomittu. Kyseiset ”toisinajattelijat” ovat osallistuneet Venezuelassa tehtyihin vallankaappausyrityksiin, väkivaltaisiin mellakkoihin, laittomaan valuuttakeinotteluun ja mustanpörssiin toimintaan. Jos kansalainen rikkoo oikeusvaltiossa kansallista lainsäädäntöä, siitä seuraa sanktio. Bolivaarinen Venezuela ei muodosta tässä suhteessa mitään poikkeusta.

Venezuelan bolivaarisen tasavallan presidentti Nicolás Maduron syrjäyttämiseen pyrkinyt oikeisto-opposition organisoima kansanäänestys epäonnistui v. 2016, koska sen keräämissä nimistä löytyi väestörekisterin mukaan yli 190 000 jo kuolleeksi todetun henkilön allekirjoitusta. Oikeisto-oppositio menetti korkeimman oikeuden päätöksellä parlamentissa perustuslain muuttamiseen oikeuttavan ehdottoman enemmistönsä, koska oikeisto-opposition kaksi kansanedustajaehdokasta syyllistyi todistetusti Amazonasin osavaltiossa äänien ostamiseen.

Venezuelan korkein oikeus päätti ottaa 29.3.2017 maan kansalliskokoukselta oikeuden säätää lakeja. Korkein oikeus oli kumonnut jo aikaisemmin useita parlamentin tekemiä päätöksiä, koska ne eivät ole kunnioittaneet maan lainsäädäntöä. Oikeuslaitos perusteli päätöstään ottaa väliaikaisesti kansalliskokouksen tehtävät hoitaakseen sillä, että oikeiston hallitsema parlamentti halveksii ja jättää toimeenpanematta sille säädettyjä perustuslaillisia tehtäviä.

KUINKA VENEZUELASSA KÄVISI, JOS ARMEIJA TUKISI MAAN OIKEISTO-OPPOSITIOTA?

Jos bolivaarisen Venezuelan sosialistisella hallituksella ei olisi tukenaan maan armeijaa, sille olisi käynyt aikoja sitten samoin kuin v. 1973 Salvador Allenden johtamalle sosialistihallitukselle. USA:n tukeman sotilasvallankaappauksen jälkeen maassa vangittiin kymmeniä tuhansia ihmisiä.  Kenraali Augusto Pinochetin diktatuurin aikana osa heistä teloitettiin. Osa heistä katosi lopullisesti. Osaa heistä kidutettiin. Tuhannet ihmiset joutuivat siirtymään poliittiseen maanpakoon. 

Yhdysvallat vaihtaisi mielellään Venezuelaan itselleen mieluisen hallituksen. USA hyödyntää horjutuskampanjassaan myös estoitta Amerikan maiden järjestön (OAS) pääsihteeri Luis Almagron asemaa. Oikeisto-oppositio on yrittänyt Venezuelassa kolmesti vuosina 2002, 2013 ja 2014 USA:n tukemana väkivaltaista vallankaappausta. Neljäs vallankaappausyritys on parhaillaan meneillään. Tähän asti tilanne on pysynyt hallinnassa, koska kansan enemmistö ja maan armeija ovat kyenneet liittoutumaan yhteen puolustamaan bolivaarisen vallankumouksen saavutuksia.

MIKSI IMPERILAISMI HALUAA PYSÄYTTÄÄ BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN?

USA ja Euroopan unioni eivät suvaitse Venezuelan bolivaarista tasavaltaa, koska siellä ei harjoiteta kansainvälisiä suuryhtiöitä suosivaa uusliberalistista talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Lisäksi maa haluaa pysyä itsenäisenä ja ajaa omaa kansallista etuaan sekä pitää hallussaan vauraat luonnonvaransa. Jos Venezuela sen sijaan käyttäytyisi kuin patataantumuksellinen Saudi-Arabia ja ostaisi USA:lta käyttöönsä 400 miljardilla dollarilla aseita, sitä pidettäisiin vapaana ja demokraattisena valtiona.

Äärioikeisto uhkaa Venezuelan bolivaarista tasavaltaa yhä tiukkenevalla poliittisella väkivallalla. Se on osa Pohjois-Amerikan imperialismin epävakautta kylvävän suunnitelman toteuttamista. Sen päämääränä on pakottaa ja kiristää Venezuelaan sellainen hallitus, joka pyrkii palauttamaan Yhdysvaltain ylivalta koko mantereella lakkauttamalla kansallinen vapautuksen prosessi, joka alkoi bolivaarisen vallankumouksen innoittamana 2000-luvun alussa kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa.

BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN JATKUMINEN EDELLYTTÄÄ

Bolivaarisen vallankumouksen jatkuminen edellyttää kaikkien bolivaarista vallankumousta tukevien kansalaisjärjestöjen, liittolaispuolueiden, yhteisöneuvostojen sekä valtiososialismin ja yhteisöllisen sosialismin kannattajien tasavertaista yhteistyötä päätöksenteossa ja niiden keskinäistä vallanjakoa valtiojohdossa sekä jäsenistön mielipiteen huomioimista PSUV:issa. Valintatilanteen kapitalismin palauttamisen ja sosialismiin siirtymisen välillä ratkaisee lopulta se, että kenellä on kansan enemmistön ja maan armeijan tuki takanaan.

Bolivaarisen vallankumouksen jatkumisen puolesta

Hands Off Venezuela - Finland
Matti Laitinen

tiistai 21. maaliskuuta 2017



VENEZUELAN BOLIVAARISEN TASAVALLAN KANSANVALLAN ULKOMAISTEN SUHTEIDEN MINISTERIÖN VIRALLINEN TIEDONANTO
 
Venezuelan bolivaarinen tasavalta hylkää varauksettomasti Amerikan valtioiden järjestön (OAS) pääsihteeri Luis Almagron esittämän, luvattoman ja laittoman Venezuela-raportin, koska se ei perustu asianmukaisiin tietoihin eikä myöskään OAS:n omiin toimintaperiaatteisiin.
 
Luis Almagro tunnetaan Venezuelan kansan vihollisena. Hän on luonut sarjan valheellisuuksia Venezuelan tasavallasta ainoana tavoitteenaan edistää kansainvälistä väliintuloa maahamme. Nämä valheet kärjistävät taloudellista sotaa, jota käydään Venezuelan yhteiskuntaa vastaan. Hänen toimensa ylittävät hänen omat valtuutensa OAS:n pääsihteerinä. Ne merkitsevät valta-aseman väärinkäyttöä, jossa hän kohdistaa vihaansa Venezuelaa kohtaan yhteistyössä Venezuelan ääriliikkeiden sekä epädemokraattisen ja vallankaappausta hautovan opposition kanssa.
 
Luis Almagron toimintaa motivoi Venezuelan ääriainesten halveksiva kauna. Hänen karmeat kirjoituksensa katoavat historian syvyyksiin esimerkkinä siitä, kuinka hän kykeni tuhoamaan toimivan organisaation. On valitettavaa, että herra Almagron pyrkii elvyttämään OAS:n historian synkimpiä interventioita ja vallankaappausta tukevia sivuja, jotka rikkovat oikeudellisesti ja räikeästi Venezuelan laillista ja perustuslaillista yhteiskuntajärjestystä sekä myös OAS:n peruskirjaa, sen perusperiaatteita ja sen sääntöjä.
 
Maanosan ulkoministerit tapasivat 15.6.2016 pidetyssä OAS:n yleiskokouksessa (Dominikaanisessa tasavallassa), jossa he painottivat huoltaan tällaisista väärinkäytöksistä ja päättivät antaa kokouksen pysyvälle neuvostolle palautetta Almagron edesottamuksista.
 
Luis Almagro toimii Venezuelan fasistisen oikeiston keihäänkärkenä, joka kiusaa epäilyksillään, horjutuksillaan ja hyökkäyksillään periaatteellisesti Venezuelaa. Tälle on ominaista valheiden laiton ja vilpillinen käyttö pyhää isänmaatamme vastaan.  
 
Venezuelan bolivaarinen tasavalta ryhtyy aikanaan vastaaviin asianmukaisiin toimiin ja tuomitsee koko maailman edessä tämän aggressiivisen väärintekijän aikeet estää meidän horjumatonta päätöstämme jatkaa elämäämme rauhassa, täysivaltaisina ja itsenäisinä, kuten kaikilla kansakunnilla on oikeus kaikkialla maailmassa.
 
Surkeat ja kapinalliset salaliitot ja toimet, joita Luis Almagro pyrkii edistämään OAS:n kautta, eivät estä meidän isänmaatamme ja kansaamme etenemästä valoisaan tulevaisuuteen, jossa meitä tullaan pitämään vapauttajina.
 
Caracas, Venezuela 14.3.2017
 
TAUSTATIETOJA AMERIKAN VALTIOIDEN JÄRJESTÖSTÄ (OAS)
 
Kylmän sodan kunniaksi USA perusti Panaman kanavavyöhykkeelle v. 1946 sotilasakatemian, jossa koulutettiin diktaattoreita, tappajia ja kiduttajia koko Latinalaisen Amerikan tarpeisiin. CIA perustettiin v. 1947 nojautuen kansallista turvallisuutta koskevaan lakiin. Samaan aikaan presidentti Truman julkaisi kuuluisan oppinsa: ”Uskon, että USA:n politiikan on pyrittävä tukemaan kaikkia vapaita kansoja, jotka vastustavat aseellisten vähemmistöjen pyrkimyksiä alistaa nämä kansat tai painostaa niitä ulkoapäin.” Myöhempi käytäntö on osoittanut, että nämä ”vapaat kansat” ovat tarkoittaneet jenkkimyönteisiä kansoja ja ”aseelliset vähemmistöt” ovat edustaneet vasemmistolaisia kansallisia vapautusliikkeitä.
 
