BOLIVAARISEN VENEZUELAN HALLITUS
VOITTI PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄN KOKOUKSEN VAALIT
Venezuelan bolivaarisessa tasavallassa
järjestettiin 30.7.2017 kansallista perustuslakia säätävän kokouksen (ANC) vaalit. Vaaleihin osallistui yli 6 000
ehdokasta. Äänestysprosentti vaaleissa jäi 41,53 %, koska maan
oikeisto-oppositio boikotoi vaaleja, rikkoi äänestyskoneita, esti ihmisten
pääsyä äänestyspaikoille ja mellakoi väkivaltaisesti kaduilla. Yhteenotoissa
kuoli useita ihmisiä. Yli kahdeksan miljoonaa venezuelalaista ilmaisi vaaleissa
luottamuksensa ja tukensa maata johtavalle sosialistihallitukselle ja maan
presidentti Nicolas Madurolle. Hallituksen
rauhanomainen tie yhteiskunnan muuttamiseksi rauhanomaisesti oikeudenmukaisemmaksi
voitti nämä vaalit. Oikeisto-opposition väkivaltainen tie yhteiskunnallisen vallan
palauttamiseksi kapitalisteille kärsi tappion. USA ja sen liittolaiset ovat
hyvin pettyneitä vaalitulokseen.
Perustuslakia säätävä kokous on
kansan valitsema, tilapäinen kollegiaalinen elin. Se on yhteiskunnan
toimeenpano-, lainsäädäntö-, tuomio-, vaali- ja kansanvallan yläpuolella, kun
muutetaan valtion rakenteita, kun luodaan uusi laillinen yhteiskuntajärjestelmä
tai kun laaditaan uusi perustuslakiluonnos. Vasta kansanäänestys päättää,
astuuko uusi perustuslakiehdotus voimaan.
Perustuslakia säätävän kokouksen 545 jäsentä valittiin suoralla ja
salaisella vaalitavalla. Heistä 364 edustaa kuntia (vähintään yksi
edustaja/kunta ja kaksi edustajaa/ kunkin osavaltion pääkaupunki). Tämän
lisäksi intiaanikansat saivat kahdeksan edustajaa kokoukseen. Loput 173 paikkaa
jakautuivat seuraaville väestöryhmille: työläiset, talonpojat , vammaiset,
opiskelijat, eläkeläiset, liiketoiminnan harjoittajat sekä kommuunien ja
yhteisöneuvostojen edustajat. Kaikilla sekä järjestäytyneillä että
järjestäytymättömillä kansalaisilla sekä myös maan oppositiolla, oli
mahdollisuus osallistua vaalien kautta maansa ongelmien rauhanomaiseen
ratkaisuun.
OIKEISTOLLE PERUSTUSLAIN NOUDATTAMINEN EI OLE DEMOKRATIAA
Venezuelan, USA:n tukema, 11 oppositiopuolueen
liittoutuma (MUD) ilmoitti etukäteen boikotoivansa vaaleja, koska sen mukaan
bolivaarinen hallitus yrittää uudistaa laittomasti maan perustuslakia ja pyrkii
samalla syrjäyttämään opposition hallussa olevan maan parlamentin. MUD ei
asettanut tämän vuoksi ehdokkaita vaaleihin. USA ja EU vastustivat myös vaalien
järjestämistä. Yhteistyökyvytön MUD ei ole suostunut koskaan osallistumaan
presidentti Nicolas Maduron ehdottamiin yhteistyöneuvotteluihin. Presidentti on pyytänyt jopa paavia Venezuelaan
välittäjän rooliin.
Kansainvälinen media on antanut
koko 2000-luvun Venezuelasta hyvin yksipuolisen kuvan. Se on oikeuttanut kaikin
mahdollisin sepustuksin maan oikeisto-opposition toistuvat vallankaappausyritykset.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat liittyneet aina kernaasti mukaan tähän
horjuttajien huutosakkiin. Hallituksen
puolesta järjestetyt suurmielenosoitukset ylittävät ani arvoin suomalaisen
uutiskynnyksen.
