HANDUT IRTI VENEZUELASTA

UUSI INTERNATIONAALI


Caracasissa järjestettiin 19.–21.11.2009 laaja kansainvälinen maailman vasemmistopuolueiden konferenssi, johon osallistui yli 50 vasemmistolaista järjestöä, jotka edustivat 31 eri valtiota kattaen Aasian, Afrikan, Euroopan, Karibian alueen ja Oseanian. Konferenssi kelpuutti Hugo Chávezin tekemän ehdotuksen kutsua koolle Viides Internationaali eli uusi vallankumouksellinen Internationaali sosialistisesti suuntautuneiden puolueiden, kansanliikkeiden ja aatevirtausten yhteisenä tilana, jossa voidaan harmonisoida yhteinen strategia imperialismin vastaiselle taistelulle, kapitalismin korvaamiseksi sosialismilla ja uuden tyyppiselle solidaarisuuteen perustuvalle talousintegraatiolle. Caracasissa järjestetään huhtikuussa 2010 Viidennen Internationaalin perustamiseen liittyvä kansainvälinen kokous. Seuraavassa tutustumme yhdysvaltalaisen toimittajan Michael Albertin esittämiin ajatuksiin uudesta Internationaalista.

UUDEN INTERNATIONAALIN LUONTEESTA

Ollakseen vakuuttava Viides Internationaali vaatii osakseen yksityiskohtaista suunnittelua, vankkaa kannatusta ja oman ohjelmansa. On terävöitettävä ja kasvatettava sen vaikutusvaltaa. On luotava maailman laajuisia kapitalismin vastaisia järjestöjä. On huomioitava yhteiskunnallisten liikkeiden tarve yhtenäisyyteen ja vastavuoroiseen solidaarisuuteen. Internationaalin pitäisi olla luonteeltaan uudentyyppinen. Michael Albertin arvion mukaan tämän päivän yhteiskunnallisten liikkeiden poliittisesti sofistikoiduimmat ihmiset eivät pestautuisi vanhantyyppiseen Internationaaliin. Aikoinaan NKP:n johtaman Kominternin malli ei näytä nauttivan suurta luottamusta (ML). Internationaali ei saisi myöskään olla vain pienen älymystöryhmän väline, joka tarjoaa vain ylätason ohjeita. Siitä ei saa muodostua suurten egojen kohtauspaikka, jossa he kokoontuvat vain sukimaan toisiaan pitkissä ja hyödyttömissä tapaamisissa. Se ei voi perustua myöskään machoiluun, alistamiseen tai autoritaarisiin ja rasistisiin käytäntöihin.

Michael Albertin mielestä uuden Internationaalin keskeisimpänä asiana olisi osoittaa vääjäämättömästi sen kaiken toiminnan liittyvän ja olevan osa kehittyvää, kestävää ja vapautettua yhteiskuntaa ja maailmaa. Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, että kaikki järkevät ja huoltakantavat ihmiset hyväksyisivät nämä asiat. Uuden Internationaalin on nostettava solidaarisuus osaksi sen eetosta. Sen on nojattava maailmanlaajuisiin liikkeisiin ja projekteihin sekä vastavuoroiseen apuun ja kollektiiviseen hyötyyn. Hän ehdottaa uuden Internationaalin nimeksi Osallistava Sosialistinen Internationaali (Participatory Socialist International, PSI).

KUUSI PERUSPERIAATETTA

Michael Albert asettaa kuusi asiaa keskiöön pyrittäessä rakentamaan uudenlaista maailmaa. Näillä seikoilla on keskeinen vaikutus tulevan maailman ominaispiirteisiin.

- Taloudellisen tuotannon, kulutuksen ja vaurauden pitäisi olla yhteiskuntaluo-kasta riippumatonta. Tämä käsittää ihmisten tasa-arvoisen pääsyn laadukkaaseen koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä terveyttä ylläpitävän ravinnon, juomaveden, puhtauden, asumisen sekä tarkoituksenmukaisen ja arvostetun työn sekä henkilökohtaisten edellytysten täyttymisen.

- Sukupuolen, sukulaisuuden, seksuaalisuuden tai perhesuhteiden perusteella ei suoda kenellekään mitään etuoikeuksia. Tämä käsittää naisten alistamisen lopettamisen, lasten päivähoidon järjestämisen, vapaa-ajan toiminnan, terveydenhoidon jne.

- Kulttuuri- ja yhteisöllisiä suhteita eri rotujen, eri etnisten ryhmien ja uskontokuntien ja muiden kulttuuriyhteisöjen välillä sekä niiden oikeuksia ja identiteettiä pitäisi suojella tasa-arvoisesti. Niiden itsensä tulee kunnioittaa vastaavasti myös kaikkia muita yhteisöjä. Tämä käsittää rasismin ja etnokeskeisyyden sekä kaikkien muiden kiihkoilurakenteiden lakkauttamisen yhtä hyvin kuin intiaanikansojen hyvinvoinnin ja oikeuksien suojaamisen.

- Poliittisen päätöksenteon, oikeustoimen ja yhteisten ohjelmien toteuttamisen pitäisi synnyttää kansan valtaa siten, ettei mikään sektori tai valitsijakunta nouse minkään toisen yläpuolelle. Tähän sisältyy kaikkien oikeus osallistumiseen ja oikeudenmukaisuus.

- Kansainvälinen kauppa, viestintä ja muu vuorovaikutus pitäisi tapahtua rauhanomaisesti ja oikeudenmukaisesti sitä mukaa, kun puretaan kaikki kolonialismin ja imperialismin jäänteet. Tämä tapahtuu maapallon eteläisen pallonpuoliskon kansojen velanmaksun mitätöimisellä ja rakentamalla uudet kansainväliset normit ja suhteet, jonka myötä siirtrytään tasa-arvoisten kansojen perustamaan yhteisöön.

