YLEN
YKSIPUOLINEN SUHDE VENEZUELAAN
Ylen Aamu-tv oli kutsunut 22.5.2017
aamulähetykseensä Suomen Venezuelan suurlähettiläänä v. 2006–2013 toimineen Mikko Pyhälän arvioimaan maan nykyistä yhteiskunnallista tilannetta. Venezuela hallinto on
eläköityneen diplomaatin mielestä Nicolás
Maduron johtama diktatuuri, jonka puolustus- ja sisäministeri sekä
kansalliskaartin päällikkö rikkovat räikeästi ihmisoikeuksia. Pyhälä kertoi tuntevansa
hyvin maan tilanteen, koska hänelle on hyvät viestintäyhteydet maan oikeisto-oppositioon
ja Venezuelan katolisen kirkon johtoon, joka kehottaa kansaa kapinoimaan nykyhallitusta
vastaan.
Miksi verorahoilla ylläpidetty
Yleisradio ei koskaan haastattele – edes tasapuolisuuden vuoksi – Venezuelan bolivaarisen tasavallan Helsingin
suurlähetystön asiainhoitajaa, jotta maan laillisesti valitun johdon mielipide
oman maansa tilanteesta välittyisi myös suomalaisten veronmaksajien tietoon?
PYHÄLÄ ARVIOI
VENEZUELAA VUONNA 2014
Eläkkeelle jäänyt Mikko Pyhälä
arvioi v. 2014 Ylen uutisissa Nicolás Maduron olevan v. 2013 kuollutta Hugo Chávezia heikompi presidentti. ”Madurolla on kuitenkin yhä niin puolueensa
(PSUV), maan armeijan kuin myös Kuuban tuki”, Pyhälä arvioi. Mielenosoittajat
syyttivät tuolloin hänen mukaansa presidentti Nicolás Maduroa mm. Venezuelan
korruptiosta, korkeasta inflaatiosta ja heikosta työllisyystilanteesta.
Vuoden 2014 toisella puoliskolla bolivaarista hallitusta vastaan kohdistettu taloudellinen sodankäynti ilmeni elintarvikkeiden, bensan ja lääkkeiden salakuljetuksena Kolumbiaan, valuuttakeinotteluna, tuotantosektorien rikollisena rahoittamisena ja hyökkäyksinä maan logistiikkaverkostoon ja kaupan jakeluketjuun. Rikolliset hamstrasivat tavaroita valtion suurista jakeluketjuista (Mercal ja PDVAL). Taloudellinen sota aiheutti poliittis-strategisesti tärkeiden tuotteiden katoamista kulutuksesta ja koetteli kansan kärsivällisyyttä. Kansallinen bolivaarinen armeija pisti salakuljetuksen kuriin. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta maan työttömyys oli tuolloin alimmillaan ja perheiden tulot ovat nyt korkeimmillaan sataan vuoteen.
PYHÄLÄ ARVIOI
VENEZUELAA VUONNA 2016
Helmikuussa 2016 Pyhälä ennusti
Taloussanomissa julkaisemassa artikkelissaan, että Venezuelasta on kovaa
vauhtia tulossa ensimmäinen valtio, jonka talouden mustan kullan hinnanromahdus
on luhistamassa. Raakaöljyn hinta laski kesällä 2014 110 dollaria barrelilta v.
2015 alussa hintaan 50 dollari/barreli Saudi-Arabian ja sen naapurivaltioiden
alkaessa myydä öljyään polkuhintaan. Asiantuntijat pitivät entistä
todennäköisempänä, ettei Venezuela selviytyisi v. 2016 erääntyvistä veloistaan.
Pyhälän oman arvion mukaan ”öljyn
hinnanlasku tekee pahaa jälkeä yhdessä surkean talouspolitiikan kanssa. Kriisi
on ajanut Venezuelan humanitaarisen katastrofin partaalle.”
