BOLIVAARINEN
VENEZUELA AGGRESSION KESKIÖSSÄ
Venezuela on ollut vuosia median systemaattisen
aggression ja vääristelyn keskiössä. Tilanne maassa kiristyi entisestään v.
2015 maan oikeistokoalition MUD:n saatua vaaleissa roiman enemmistön maan parlamenttiin.
Presidentti Nicolas Maduron mukaan nykyinen
tilanne muistuttaa hyvin paljon kevään 2002 vallankaappausyritystä. Samat
voimat yrittävät jälleen vallankaappausta. Venezuelan bolivaarisen tasavallan
hallitus julisti 16.5.2016 tämän vuoksi maahan hätätilan voidakseen vakauttaa
maansa ja estää sitä uhkaava ulkoinen interventio ja sisäinen vallankaappaus.
Argentiinassa ja Brasiliassa
tapahtunut vallanvaihto vasemmistolta oikeistolle heikentävät Latinalaisen
Amerikan integraatiota ja tulevat heijastumaan kielteisesti maanosan valtioiden
yhteistyöjärjestön UNASUR:in toimintaan. Tapahtuneen seurauksena Venezuela on
menettänyt tärkeitä liittolaisiaan omassa maanosassaan. Maanosan
oikeistolaistumisprosessi uhkaa myös sen omaa valtiollista tulevaisuutta.
ULKOINEN UHKA
Venezuelan oikeisto-opposition ja
Yhdysvaltain hallituksen yhteistyö on kiistämätön tosiasia. USA operoi Caracasin
suurlähetystönsä kautta ja rahoittaa The
National Endowment for Democracy –järjestön (NED) ohjaamana maan oikeiston
toimintaa. NED on v. 1983 perustettu, USA:n kongressin rahoittama ja tukema
poliittisen avustusjärjestö. Sen toimintaa ohjaa käsitys, jonka mukaan vapaus
on ihmisen universaali päämäärä, joka voidaan toteuttaa kehittämällä
demokraattisia instituutioita, menettelytapoja ja arvoja. NED tukee vuosittain
sadoin lahjoituksin demokratiaa puolustavia kansalaisjärjestöjä Afrikassa,
Aasiassa, Keski- ja Itä-Euroopassa, Euraasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja
Lähi-idässä. Organisaatio nimeää arvomaailmakseen ihmisoikeudet, riippumattomat
tiedotusvälineet, kansalaiskoulutuksen sekä demokraattisten arvojen ja
kulttuurin voimistamisen.
Yhdysvaltojen elektronisilla
vakoilulaitteilla varustettu Boeing 707 on loukannut jo kahdesti toukokuussa
2016 Venezuelan ilmatilaa. Kolumbian entinen presidentti Alvaro Uribe ehdotti toukokuun alussa Miamissa pidetyssä
konferenssissa ulkomaisten sotilaiden lähettämistä Venezuelan auttamaan maan
oikeisto-oppositiota. Vaikka Venezuela on kyennyt hoitamaan kaikki kansainväliset
velvoitteensa ja velkansa ajallaan, maalle ei ole silti myönnetty lainoja omien
kansallisten investointien rahoittamiseksi.
SISÄINEN UHKA
Yhdysvaltain tukema Venezuelan
oikeisto-oppositio yllyttää kansaa nousemaan hallituksen julistamaa kansallista
hätätilaa vastaan järjestämällä suurmielenosoituksen ja mellakoita. Kuka
tahansa saa osoittaa edelleen mieltään Venezuelan kaduilla, kun protestointi ei
muutu väkivaltaiseksi mellakoinniksi. Hallitus edellyttää mielenosoittajilta
maan lakien ja viranomaisten kunnioittamista.
Venezuelan oikeisto-oppositio on
kerännyt 1,85 miljoonaa allekirjoitusta presidentin syrjäyttämistä vaativan
kansanäänestyksen toteuttamiseksi. Kerätyistä nimistä lähes 190 000 on
tarkastuksessa osoittautunut väestörekisterin mukaan haudan takaa
kirjoitetuiksi. Vaikka oppositio onnistuisi keräämään vaadittavat kaksi
miljoonaa allekirjoitusta, itse kansanäänestyksen suorittamiseen kuluu nimien
jättöpäivästä vielä 170 vuorokautta.
Lisäksi kuka tahansa rekisteröity äänestäjä voi tämän prosessin aikana
tehdä valituksen ilmenneistä rikkomuksista, jolloin kansanäänestys voidaan
lykätä vielä entisestään.
Hallitus on kutsunut maan
oikeisto-opposition edustajia useita kertoja vuoropuheluun maan ongelmista.
Nämä ovat järjestään kieltäytyneet kaikista neuvotteluista. Oikeiston vallassa
oleva parlamentti kieltäytyy hyväksymästä kansallista hätätilaa.
HÄTÄTILAOHJELMAN
SISÄLTÖ
Bolivaarisen hallituksen
julistaman hätätilaohjelman keskeisenä sisältönä ovat päivittäistavaroiden
myynnin ja saannin turvaaminen Venezuelassa, ilmastonmuutoksen vaikutusten
torjuminen säätelemällä julkisen ja yksityissektorin työaikoja, maan sisäiset
turvallisuustoimet järjestyksen ylläpitämiseksi ja epävakauden torjumiseksi,
aseiden kannon kieltäminen väliaikaisesti julkisilla paikoilla (rikollisuuden
suitseminen), julkisen sektorin antama tuki yksityissektorille markkinoinnissa,
tavaroiden jakeluketjussa sekä hamstrauksen, kiskurihintojen, salakuljetuksen
ja talousrikosten torjunta. Lisäksi Kansallinen bolivaarinen armeija takaa
ravinnon ja perustarvikkeiden perillemenon asianmukaisesti väestölle. Hallitus
rajoittaa valuutan myyntiä, jollei sen käyttötarkoitus aja väestön tarpeita ja
elvytä maan taloutta. Valtiovarainministeriö maksaa näistä toimista koituvat
kustannukset.