Kaikesta tapahtuneesta huolimatta
Venezuelan bolivaarinen armeija vannoo edelleen uskollisuutta maan lailliselle
hallitukselle. Hallitus nauttii edelleen maan yli 40 000 yhteisöneuvoston
ja niiden yhteistyöeliminä toimivien 778 alueellisen kommuunin tukea. Näihin
paikallisneuvostoihin kuuluu valtava joukko ihmisiä Venezuelassa. Ne voivat
esittää ehdokkaita osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja
liittovaltion virastoihin. Kiina ja Venäjä eivät ole irtisanoneet
yhteistyösopimuksiaan Venezuelan kanssa. Bolivian, Ecuadorin, Kuuban ja
Nicaraguan vasemmistohallitukset tukevat yhä poliittisesti Venezuelaa.
PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ KOKOUS ON KUTSUTTU KOOLLE ENNENKIN
Perustuslakia säätävä kokous on
kokoontunut viimeksi v. 1999 ja v. 2007. Elokuussa 1999 kokous hajotti
vastaanhangoittelevan parlamentin. Hugo
Chávezin kannattajat saivat ajettua lävitse 40 muutosta perustuslakiin.
Uudistuksella muutettiin kaksikamarinen parlamentti yksikamariseksi
parlamentiksi, jossa on 165 jäsentä. Suoralla kansanäänestyksellä valittavan
presidentin toimikausi piteni viidestä vuodesta kuuteen. Työpäivän pituudeksi
määritettiin kahdeksan tuntia ja työviikon pituudeksi 44 tuntia. Äänestysoikeus
suotiin 18 vuotta täyttäneille kansalaisille. Vuonna 2007 perustuslakia säätävä
kokous kokoontui muuttaman maan perustuslakia. Tuolloin perustuslakiehdotusta
puitiin 9 020 julkisessa tilaisuudessa. Sosialistisiin uudistuksiin
pyrkinyt perustuslaki ei tullut kuitenkaan hyväksytyksi kansanäänestyksessä
2.12.2007. Venezuelassa 15.2.2009
pidetyssä perustuslakikansaäänestyksessä hyväksyttiin presidentti Hugo Chávezin
virkakauden jatkaminen.
Vuonna 2010 Venezuelan kansalliskokous täydensi määräenemmistönsä turvin
perustuslakia kahdella uudella lailla; laki kansanvallasta sekä laki kansan- ja
julkisesta suunnittelusta. Nämä lait ovat osa viidestä kansanvallan laista,
jotka tähtäävät valtion suunnittelurakenteisiin siirtymiseen ja päätöksentekoon
ruohonjuuriorganisaatioiden tasolla
VAALIKELPOISUUS
Vaalikelpoisuusehtojen mukaan
kunkin ehdokkaan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja syntyperältään
venezuelalainen henkilö, joka on asunut viimeiset viisi vuotta nykyisessä
asuinpaikassa. Ehdokkuus edellyttää lisäksi 3 % kannatusta oman väestöryhmänsä
tai asuinkuntansa rekisteröityjen äänestäjien parissa. Maan korkein johto,
parlamentaarikot, valtion ja kaupunkien korkeat viranomaiset, valtion yritysten
johtajat, oikeustoimen palveluksessa olevat henkilöt, sotilaat ja kansallisen
vaalineuvoston jäsenet eivät saa ehdokkaiksi tässä vaalissa.
PERUSTUSTUSLAIN MERKITYS
VENEZUELASSA
Perustuslaki on yksi Venezuelan
demokraattisen järjestelmän suojatuista osallistumismuodoista, jonka suomin
keinoin yhteiskunta voi tehdä joko osittaisia tai täydellisiä muutoksia
tasavallan rakenteisiin. Perustuslain 347. artiklassa
todetaan suoran demokratian harjoittamisesta: "Alkuperäinen, peruslaillinen valta kuuluu kansalle". Tätä
valtaa voidaan käyttää valtion muuttamiseksi, uuden laillisen järjestelmän
luomiseksi ja/tai uuden perustuslain säätämiseksi. Perustuslaki on korkein laki
ja oikeusjärjestyksen perusta. Kaikki julkista valtaa harjoittavat henkilöt ja
elimet ovat perustuslain alaisia.
MIKSI PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ
KOKOUS KUTSUTTIIN KOOLLE?
