HANDUT IRTI VENEZUELASTA

ALBA (Meidän Amerikkamme kansojen Bolivaarinen liitto)


Latinalaisen Amerikan maille on ollut ja osalle niistä on edelleen ominaista niille tietoisesti luotu historiallinen riippuvuus ulkomaan tuonnista. Tämä juontuu niiden teollisuuden yksipuolisuudesta ja alikehittyneisyydestä sekä myös joissakin maissa maataloussektorin rakenneongelmista. Tuonnista ovat huolehtineet ylikansalliset yhtiöt. USA:n takapihan maat ovat toimineet halvan raaka-aineen ja työvoiman lähteinä.


Uuskolonialismi synnytti oman vastavoimansa. ALBA syntyi vastapainoksi USA:n poliittisille alistamispyrkimyksille ja uusliberalistiselle talouspolitiikalle Latinalaisessa Amerikassa. Se edustaa bolivaarisen vallankumouksen kansainvälistä puolta. USA kokee talousyhteisön itselleen vaaralliseksi. Sen tukema Hondurasin sotilasvallankaappaus v. 2009 oli hyökkäys ennen kaikkea ALBAa vastaan.

ALBAn SYNTY JA MERKITYS


Joulukuussa 2004 solmitun ALBA-sopimuksen pitkäntähtäimen päämääränä on luoda 15 vuodessa Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansojen yhteisö, jolla on yhteinen valuutta ja parlamentti sekä yhteiset kaupan, politiikan ja talouden instituutiot. ALBAan kuuluu tällä hetkellä kahdeksan jäsenmaata Venezuela, Kuuba, Bolivia, Nicaragua, Dominica, Ecuador, pienet saarivaltiot Saint Vincent ja Grenadiinit sekä Antigua ja Barbuda ja Hondurasin laillinen hallitus. ALBA-yhteisöllä on jäsenmaittensa lisäksi edustus mm. Argentiinassa, Brasiliassa, Chilessä, Dominikaanisessa Tasavallassa, Guatemalassa, Kolumbiassa, Meksikossa, Panamassa, Paraguayssa, Perussa ja Uruguayssa.


ALBAn toiminnan keskiössä ovat yhteiskunnan kurjimmassa asemassa olevien hyvinvointi ja läntisen pallonpuoliskon kehittymättömiin maihin kohdistuvan solidaarisuuden vahvistaminen, jotta nämä voivat neuvotella kaupan käynnin ehdoista paremmista asemista kuin kehittyneiden maiden alaisuudessa.

ALBA EI OLE PERUSTUSLAILLINEN VALTIOLIITTO

ALBA eroaa olennaisesti Euroopan unionista. Sillä ei ole yhteistä perustuslakia, valuuttaa eikä ulko- ja sisäpolitiikkaa. Se ei ole myöskään valtioiden yläpuolella oleva elin, jolla on oikeus puuttua jäsenvaltioiden asioihin. Se on kahden- ja monenkeskiseen yhteistyöhön ja keskinäisapuun perustuva talousyhteisö, jonka toiminta ulottuu kaupankäyntiin, tuotantotoimintaan ja tieteellis-tekniseen yhteistyöhön. Tavoitteena on saavuttaa yhteisöllinen omavaraisuus keskeisillä tuotantoaloilla. ALBAn toiminta käsittää käytännössä useimmiten jäsenvaltioiden valtionyritysten kahdenkeskisiä sopimuksia, jossa sopimuskumppanille toimitetaan tavaroita, teknillistä ja rahoituksellista tukea maan teollisuuden ydinsektorin, energiavarojen ja sosiaalitoimen investointeihin. Keskinäinen kauppa käydään kirjanpidollisen clearing-rahan – sucren – avulla. Jäsenmaat ovat tallettaneet sovitun määrän kansallista valuuttaansa erityiseen Sucre-rahastoon. Nämä varat on muunnettu virtuaalisiksi kirjanpidollisiksi yksiköiksi – sucreiksi. Yksi sucre vastaa 1,25 U$ ja sitä käytetään maksuvä-lineenä erityistavaroiden kaupassa. Sucreen siirtyminen poistaa esim. tarpeen käyttää dollaria maksuvälineenä öljykaupassa.


ALBA-PANKKI (BALBA)

ALBAn yhteisenä rahoituslaitoksena toimii v. 2008 perustettu ALBA-pankki. Pankin toiminta tähtää uudenlaisiin alueellisiin, ylikansallisista järjestelmistä riippumattomiin rahoitusmarkkinoihin, joiden puitteissa pyritään tasapainoiseen kehitykseen. Sen toimenkuvana on ottaa haltuunsa myös Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tehtävät Latinalaisessa Amerikassa. Erityisiä investointikohteita ovat köyhyyden poistaminen ja ALBA-maiden omat kansalliset kehityshankkeet, terveydenhuolto, opetus sekä televiestintäjärjestelmien kehittäminen, ruokaturvallisuus, ympäristönsuojelu, matkailu ja energiantuotanto.

ALBA-TIIVISTELMÄ


• Vaihtoehto Latinalaisen Amerikan kansoihin ja niiden luonnonvaroihin kohdistuvalle riistolle.


• Kahden- ja monenkeskiseen yhteistyöhön ja keskinäisapuun perustuva talousyhteisö.


• Jäsenmaiden omaehtoinen ja yhteistyössä tapahtuva kehittäminen ja rakentaminen.


• Eliminoida jäsenmaiden kaupankäynnin ja verotuksen esteitä.


• Kannustaa jäsenmaita keskinäisiin investointeihin ja yhteisyritysten perustamiseen.


• Lisätä pankkisuhteita ja yhteistyötä matkailualalla.


• Jäsenmaiden ruokaomavaraisuuden luominen. Perustettu yhteinen elintarviketuotantoyhtiö ja Ruokaturvallisuussäätiö.


• Tasavertaisuuteen perustuvan oikeudenmukaisuuden ja sopimuskumppanien tasa-arvoisuuden edistäminen. Yhteisen geopoliittisen turvallisuuden edistäminen.


• Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tehtävien korvaaminen ALBA-pankilla.


• ALBAn puitteissa on perustettu OPECin kaltainen öljyalan yhteistyöorganisaatio Petroamerica.


• Tieteellinen yhteistyö (Caracasissa yhteinen tiedekeskus).


• Suurkansalliset yhtiöt ja –projektit. Usean jäsenmaan yhdessä omistamat valtionyhtiöt.


ALBA-yhteisöstä on jalostunut kuudessa vuodessa Latinalaisen Amerikan uuden poliittisen kulttuurin ja vapautuksen valtiollinen yhteisrintama.

Matti Laitinen


Lähteet: Venezuelanalysis.com; Kominform; sekä ML:n omat artikkelit Tiedonantajassa ja Kansan ääni –lehdessä V. 2008–2010.