tiistai 7. kesäkuuta 2016


IHMEELLISET IHMISOIKEUSJURISTIT

Helsingin Sanomat on ylimielisyydessään ja tekopyhyydessään voittamaton uutisoidessaan Venezuelan bolivaarisen tasavallan asioista. Tässä järkähtämättömässä linjassa ei ole tapahtunut mitään olennaisia muutoksia niin kauan, kuin vasemmisto on ollut maassa vallassa. Sitoutumaton, Yhdysvaltojen johtaman sotilasliitto Naton suomalainen pää-äänenkannattaja julkaisi 27.5.2016 Venezuelasta jutun ”Venezuela kaipaa suuria ratkaisuja.” Hesari oli törkyilyssä huolissaan bolivaarisen Venezuelan ihmisoikeuksista.

VAPAUTTA JA DEMOKRATIAA KAPITALISMIN HENGESSÄ

Toimittaja Anne Salomäen artikkelissa kerrottiin kahdesta maanpaossa olevasta venezuelalaisesta ihmisoikeusjuristista Tamara Sujústa ja Enrique ter Horstista. Pariskunta asuu nykyisin Prahassa. Sujú esittäytyi useiden venezuelalaisten poliittisten vankien asianajajaksi ja yhdeksi kansalaisjärjestö Foro Penal Venezolanon (Venezuelan rikosfoorumi) perustajaksi. Hän johtaa nykyisin Prahassa toimivaa Casla-instituuttia, joka tutkii ja analysoi Latinalaisen Amerikan mm. alueen politiikkaa, diplomatiaa, mediaa ja ihmisoikeuksia. Ter Horstilla on takanaan diplomaatti- ja YK-tausta. Hän on toiminut mm. YK:n rauhanoperaatioiden päällikkönä El Salvadorissa ja Haitissa. Kumpikaan operaatio ei ollut menestystarina. Ihmisoikeusjuristit ovat jokseenkin poikkeuksellinen pakolaispariskunta.

Sitoutumaton kansalaisjärjestö Foro Penal Venezolano sai 17.7.2015 Yhdysvaltojen hallitukselta palkinnon ansioistaan venezuelalaisten poliittisten vankien asioiden ajajana ja maassa tapahtuneiden ihmisoikeusrikkomusten paljastamisesta. USA:n palkitsemat ihmisoikeusjärjestöt ovat osoittautuneet ajan saatossa olevansa paremminkin omistusoikeusjärjestöjä, jotka ajavat vapauden ja demokratian nimissä kansainvälisten suuryhtiöiden taloudellisia ja poliittisia intressejä.

VENEZUELAN VANHIN IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ FUNDLATIN AJATTELEE TOISIN

Vuonna 1968 perustetun Venezuelan vanhimman ihmisoikeusjärjestön Fundlatin (Latinalaisen Amerikan ihmisoikeuksien ja sosiaalisen kehityksen säätiö) puheenjohtaja sisar Eugenia Russian mukaan Venezuela on valtio, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Kuinka venezuelalainen ihmisoikeusaktivisti uskaltaa kyseenalaistaa suuren ja mahtailevan USA:n totuudet?

Me olemme kohdanneet myös ihmisoikeusjärjestöjä, jotka ovat saaneet taloudellista apua ylikansallisilta yhtiöiltä ja Yhdysvalloista. Nämä kansalaisjärjestöt haluavat horjuttaa niitä yhteiskuntamalleja, jotka eivät edusta heidän omaansa. USA, joka on itse ihmisoikeuksien pahin loukkaaja, ei ole itse koskaan vahvistanut kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, haluaa kuitenkin kaikkien muiden maiden noudattavan niitä. USA on niiden kansalaisjärjestöjen päärahoittaja, jotka tahtovat horjuttaa muiden maiden yhteiskuntia, etenkin niiden maiden, jotka aikovat rakentaa toisenlaista maailmaa, joka ei perustu yksinomaan äiti-maan kaupallistamiseen. Tällaisia valtiosta riippumattomia kansalaisjärjestöjä luodaan jatkuvasti, jotta voidaan hyökätä Venezuelaa ja Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisia valtioita vastaan sekä syyttää näitä OAS:ssa ja YK:ssa ihmisoikeuksien polkemisesta. Näissä järjestöissä ihmisoikeuksien rikkojilla kuten USA:lla on paljon painoarvoa.” 

IHMISOIKEUSJURISTI ON HUOLISSAAN

Ter Horst purkaa huoliaan: ”On aina helpompi ehkäistä vahingot ennalta kuin alkaa yrittää selvittää asioita aseellisen sisäisen konfliktin jälkeen.” Prahassa asuvat ihmisoikeusjuristit kiirehtivät kansanäänestyksen järjestämistä presidentti Maduron viralta saamiseksi.  Aikaa ei ole ter Horstin mukaan tuhlattavaksi, koska hänen mukaansa Venezuela on anarkismin partaalla. ”Ryöstöjä on koko ajan enemmän, ja eri puolilla maata on mielenosoituksia joka päivä.”

Venezuelan oikeisto-oppositio on kerännyt 1,8 miljoonaa allekirjoitusta kansanäänestyksen toteuttamiseksi. On kovin erikoista, että ihmisoikeusjuristit eivät mainitse sanallakaan siitä, että kerätyistä nimistä oli n. 190 000 väestörekisterin mukaan haudan takaa kirjoitettuja. Jos nimiä ei olisi tarkastettu, kuolleetkin olisivat saaneet äänioikeuden. Kuinka kuolleiden nimien väärentäminen sopii maan perustuslain henkeen tai palvelee ihmisoikeuksia? Ihmisoikeusjuristien mukaan nimien yksityiskohtainen tarkastaminen toimii kuitenkin lähinnä pelotteena, joka vaikeuttaa nimien keruuta. Ihmisoikeusjuristit puhuvat myös väkivallan ja ryöstöjen lisääntymisestä entisessä kotimaassaan, mutta eivät mainitse sanallakaan hallituksen toimista rikollisuuden hillitsemiseksi.