Nicolás Maduron hallitus on
tunnustanut julkisesti tehneensä virheitä maan taloudenhoidossa. Se jopa ryhtyi
toimiin niiden korjaamiseksi. Yleisradio ei ole kuitenkaan koskaan julkaissut mitään
tähän asiantilaan liittyvää. Se ei ole hiiskahtanut sanaakaan v. 2016
aloitetusta energiansäästöohjelmasta, hallituksen toimista keinottelun, mustan
pörssin ja ylihinnoittelun kuriin saamiseksi, CLAP-komiteoista (paikalliset
jakelu- ja tuotantokomiteat, jotka toimittavat peruselintarvikkeita koteihin
kohtuuhintaan) tai uudesta talousohjelmasta (inflaation lyöminen, taloudellisen
kasvun saavuttaminen ja uuden taloudellisen mekanismin luominen nykyisen liian
öljytuloista riippuvan tilalle kehittämällä muita tuotantosektoreita). Maduron
hallitus käytti – toisin kuin Juha
Sipilän oikeistohallitus Suomessa – v. 2016 maan budjetista 71,4 %
sosiaalimenoihin.
PYHÄLÄ ARVIOI
VENEZUELAA VUONNA 2017
Toukokuun lopulla 2017 Pyhälä väitti
Aamu-tv:ssä Venezuelan talouden romahtaneen jo v. 2008 Hugo Chávezin
valtakaudella. Pyhälän selvityksen
mukaan maassa on mielipidevankeja. Siellä ei kunnioiteta demokratiaa. Maan
sotilasjohto on sekaantunut kansainväliseen huumekauppaan. Korruptoituneet
sotilaat pitävät Maduron vallassa. Hallitus ei noudata hänen mielestään kansan
ja eikä myöskään kansalliskokouksen tahtoa. Pyhälän arvion mukaan Venezuelassa
on vaikea nähdä muutoksia, koska Maduro on sulkenut kaikki demokraattiset tiet
vallanvaihdokselle. YK:n turvallisuusneuvosto on ottanut Venezuelan
agendalleen. Se voi asettaa maalle pakotteita.
Minusta Venezuelan talouden
väitetty romahtaminen v. 2008 asettuu outoon valoon, kun tarkastellaan maan yhteiskunnallista
kehitystä 2000-luvulla. Venezuelan väestömäärän kasvusta huolimatta maassa
edistyttiin v. 1999–2010 merkittävästi köyhyyden ja eriarvoisuuden
supistamisessa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 1998 vielä 49 %. Vuoteen
2010 mennessä heidän määränsä oli pudonnut 26,8 %. Äärimmäinen köyhyys aleni vastaavana
ajanjaksona 21 % – 7,1 %. Eläkkeen saajien määrä nelinkertaistui (1,5
miljoonaa). Maan imeväiskuolleisuus osoitti arvoa (21,54/1000) ja työttömyys oli
pudonnut (15 %) 7,7 %. Koulu- ja opiskeluolosuhteet olivat myös parantuneet.
Pyhälän mukaan Venezuelassa on
300 mielipidevankia, jotka kärsivät tuomiotaan kurjissa olosuhteissa. Hän jätti
diplomaattisesti kertomatta, mistä heidät oli tuomittu. Kyseiset
”toisinajattelijat” ovat osallistuneet Venezuelassa tehtyihin
vallankaappausyrityksiin, väkivaltaisiin mellakkoihin, laittomaan
valuuttakeinotteluun ja mustanpörssiin toimintaan. Jos kansalainen rikkoo
oikeusvaltiossa kansallista lainsäädäntöä, siitä seuraa sanktio. Bolivaarinen
Venezuela ei muodosta tässä suhteessa mitään poikkeusta.
Venezuelan bolivaarisen
tasavallan presidentti Nicolás Maduron syrjäyttämiseen pyrkinyt oikeisto-opposition
organisoima kansanäänestys epäonnistui v. 2016, koska sen keräämissä nimistä
löytyi väestörekisterin mukaan yli 190 000 jo kuolleeksi todetun henkilön
allekirjoitusta. Oikeisto-oppositio menetti korkeimman oikeuden päätöksellä parlamentissa
perustuslain muuttamiseen oikeuttavan ehdottoman enemmistönsä, koska
oikeisto-opposition kaksi kansanedustajaehdokasta syyllistyi todistetusti
Amazonasin osavaltiossa äänien ostamiseen.
