HANDUT IRTI VENEZUELASTA

VENEZUELAN YHTEISKUNNALLISESTA TILANTEESTA


Venezuelan väestömäärä on kasvanut v. 2002–2010 neljällä miljoonalla kansalaisella ollen nykyisin 29,2 miljoonaa. Venezuelalaisten keski-ikä on 25,5 vuotta. Maassa edistyttiin v. 2010 köyhyyden ja eriarvoisuuden supistamisessa. Köyhien osuus maan väestöstä oli v. 2010 26,8 %, kun vastaava arvo oli v. 1998 vielä 49 %. Äärimmäinen köyhyys on pudonnut 12 vuodessa 21 % –> 7,1 %. Eläkkeen saajien määrä on samana ajanjaksona nelinkertaistunut (1,5 miljoonaa). Maan imeväiskuolleisuus osoittaa arvoa (21,54/1000) ja työttömyys on pudonnut arvoon 7,7 %. Koulu- ja opiskeluolosuhteet ovat parantuneet.

Venezuelan valtionyhtiö PDVSA:lla on nykyisin 18 öljynjalostamoa ulkomailla ja kuusi jalostamoa kotimaassa. Ulkomaiset jalostamot sijaitsevat Yhdysvalloissa, Kuubassa, Curacaossa, Jamaikalla, Saksassa ja Ruotsissa. Yhtiö on kehittynyt 10 vuoden aikana yhdeksi maailman suurimmaksi yhtiöksi. Se on rahoittanut Venezuelan terveydenhuoltoa, koulutusta ja asuntorakentamista. PDVSA:n öljyjalostuskapasiteetti on maailmanmittaisessa yhtiövertailussa kolmanneksi suurin. Öljyn päivittäinen tuotanto on ylittänyt kolme miljoonaa barrelia.
Venezuelan hallitus toimitti v. 2010 2,4 miljoonaa tonnia ruokaa maaseudulle osana valtakunnallista ruoka-omavaraisuusohjelmaa. Maan 19 088 ruoanjakelukeskuksessa myytiin korkealaatuisia elintarvikkeita 40–50 % alle yksityismarkettien hintojen. Viisi miljoonaa kansalaista tarvitsee maan hallituksen antamaa maksutonta ruoka-apua samalla, kun noin 14 miljoonaa ihmistä ostaa elintarvikkeensa MERCAL- ohjelman ja PDVAL-jakeluketjun tarjoamilla tuetuilla hinnoilla. Kulutushintojen inflaatio laukkasi viime vuonna n. 30 % kieppeissä.
Elintarvikkeiden varmuusvarastoissa on 692 500 tonnia ruokaa otettavaksi välittömästi käyttöön hätätilanteissa. Venezuelassa esiintyy aliravitsemusta viidenneksi vähiten Latinalaisessa Amerikassa ja vastaavasti kymmenenneksi vähiten koko maailman mitassa. Aliravitsemusta esiintyy YK:n tilastojen mukaan enää 3,2 % lapsista. Sen täydellisen poistamisen tavoite saavutetaan pian. Vuonna 1998 Venezuelassa 21 % lapsista kärsi aliravitsemuksesta.

Tieto- ja viestintätekniikan avulla suoritettu yhteiskunnallisen tajunnan reaaliaikainen muokkaaminen ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen on ympärivuorokautista ja samanaikaista maailmanlaajuisesti. Toisaalta sama asia on mahdollistanut myös maailmanlaajuisen toisinajattelun kuten bolivaarisen vallankumouksen ketjuuntumisen ja yhteisten mielenilmaisujen samanaikaisuuden maailman eri kolkilla. Internetin käyttäjien määrä maailmassa on kasvanut v. 2000–2010 361 miljoonasta 1,97 miljardiin. Toistaiseksi tämän bittien valtatien tarjoamista palveluista nauttii vasta 28,7 % ihmiskunnan jäsenistä. Käyttäjistä 37,7 % on joko eurooppalaisia tai pohjoisamerikkalaisia (1,1 miljardia ihmistä). Näissä maanosissa netin käyttöaste vaihtelee 48,1 % – 73,6 % väestöstä. Venezuelassa Internetin käyttöaste oli v. 2010 34,2 % ja Ecuadorissa 16 % ja Boliviassa 11,1 %.