VASTUULLINEN HALLITUS HALUAA TURVATA YHTEISKUNTARAUHAN

Venezuelan bolivaarisen tasavallan hallitus julisti 16.5.2016 maahan hätätilan voidakseen vakauttaa maansa ja estää sitä uhkaava ulkoinen interventio ja sisäinen vallankaappaus.  Hätätilaohjelman keskeisenä sisältönä ovat päivittäistavaroiden myynnin ja saannin turvaaminen Venezuelassa, maan sisäiset turvallisuustoimet järjestyksen ylläpitämiseksi ja epävakauden torjumiseksi, aseiden kannon kieltäminen väliaikaisesti julkisilla paikoilla (rikollisuuden suitseminen), julkisen sektorin antama tuki yksityissektorille markkinoinnissa, tavaroiden jakeluketjussa sekä hamstrauksen, kiskurihintojen, salakuljetuksen ja talousrikosten torjunta. Lisäksi Kansallinen bolivaarinen armeija takaa ravinnon ja perustarvikkeiden perillemenon asianmukaisesti väestölle. Käsittääkseni bolivaarisen hallituksen toimet eivät ole ihmisoikeuksia loukkaavia, vaan niiden toteutumista takaavia.

KUINKA MAAN PRESIDENTIN PÄTEVYYDEN MITÄTÖIMINEN LIITTYY IHMISOIKEUKSIIN?

Ihmisoikeusjuristi Tamara Sujú mitätöi presidentti Maduron pätevyyden: ”Maa oli jo kriisissä, kun Chávez kuoli. Maduro on kouluttamaton ja kykenemätön johtamaan maata, mutta suhtautuu valtansa säilyttämiseen pakkomielteisesti. Se on johtanut Venezuelan tämän päivän tilanteeseen.”

Käsittääkseni öljyn maailmanmarkkinahinnan tietoinen romahduttaminen, joka johti Venezuelan taloudellisiin vaikeuksiin, ei ollut bolivaarisen vallankumouksen syy, vaan seurausta sen olemassaolosta.

Katselin 17.5.2016 TeleSurin suoraa lähetystä, jossa demokraattisesti vaaleissa v. 2013 valittu presidentti Maduro selvitti maansa vaikeaa taloudellista tilannetta ja teki johtopäätöksiä sekä ehdotti rakentavia ratkaisuja Venezuelan ongelmien voittamiseksi. Havaitsin hänen hahmottavan maansa kokonaistilanteen varsin hyvin ja olevan myös sivistynyt ja oikeudenmukainen ihminen. Presidentin vaimo Cilia Flores on juristi kuten Tamara Sujúkin. Hän tuntee perusteellisesti Venezuelan perustuslain, missä säädetään tarkasti maan presidentin toimenkuvasta, vaaleista ja virka-ajasta. Minusta Venezuelan kansan kannalta on suorastaan onni, että heidän presidenttinsä ei ole suorittanut loppututkintoa missään kansainvälisessä marionetti-instituutissa. Ihmisen koulutus on vain yksi ulottuvuus hänen elämässään, joka ei kerro kaikkea hänen sivistystasostaan, sosiaalisista taidoistaan ja ammatillisesta osaamisestaan.  

OIKEISTO EI OLE HUOLESTUNUT VALLANKUMOUKSEN KANNATTAJIEN IHMISOIKEUKSISTA

Venezuelan bolivaarista hallitusta vastustavat ihmisoikeusjuristit väittävät Venezuelassa olevan poliittisia vankeja, joita vieläpä kidutetaan. Tämä väite tuntuu varsin merkilliseltä, koska esim. kevään 2002 vallankaappausyrityksen jälkeen presidentti Chávez armahti ne laittomuuksiin osallistujat, jotka eivät olleet syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Venezuelan nykyisen oikeisto-opposition johdossa on edelleen samoja henkilöitä, jotka olivat v. 2002 vallankaappaushankkeen takana. He eivät istu suinkaan vankilassa.

Venezuelan oikeisto-oppositio ei piittaa bolivaarisen vallankumouksen kannattajien ihmisoikeuksista. Vuoden 2014 jälkeen maassa on murhattu jo 12 chavistaa. Nämä ovat olleet armeijan upseereita, kaupunkien pormestareita ja hallitusvastuussa olevan PSUV:in kaadereita.

Venezuelan v. 1999 perustuslain 2. artiklan mukaan: “Venezuela rakentuu demokraattisesta ja sosiaalisesta oikeusvaltiosta ja oikeudenmukaisuudesta, joka pitää ylimpinä arvoina oikeusjärjestyksessään ja toimissaan elämää, vapautta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, solidaarisuutta, demokratiaa, sosiaalista vastuuta ja yleisesti etusijalla ihmisoikeuksia sekä eettistä ja poliittista moniarvoisuutta.”

Jos kansalainen rikkoo Venezuelan bolivaarisessa tasavallassa perustuslakia, hän joutuu siitä rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Matti Laitinen

Hands Off Venezuela – Finland
Lähteet: HeSa 27.5.2016; El Universal 17.7.2015; Lucas Koerner: Eugenia Russian haastattelu, venezuelanalysis.com 25.6.2015, kuva:TeleSur.