OAS väitetään olevan Amerikan itsenäisten valtioiden muodostama kansainvälinen järjestö. USA onnistui vetämään Latinalaisen Amerikan maat vaikutuspiiriinsä entistä tiukemmin niiden liittyessä v. 1948 perustetun OAS:n jäsenvaltioiksi. Järjestön pääsihteeriksi on ollut tapana valita USA:n kannattama ehdokas.
 
Järjestön peruskirjan mukaan sen tavoitteena on edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia, toimia rikollisuutta ja huumekauppaa vastaan, turvata rauhan säilyminen ja pyrkiä muodostamaan koko Amerikan käsittävä vapaakauppa-alue. Järjestön luonteeseen kuuluvat myös rauhanvälittäminen alueen riita-asioissa ja sodissa, alueellisen köyhyyden poistaminen ja aseiden määrän rajoittaminen sekä kulttuurillinen ja taloudellinen yhteistyö. Käytännössä järjestö oli alun perin suunnattu nimenomaan jäsenmaiden etenkin USA:n uhkana pitämää kommunismia vastaan.
 
Venezuela on aiheuttanut OAS:lle hampaiden kiristystä, koska se perusti v. 2004 yhdessä Kuuban kanssa Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansojen yhteisön (ALBA).  ALBA-sopimuksen pitkäntähtäimen päämääränä on luoda v. 2019 mennessä yhteinen valuutta ja parlamentti sekä yhteiset kaupan, politiikan ja talouden instituutiot. Sen toiminnan keskiössä ovat olleet yhteiskunnan kurjimmassa asemassa olevien hyvinvointi ja läntisen pallonpuoliskon kehittymättömiin maihin kohdistuvan solidaarisuuden vahvistaminen, jotta nämä voivat neuvotella kaupan käynnin ehdoista paremmista asemista kuin kehittyneiden maiden alaisuudessa. Poliittisella tasolla ALBA:n yhteyteen on jo perustettu Latinalaisen Amerikan parlamentti, jonka tavoitteena on syrjäyttää OAS:n (Amerikan valtioiden järjestö) merkitys alueella. Luis Almagron vihamielinen suhtautuminen bolivaarista Venezuelaa kohtaan saattaa selittyä OAS:n syrjäyttämisuhan kautta.
 
TAPAUS ALMAGRO
 
OAS:n nykyinen pääsihteeri Luis Almagro on 53-vuotias, uruguaylainen yliopiston kansleri. Hän on keskusta-vasemmistolaisen vallassa olevan Frente Amplio –puolueen jäsen. Hän on toiminut maansa senaatissa ja ulkoministerinä.
 
Pääsihteeri Luis Almagro lähetti v. 2015 avoimen kirjeen Venezuelan kansallisen vaalineuvoston presidentille, jossa hän syytti julkisesti maan hallituksen loukkaavan ihmisoikeuksia, monopolisoineen median, vaikuttaneen v. 2015 vaaleihin, rajoittaneen kokoontumisvapautta ja sortavan poliittisia vankeja. Hän väitti myös, ettei Venezuela noudata perustuslakiaan. Hän on puolustanut maan oikeisto-opposition vaatimaa kansanäänestystä istuvan presidentin syrjäyttämiseksi v. 2016 loppuun mennessä. Kerätyistä 1,85 miljoonasta nimestä lähes 190 000 osoittautui tarkastuksessa väestörekisterin mukaan haudan takaa kirjoitetuiksi.  Almagron mukaan Venezuelan on silti tehtävä vakavia muutoksia demokratiaansa. Almagro on väittänyt toistuvasti Venezuelan loukkaavan OAS:n peruskirjan demokraattisia artikloja, mikä estää järjestön yhtenäistä toimintaa.
 
 Almagro on asettunut julkisesti mediassa vastustamaan Venezuelan bolivaarisen tasavallan sosialistista hallitusta ja puolustamaan sen sijaan USA:n tukeman Venezuelan oikeisto-opposition harjoittamaa yhteiskunnan horjuttamista, vallankaappaushanketta ja maan taloudellista sabotointia demokratian nimissä. Bolivian ulkoministerin mukaan on hyvin valitettavaa ja halveksittavaa, että OAS: pääsihteeri edistää (Venezuelan) laillisen hallituksen kaatamista perustuslakiin ja ihmisten demokraattisen äänioikeuteen vedoten.
 
Bolivaarisen vallankumouksen päämääränä on 21. vuosisadan yhteisöllinen valtiososialismi – ei markkinatalous.
 
Suomennos ja toimitus: Matti Laitinen
(Lähteet: Wikipedia, Venezuanalysis.com ja ML:n omat artikkelit, Venezuelan ulkoministeriö)