KANSAINVÄLINEN
MEDIA AJAA VALLANVAIHDON ASIAA
Kansainvälisessä lehdistössä bolivaarisesta
vallankumouksesta puhutaan järjestään pahaa. Kansainvälisissä sanomalehdissä
uutisoidaan presidentti Maduron epätoivosta ja ennustetaan hänen
presidenttikautensa tulevan jäämään kesken. Häntä syytetään salaliitoista ja
sotilasvallankaappauksen valmistelusta. Hänen väitetään ostaneen aseita
käytettäväksi siviilejä vastaan. Lisäksi
maan kerrotaan olevan sisällissodan partaalla. Presidentti Maduron oman arvion
mukaan kansainvälinen vääristelykampanja mediassa tähtää Venezuelaan
kohdistuvan ulkomaisen intervention yleiseen hyväksymiseen.
Helsingin Sanomat liittyi tapansa
mukaisesti 18.5.2015 kansainvälisten mediahyeenojen joukkoon: ”Öljyn alhainen hinta maailmalla olisi
ongelma Venezuelalle, vaikka maata johdettaisiin hyvin. Nyt se viimeistelee
tuhoa, jota Maduro kutsuu Yhdysvaltain taloussodaksi Venezuelaa vastaan.
Sellaisia on nähty Etelä-Amerikassa, mutta tämän tuhon Venezuelan hallitus
aiheuttaa itse.”
MEILLÄ ON
OIKEUS HALLITA ITSEÄMME
Presidentti Nicolas Maduro totesi
17.5.2016 Caracasissa pidetyssä kansainvälisessä lehdistökonferenssissa mm: ”Meillä on oikeus hallita itseämme. Me olemme
tehneet sitä 17 vuotta Venezuelassa. Olemme imperialismin uhreja. Tämä on sen
pahin hyökkäys 10 vuoteen. Tiedotusvälineiden omistajat ovat tärkeitä
vaikuttajia tässä politiikassa. Tämä on
kansainvälisen median salaliitto venezuelalaisia vastaan niin, että kaikki oikeisto-opposition
teot voidaan oikeuttaa. Ette saa täältä
sitä, mitä te haette!
Sotilaallinen interventio Venezuelaan ei ole tähän mennessä onnistunut.
Imperialistit haluavat ottaa takaisin vallan, jonka he menettivät v. 1999 Hugo
Chávezille. Meidän on noustava vastarintaan interventiota vastaan humanismin,
demokratian ja vallankumouksen puolesta. Teemme kaiken, mitä käsissämme on
saavuttaaksemme maamme sisäisen rauhan.
Me pyydämme rauhaa ja yhteistyötä maanosaamme. Meillä on oikeus kasvaa
ja kehittyä itsenäisesti. Me pyydämme solidaarisuutta maailmalta. Me emme
polvistu, vaan aiomme toimia humanistisesti ja demokraattisesti perustuslakimme
mukaisesti kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa. Me aiomme selviytyä näistä
vaikeista olosuhteista.”
MIKSI
BOLIVAARISTA VENEZUELAA ON SYYTÄ PUOLUSTAA?
Venezuelan v. 1999 perustuslain 2. artiklan mukaan: “Venezuela rakentuu demokraattisesta ja
sosiaalisesta oikeusvaltiosta ja oikeudenmukaisuudesta, joka pitää ylimpinä
arvoina oikeusjärjestyksessään ja toimissaan elämää, vapautta,
oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, solidaarisuutta, demokratiaa, sosiaalista
vastuuta ja yleisesti etusijalla ihmisoikeuksia sekä eettistä ja poliittista
moniarvoisuutta.”
Vuodesta
1999 alkaen bolivaarinen Venezuela on velvoittanut itsensä täyttämään
kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, joihin lukeutuvat
poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset kulttuurilliset ja
kansalaisoikeudet. YK:n ihmisoikeussopimuksen mukaan: ”Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus
sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen
yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia
hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle
välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.”
Yhteiskunta, joka kykenee tarjoamaan kaikille jäsenilleen
yhtäläisen siedettävän ja oikeudenmukaisen elämän ja puhtaan luonnon, on
kestävä yhteiskunta. Venezuelan oikeisto-oppositio ei ole tarjoamassa
venezuelalaisille tällaista vaihtoehtoa. Sen vaihtoehtona on maan perustuslain
kumoaminen ja raaka uusliberalistinen kapitalismi. Tämä tarkoittaisi
käytännössä valtion tulojen ankaraa karsimista, sosiaaliturvan leikkaamista,
itsenäistä keskuspankkia, korkotason nousua, valtion yhtiöiden yksityistämistä,
valtion vetäytymistä tuotannosta ja tuonnista, hintasäännöstelyn lopettamista
ja bolivarin vaihtokurssin kelluttamista, pääomien valvonnan poistamista ja
hallituksen läpinäkyvyyttä. Tämä politiikka johtaisi bolivaarisen
vallankumouksen yhteiskunnallisten saavutusten tuhoutumiseen ja sitä
todennäköisesti seuraavaan sisällissotaan.
Matti Laitinen 18.5.2016
Hands Off Venezuela – Finland
Lähteet: Venezuelanalysis: James Suggett, 27.12.2015 ”Potential
Paths out of the Economic Crisis”; Telesur 17.52016, Venezuelan perustuslaki
1999, Venezuelanalysis 17.5.2016; HS 18.5.2016
