Vastaiskuna globaalia talouskriisiä ja öljyn maailmanmarkkinahinnan jyrkkää laskua vastaan Venezuelan hallitus on käynnistänyt hyökkäyksen korruptiota ja talouden väärinkäytöksiä vastaan. Toimenpide käsittää tiukan kustannusten nousun hillitsemisen ja korkeassa asemassa olevien virkailijoiden pöhöpalkkojen leikkaamisen. Yleinen syyttäjä on nostanut useita oikeusjuttuja korruption vuoksi entisiä ja nykyisiä vaaleilla valittuja valtion virkamiehiä vastaan. Lahjonta ja omaneduntavoittelu ovat pesineet jo vuosia valtion virkakoneistossa.
Oikeustoimien kohteena ovat mm. oppositiojohtaja, Maracaibon istuva pormestari Manuel Rosales ja Hugo Chávezin hallituksen aikaisempi puolustusministeri Raul Isaias Baduel. Lisäksi maan yhdeksää pormestaria syytetään lahjonnasta. Viisi heistä edustaa vallankumousta tukeneita puolueita mukaan lukien PSUV ja neljä lukeutuu maan oppositioon.
TAPAUS ROSALES
Venezuelassa pidettiin 3.12.2006 presidentinvaali, jossa oikeisto-oppositiota edustavan Zulian osavaltion kuvernööri Manuel Rosalesin kannatus jäi 37 %. Jenkit ja maan oppositio rahoittivat hänen vaalikampanjansa. Rosales lupasi, että jos hän voittaisi vaaleissa, vähävaraisille lahjoitettaisiin 20 % maan öljytuloista eli 250–450 dollaria henkeä kohden kuukaudessa. Sama mies on ansioitunut aikaisemmin Yhdysvaltain silmissä kuulumalla keväällä 2002 tapahtuneen vallankaappaushankkeen tukimiehiin.
Manuel Rosalesia syytetään lähes 70 000 dollarin kavaltamisesta Zulian osavaltion kas
sasta. Julkisten varojen livahtaminen omaan taskuun tapahtui hän toimiessaan kyseisen osavaltion kuvernöörinä. Hänet määrättiin 21.4.2009 oikeuteen vastaamaan teoistaan. Mies pakeni rötöksiään Peruun, jossa hän piti lehdistökonferenssin ja syytti Venezuelan yksityisen median kannustamana presidentti Chávezia yksinvaltaisuudesta ja pelkuruudesta. Perun hallitus on suonut Rosalesille turvapaikan humanitaarisista syistä johtuen. Interpol syyttää Venezuelan hallitusta Rosalesin tapauksessa poliittisesta vainosta.TAPAUS BADUEL
Kenraali Raul Isaias Baduel kuului siviilien ja edistyksellisten upseerien yhdessä 1980-luvulla perustaman Vallankumouksellinen bolivaarinen liike 200 -järjestön (MRB-200) perustajajäseniin. Vuoden 2002 vallankaappausyrityksessä 42. laskuvarjoprikaatin kenraali Raul Baduel kunnostautui
ansiokkaasti Hugo Chávezin aseman puolustamisessa ja hänen virkaansa palauttamisessa. Vuonna 2007 hänen kelkkansa kääntyi maan perustuslain muuttamiseksi järjestetyssä kansanäänestyksessä. Hän ilmoitti 3.11.2007 tiedotusvälineissä julkisesti vastustavansa peruslain muuttamista. Hän halusi olla uskollinen v. 1999 perustuslaille ja maan armeijalle. Hän ei hyväksynyt perustuslaissa esitettyä ehdotusta maan armeijan muuttamiseksi bolivaariseksi kansanarmeijaksi, kansalliskaartin bolivarisoimista ja armeijan reservin muuttamista bolivaariseksi kansanmiliisiksi. Tällä ratkaisulla oli epäilemättä vaikutuksensa sotilaiden äänestyskäyttäytymiseen. Kaksiosaiseen kansanäänestykseen osallistuneista kansalaisista 51 % halusi säilyttää v. 1999 perustuslain ennallaan ja 49 % oli sen muuttamisen puolesta. Äänioikeutetuista 44 % jätti äänestämättä. Tämä seikka heikensi olennaisesti lakiuudistuksen läpimenoa.Venezuelassa paljastui 10.9.2008 vallankaappausyritys ja presidentin salamurhahanke. Neljä eläkkeellä olevaa sotilasta ja yksi aktiiviupseeri vangittiin tapahtumien johdosta. Syytettyinä olivat eläkkeellä olevat vara-amiraali Carlos Alberto Millan Millan, kansalliskaartin kenraali Wilfredo Barroso Herrera ja ilmavoimien kenraali Eduardo Baez Torrealba sekä majuri Elimena Labarca Soto. Hugo Chávezin entistä puolustusministeriä Raul Isaias Baduelia epäiltiin myös osallisuudesta tähän USA:n hyväksymään salaliittoon.
Raul Baduelin toimiessa v. 2006–07 Venezuelan puolustusministerinä hänen ministeriönsä kirstusta katosi yhteensä 14,4 miljoonaa dollaria. Hänet pidätettiin 2.4.2009 syytettynä valtion varojen kavaltamisesta.
PAKSUMAHOJEN VÖITÄ KIRISTETÄÄN
Chávezin hallitus aikoo myös kiristää maan talousmenoja. Öljystä maksettiin heinäkuussa 2008 barrelilta 129,54 dollaria. Öljyn nykyinen hinta on romahtanut 40 dollariin barrelilta. Tämä ohentaa huomattavasti maan öljytuloja sekä aiheuttaa 6,7 % loven Venezuelan budjettiin. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että maan sosiaalimenoihin ei kajota ja että köyhät kansalaiset eivät joudu vaikeutuneen taloustilanteen maksumiehiksi. Minimipalkka jopa kasvaa kuluvana vuotena 20 %. Sen sijaan maan korkeimmassa asemassa olevien virkamiesten palkkoja ja etuuksia supistetaan. Presidentti Chávez allekirjoitti 23.3.2009 asetuksen, jolla megapalkat ja –bonukset poistetaan. Asetus koskee koko kansallista julkisen hallinnon henkilöstöä.
Säästötoimet maan hallintoelimissä koskevat mm. autojen ja puhelimien käyttöä ja hankintaa, kansainvälisiä matkoja, arkkitehtien ja insinöörien erityispalveluita, virastojen ja virka-asuntojen remontteja, organisaatiolle kuulumattoman mainosmateriaalin hankintaa ja ylenpalttisia juhlia. Kaikkiin edellä mainittuihin hankkeisiin tarvitaan varapresidentin lupa. Julkishallinnon huippuvirkamiehille asetetaan palkkarajat ja heiltä kielletään bonukset.
Matti Laitinen
Lähde: Federico Fuentes, Green Left Weekly, #793, 5/2009 sekä taustatietoja ML:n omista jutuista.