Perustuslakia säätävän kokouksen voi kutsua koolle maan presidentti ja
hänen ministerinsä, parlamentti, jos 2/3 sen jäsenistä niin haluaa tai maan
kunnanvaltuustot, jos 2/3 niiden jäsenistä niin tahtoo tai jos 15 % maan
rekisteröidyistä äänestäjistä, niin haluaa.
Venezuelan – demokraattisesti vaaleilla valittu – presidentti Nicolas
Maduro teki toukokuun lopussa 2017 aloitteen maansa perustuslakia säätävän
kokouksen koolle kutsumiseksi. Jopa 17 opposition pienpuoluetta suostui
keskustelemaan presidentin kanssa perustuslakia säätävästä kokouksesta. Presidentin perustelut kokouksen koolle kutsumiselle
olivat: sisällissodan välttäminen, hallituksen ja parlamentin välisten
ristiriitojen ratkaiseminen sekä demokraattisen ratkaisun löytäminen Venezuelan
nykyiseen tilanteeseen.
Huhtikuussa 2017 alkaneissa maan oikeisto-opposition lietsomissa
levottomuuksissa ja mellakoissa on kuollut tähän mennessä jo yli 110 ihmistä ja
haavoittunut 1 200 ihmistä. Ammattihulinoitsijoiden pukukoodiin ovat kuuluneet
kasvonaamiot, tehokkaat älypuhelimet, baseball-mailat ja polttopullot. Katuväkivalta ja
maan talouden jatkuva sabotointi ovat kohdistuneet valtion kiinteistöihin ja
sen tarjoamiin palveluihin kuten äitiyssairaalat, sähkölaitokset, ruokavarastot
ja julkinen liikenne. Lisäksi lukuisia hallituksen tukijoita on päätynyt
salamurhaajien uhreiksi. Kesäkuun
lopun huipentumana varastetulla helikopterilla lentävä poliisi hyökkäsi
sisäasiainministeriön ja korkeimman oikeuden rakennuksiin ja tulitti niitä ammuksin
ja kranaatein. Asemiehet ampuivat lauantaiyönä
29.7.2017 Ciudad Bolivarin kaupungissa perustuslakia säätävään kokoukseen
ehdolla olleen lakimies Jose Felix
Pinedan. Keiden vapautta ja demokratiaa
USA:n tukeman ja rahoittaman oikeisto-opposition harjoittama terrori, tekemät
murhat ja polttopulloposti edistävät?
PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄN
KOKOUKSEN TAVOITTEET
Perustuslakia säätävän kokouksen tavoitteiksi on asetettu
yhteiskuntarauha, toimet dialogin saavuttamiseksi oikeisto-opposition kanssa;
sopimus, joka johtaisi uudistettuun perustuslakiin; uusi talousmalli
öljyteollisuuteen perustuvan mallin sijalle; nuorison aseman parantaminen;
sosiaaliset missiot sekä muut näkökohdat, joita ei ole huomioitu maan
nykyisessä perustuslaissa. Täysivaltaisella Venezuelalla on oikeus päättää itse
omista asioistaan ja puolustaa omia kansallisia etujaan. Ulkopuolisilla
valtioilla ei ole mitään oikeutta sekaantua sen sisäisiin asioihin.
VASTUSTAKAA IMPERIALISMIA –
TUKEKAA BOLIVAARISTA VENEZUELAA
Jos Suomen valtio ryhtyisi toteuttamaan omaa peruslakiaan takaamalla
kaikille kansalaisilleen ihmisarvoisen elämän, kelvollisen perusturvan ja
arvokkaan vanhuuden, alkaisivatko suomalainen markkinatalousmyönteiseksi
manipuloitu nuorison enemmistö ja osa-aikaisvasemmisto mellakoimaan yhdessä kaduilla
ja vastustamaan sitä demokratian ja vapauden nimissä? Suomalaisen vasemmiston
olisi vihdoinkin syytä avata siniset silmänsä sekä suoda laajakatseisesti solidaarisuuttaan
ja tukeaan imperialismin vastaiselle, bolivaariselle vallankumoukselle.
Hands Off Venezuela!
Matti Laitinen 31.7.2017
Lähteet: venezuelanalysis.com 24.7.2017, ML:n omat
artikkelit Venezuelasta v. 2002–2017, Yle, Venezuelan perustuslaki v. 1999,
TeleSur ja STT.