Venezuelan vuoden 2011 budjetissa annetaan etusija sosiaalisille investoinneille ja yleishyödyllisille ohjelmille. Budjetin perustana ovat pitkälti öljytulot. Lähes 46 % budjetista suunnataan sosiaalisektorille, johon sisäl-tyvät mm. opetus ja terveydenhuolto. Venezuelan tavoitteena on kahden miljoonan uuden asuintalon rakentaminen v. 2017 loppuun mennessä. Tämän vuoden tavoite on 150 000 uutta asuintaloa.


VENEZUELA TÄHTÄÄ SOSIALISMIIN

Venezuelan yhdistynyt sosialistinen puolue – PSUV – ilmoittaa puolueohjelmassaan haluavansa edistää kansanvallan neuvostojen valtaan perustuvaa valtiorakennetta, jonka hallintaan työläiset, talonpojat, opiskeli-jat, kotiäidit, sivistyneistö, taiteilijat, pientuottajat ja -yrittäjät kaupungeissa ja maaseudulla voivat osallistua demokraattisesti ja tasavertaisesti. Puolueen päämääränä on yhteisöllinen valtiososialismi.

Vuonna 2006 Venezuelan vallankumousprosessia menestyksellä puolustaneet bolivaariset piirit korvattiin 16 000 yhteisöneuvostoilla. Yhteisöneuvostot ovat bolivaarisen sosialismin vallan- ja vastuunjaon perusyksikköjä. Ne ovat 150–400 perheen muodostamia paikallisneuvostoja. Ne vastaavat asuinalueensa kehityshankkeista. Valtion rahoittamat projektit kohdistuvat kunnallistekniikkaan, maatalouteen, asumiseen, koulutukseen, terveydenhoitoon, kulttuuriin, urheiluun ja sosiaalisiin ongelmiin. Venezuelassa toimii nykyisin yhteensä 30 000 yhteisöneuvostoa. Suunnitelmana on korvata maan valtio- ja hallintorakenteita yhteisöneu-voston harjoittamalla alueellisella päätäntä- ja toimintavallalla.


Venezuelan presidentti Hugo Chávez totesi marraskuussa 2009 PSUVin puoluekongressissa, että globaali talouskriisi on nähtävä mahdollisuutena hajottaa kapitalistinen järjestelmä ja rakentaa sosialismia. ”Vallan-kumouksellisen taistelun keskus sijaitsee meidän Amerikassamme. Venezuela on sen järistyskeskus. Me olemme suunnannäyttäjän roolissa ja meillä on kannettavana olkapäillämme valtava vastuu.” Chávezin mukaan Venezuela on v. 2019 sosialistinen valtio, jolla on sosialistiset arvot, jotka perustuvat sosialistisiin tuotantosuhteisiin.

PSUV sai syksyllä 2010 pidetyissä vaaleissa 96 edustajaa 167-paikkaiseen parlamenttiin. Liittolaispuolueella Isänmaa kaikille (PPT) on 2 paikkaa sekä opposition liittoutumalla 64 paikkaa (38,3 %). Venezuelassa tam-mikuussa 2011 puolueettoman Gis XXI -tutkimuslaitoksen tekemän mielipidekyselyn mukaan 54,7 % venezuelalaisista pitää presidentti Hugo Chávezin työtä hyvänä tai erittäin hyvänä. Samaan kyselyyn vastanneista 61,3 % piti Venezuelan yhdistynyttä sosialistipuoluetta suosituimpana poliittisena ryhmittymänä. Opposition kansanedustajia kannatti 26,1 % kyselyyn vastanneista.

VENEZUELA TEHOSTAA SOSIALISMIN RAKENTAMISTA

Venezuelan kansalliskokous sääti joulukuussa 2010 kaksi uutta lakia; laki kansanvallasta sekä lain kansan- ja julkisesta suunnittelusta. Nämä lait ovat osa viidestä kansanvallan laista, jotka tähtäävät valtion suunnitte-lurakenteisiin siirtymiseen ja päätöksentekoon ruohonjuuriorganisaatioiden tasolla. Lakien tarkoituksena on edistää vallan hajauttamista, kollektiivista omistamista, itsehallintoa ja valtion liittoneuvoston asemaa suun-nitteluelimenä. Lakien tavoitteena on suoda paikallisneuvostoille johtava asema maan julkishallinnossa ja korvata porvarillinen edustuksellinen demokratia osallistuvalla demokratialla. Porvarillinen hallintokoneisto korvataan bolivaarisella neuvostojärjestelmällä.