- Ekologiset valinnat eivät ole ainoastaan kestäviä, vaan niillä myös pidetään huolta ympäristöstämme, jonka säilyminen on korkein päämäärä sekä meille itsellemme että maapallolle. Tämä käsittää ilmastosopimuksen ja energian käytön uudistamisen.

UUDEN INTERNATIONAALIN POLIITTISET VIRTAUKSET

Michael Albertin käsityksen mukaan uusi Internationaali voi sisältää monenlaisia jäsenorganisaatioita, projekteja ja yhteiskunnallisia liikkeitä, joilla voi olla osittain kilpaileva taloudellinen päämäärä (kuten osallistuva talous tai markkinasosialismi) tai erilainen strateginen suuntautuminen (vaalien kautta voittoon tai väkivallattomuus jae…). Sen erilaisia virtauksia ei pitäisi nähdä heikkoutena, joka heikentää yhtenäisyyttä, vaan vahvuutena, joka suojelee lahkolaisuudelta ja takaa järjestön jatkuvan kasvun.

Michael Albert tarkoittaa osallistuvalla taloudella (parecon) talousjärjestelmää, joka on vaihtoehto kapitalismin markkinoille ja sosialismin keskussuunnittelulle. Työntekijät omistavat siinä itse tuotantovälineet. Sen vallitessa työntekijöiden ja kuluttajien neuvostot hyödyntävät päätöksenteossaan itsehallintoa ja osallistuvaa suunnittelua.

Internationaalin jäsenkuntaan voisi kuulua poliittisia puolueita, yhteiskunnallisia liikkeitä, järjestöjä ja jopa projekteja. Jäseninä voisivat olla esim. Venezuelan PSUV, Brasilian maattomien työläisten liike (MST), Rosa Luxemburg säätiö Saksasta ja vaikkapa jopa mediaorganisaatio Zcom USA:sta. Kukin uusi jäsen anoo Internationaalilta järjestöjäsenyyttä. Paperijäseniä ei hyväksytä.

JÄSENJÄRJESTÖJEN OIKEUDET

Jokaisella jäsenryhmällä kuuluu olla oma ja loukkaamaton ohjelma omalle erilliselle toiminnalleen. Samaan aikaan kutakin jäsenorganisaatiota pitäisi kuitenkin kannustaa toimimaan johdonmukaisesti Internationaalin normien, käytäntöjen ja sen yhteisen ohjelman mukaisesti. Jäsenjärjestöt ovat keskenään solidaarisia, mutta huomioivat työssään omat operaationsa ja ovat toimissaan myös autonomisia. Internationaalilla on käytössä päätöksenteossaan, koollekutsumisessaan ja tukikampanjoissaan yhteinen ohjelma, politiikka, normit ja säännöt.

MITÄ INTERNATIONAALI VOISI TEHDÄ

Uusi Internationaali voisi kutsua koolle kansainvälisiä tapahtumia ja vastarinnan päiviä. Se voisi tukea jäsenjärjestöjensä käymiä kamppailuita. Se voisi suorittaa laajoja kampanjoita edistääkseen ihmisten ymmärrystä ja vastavuoroista tietoisuutta. Se voisi päättää myös omista projekteistaan ja massiivista kampanjoistaan sekä rahoittaa niitä jäsenistönsä toimesta. Tällaisia voisivat olla mm. pakolaiskysymys, sotien lopettaminen, työviikon lyhentäminen koko planeetalla, ilmastokatastrofi ja erilaiset boikottitoimet.
Yksi selkeä syy Internationaalin olemassaololle on helpottaa sen jäsenkunnan pääsyä ulos järjestöllisestä yksinäisyydestä tulemalla osaksi suurempaa prosessia, joka sisältää monipuolisia painopisteitä ja yhdistää ne sopimuksin ihmiskunnan enemmistön yhteisiin pyrkimyksiin.

LOPUKSI

Michael Albertin ajatuksista voi tehdä oman käsitykseni mukaan sen johtopäätöksen, että hänen mielestään uuden Internationaalin perustamisen päämääränä tulisi olla ensinnäkin kansainvälisen imperialismin vastaisen ja vasemmiston moniarvoisuutta edustavan rintaman luominen vastapainoksi imperialismin keskuksia (USA, EU ja Japani) ja ylikansallisten yhtiöiden valtaa vastaan ja toiseksi nykyisen uusliberalistisen menon korvaaminen uudella oikeudenmukaisella maailmalla. Kaiken toiminnan tulisi tapahtua suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja demokratian perustalta. Internationaalin ei pitäisi olla hänen mukaansa ideologisesti yhtenäinen, vaan paremminkin eri suuntausten välinen yhteistyöelin.

Matti Laitinen

Lähde: ZNet, A New International, Resoc, and Parecon/Parsoc, Michael Albert 2.12.2009

Michael Albert (s. 1946) on yhdysvaltalainen vasemmistoaktivisti, luennoitsija ja kirjailija. Hän työskentelee mm. toimittajana ZNet-verkkojulkaisussa. Hän nimeää oman ajattelunsa markkina-abolitionismiksi. Hänen mukaansa markkinat pitäisi eliminoida yhteiskunnasta, koska ne ovat moraalisesti vastenmielisiä, epäsosiaalisia sekä äärimmäisen sopimattomia ihmisen ja ympäristön eloonjäämisen kannalta.