Venezuelan korkein oikeus päätti ottaa
29.3.2017 maan kansalliskokoukselta oikeuden säätää lakeja. Korkein oikeus oli
kumonnut jo aikaisemmin useita parlamentin tekemiä päätöksiä, koska ne eivät
ole kunnioittaneet maan lainsäädäntöä. Oikeuslaitos perusteli päätöstään ottaa
väliaikaisesti kansalliskokouksen tehtävät hoitaakseen sillä, että oikeiston
hallitsema parlamentti halveksii ja jättää toimeenpanematta sille säädettyjä
perustuslaillisia tehtäviä.
KUINKA
VENEZUELASSA KÄVISI, JOS ARMEIJA TUKISI MAAN OIKEISTO-OPPOSITIOTA?
Jos bolivaarisen Venezuelan
sosialistisella hallituksella ei olisi tukenaan maan armeijaa, sille olisi
käynyt aikoja sitten samoin kuin v. 1973 Salvador
Allenden johtamalle sosialistihallitukselle. USA:n tukeman sotilasvallankaappauksen
jälkeen maassa vangittiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kenraali Augusto
Pinochetin diktatuurin aikana osa heistä teloitettiin. Osa heistä katosi
lopullisesti. Osaa heistä kidutettiin. Tuhannet ihmiset joutuivat siirtymään
poliittiseen maanpakoon.
Yhdysvallat vaihtaisi mielellään Venezuelaan
itselleen mieluisen hallituksen. USA hyödyntää horjutuskampanjassaan myös estoitta
Amerikan maiden järjestön (OAS) pääsihteeri Luis Almagron asemaa. Oikeisto-oppositio on yrittänyt Venezuelassa
kolmesti vuosina 2002, 2013 ja 2014 USA:n tukemana väkivaltaista
vallankaappausta. Neljäs vallankaappausyritys on parhaillaan meneillään. Tähän
asti tilanne on pysynyt hallinnassa, koska kansan enemmistö ja maan armeija
ovat kyenneet liittoutumaan yhteen puolustamaan bolivaarisen vallankumouksen
saavutuksia.
MIKSI
IMPERILAISMI HALUAA PYSÄYTTÄÄ BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN?
USA ja Euroopan unioni eivät
suvaitse Venezuelan bolivaarista tasavaltaa, koska siellä ei harjoiteta
kansainvälisiä suuryhtiöitä suosivaa uusliberalistista talous- ja
sosiaalipolitiikkaa. Lisäksi maa haluaa pysyä itsenäisenä ja ajaa omaa
kansallista etuaan sekä pitää hallussaan vauraat luonnonvaransa. Jos Venezuela
sen sijaan käyttäytyisi kuin patataantumuksellinen Saudi-Arabia ja ostaisi
USA:lta käyttöönsä 400 miljardilla dollarilla aseita, sitä pidettäisiin vapaana
ja demokraattisena valtiona.
Äärioikeisto uhkaa Venezuelan
bolivaarista tasavaltaa yhä tiukkenevalla poliittisella väkivallalla. Se on osa
Pohjois-Amerikan imperialismin epävakautta kylvävän suunnitelman toteuttamista.
Sen päämääränä on pakottaa ja kiristää Venezuelaan sellainen hallitus, joka
pyrkii palauttamaan Yhdysvaltain ylivalta koko mantereella lakkauttamalla
kansallinen vapautuksen prosessi, joka alkoi bolivaarisen vallankumouksen
innoittamana 2000-luvun alussa kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa.
BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN JATKUMINEN EDELLYTTÄÄ
Bolivaarisen vallankumouksen jatkuminen edellyttää kaikkien bolivaarista
vallankumousta tukevien kansalaisjärjestöjen, liittolaispuolueiden,
yhteisöneuvostojen sekä valtiososialismin ja yhteisöllisen sosialismin
kannattajien tasavertaista yhteistyötä päätöksenteossa ja niiden keskinäistä
vallanjakoa valtiojohdossa sekä jäsenistön mielipiteen huomioimista PSUV:issa.
Valintatilanteen kapitalismin palauttamisen ja sosialismiin siirtymisen välillä
ratkaisee lopulta se, että kenellä on kansan enemmistön ja maan armeijan tuki
takanaan.
Bolivaarisen vallankumouksen
jatkumisen puolesta
Hands Off Venezuela -
Finland
Matti Laitinen