Valtion liittoneuvosto perustettiin v. 2010 alussa kansallisen budjetin suunnittelua varten. Sen jäseninä toimivat ministerit, kuvernöörit, pormestarit sekä yhteisöneuvostojen ja kansalaisjärjestöjen edustajat. Kansan-edustaja Augusto Montielin mukaan: “Voidaksemme lakkauttaa yhä olemassa olevan porvarillisen valtion, meidän on luotava edellytykset yhteisöpohjaiselle, yhteisölliselle, demokraattiselle, pääosassa olevalle ja vallankumoukselliselle valtiolle. Siksi on rakennettava valtio, jossa valta ei keskity muutaman etuoikeutetun ihmisen käsiin.”


LAKI KANSANVALLASTA


Laki sisältää yhteensä 134 pykälää. Ne liittyvät yhteisöjen välittömään osallistumiseen julkisessa hallinnossa perustuslain 5 § mukaisesti. Lain yhtenä tarkoituksena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen asemaa vallanku-mouksellisessa demokratiassa sekä luoda kunnallisia ja yhteisöllisiä itsehallinnon muotoja.


Sosiaalisesti omistetut tuotanto-organisaatiot (osuuskunnat) asetetaan etusijalle, kun julkisen vallan elimillä on tarvetta tavaroista, palveluista tai suoritettavista töistä (29 §).


Lain mukaan kansanvallan organisaatiot ovat järjestäytyneet sen perustalta, missä ihmiset asuvat tai elävät päivittäin. Organisaatiot koostuvat kansalaisista, joita yhdistää jokin yhteinen intressi tai tavoite omien vaike-uksien voittamiseksi ja kollektiivisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kansanvallan erityisiä hallintoelimiä ovat mm. yhteisöneuvostot ja yhteisöneuvostojen liitot.

LAKI KANSAN- JA JULKISESTA SUUNNITTELUSTA


Laki liittää yhteisöneuvostot ja yhteisöneuvostojen liitot osaksi kansallista suunnittelujärjestelmää. Se koostuu valtion, kuntien, yhteisöneuvostojen liittojen ja yhteisöneuvostojen julkisista suunnitteluneuvostoista yhtä hyvin kuin yhteisöneuvostoista ja valtion liittoneuvostosta. Laki mahdollistaa laajan ja joukkomittaisen osallistumisen yhteiskunnan suunnitteluun, suunnitelman soveltamiseen ja tulevan tarkasteluun.

POLIITTINEN VALTA


Poliittisen vallan haltuunotto on Venezuelassa ongelmallista, koska maassa on vasta kehittymässä luokkatie-toinen ja organisoitunut maa- ja teollisuustyöläisiä edustava työväenliike. Lisäksi väestöstä yli kolmannes on alle 15-vuotiaita. Talonpoikais- ja opiskelijaliikkeen kohdalla on havaittavissa samanlaista heikkoutta. Maareformi tuottaa ongelmia, koska 92 % väestöstä asuu kaupungeissa.


Sosialismia ei voi rakentaa ilman ammattitaitoisia työläisiä (teollistaminen), osaavia talonpoikia (ruokaomavaraisuus) ja sivistyneistöä (koulutus) sekä hyvin organisoituja järjestöjä. Venezuela on kohdannut saman tilanteen kuin nuori vallankumouksellinen Kuuba. Sen on luotava kouluttamalla ja kasvattamalla oma työväenluokkansa, talonpoikaistonsa ja sivistyneistönsä sekä oma sosialistinen kulttuurinsa.


Matti Laitinen


Lähteet: http://venezuelanalysis.com/5858, Venezuelan National Assembly Passing “Popular Power” Package of Laws, 11.12.2010 Tamara Pearson – Venezuelanalysis.com, www.economywatch.com, http://www.internetworldstats.com/ stats.htm sekä Matti Laitisen omat lehtiartikkelit bolivaarisesta vallankumouksesta v. 2002–2010.