Reflections of Fidel
Hurrikaanien Saartamana
Olimme tuskin selvinneet hurrikaani Gustavin yllättävän voimallisten tuulten Nuorten Saarella ja Pinar del Riossa aiheuttamasta tunnereaktiosta ja materiaalisista vahingoista, kun saimme uutisia Hannan synnyttämistä meren tulvinnoista. Sitten kaikkein pahimman: että erittäin raivoisa hurrikaani Ike, joka kääntyi lounaaseen törmättyään kurssillaan vahvaan anti-sykloonipaineeseen pohjoisesta, iskisi yli 1000 kilometrin pituudelta kansalliselle alueellemme.
Tämä tarkoittaa, itse asiassa, että koko maa joutuu kolmen hurrikaanin vaikutuspiiriin, ja joihinkin paikkoihin ne iskevät pariin kertaan.
Mitä jää jäljelle banaaneista, hedelmistä ja vihanneksista tehostetun maanviljelyn alueilla? Minne enää jää papuja ja muuuta viljaa? Minne sokeriruokoa ja riisiplantaaseja? Missä tulee vielä olemaan siipikarjaa, sikoja tai meijerituotteiden keskus? Koko kansa on nyt tilanteessa, jota sotilaallisin termein kutsutaan taisteluvalmiudeksi.
Ne ongelmat, joita kuvasin mietiskelyssäni, jossa kutsuin Gustavia ydinaseiskuksi, ovat moninkertaistuneet. Periaatteet, jotka johtavat käyttäytymistämme, ovat edelleen samat, mutta tulemme tarvitsemaan vielä paljon suurempia ponnisteluja.
Siviilipuolustus ei hukannut sekunttiakaan. Vastuutehtävissä olevat toverit niin puolueesta kuin hallituksesta ovat liikkuneet kaikkialla. Kaadereiden on vaadittava kurianalaisuutta, pidettävä tunteensa kurissa ja käytettävä auktoriteettiaan. Television, radion ja lehdistön on otettava vastuunsa ja huolehdittava informaatiotehtävistään.
Maailma on katsonut ihaillen kansamme käyttäytymistä Gustavin tuhojen edessä. Kun vihollisemme kyynisen ilkkuvina hieroivat käsiään, ystävämme, joita - kuten on käynyt ilmeiseksi - on paljon, ovat päättäväisiä tehden yhteistyötä kansamme kanssa.
Monien vuosien aikana kylvetyt solidariteetin siemenet kasvavat kaikkialla. Lentokoneita Venäjältä ja muista maista on lentänyt tuhansien kilometrien päästä kuljettaen tuotteita, joita ei voi mitata määrällä tai hinnalla, vaan niiden merkityksellä. Olemme saaneet lahjoituksia pienistä maista, kuten Itä-Timorilta, ja viestit tärkeiltä ja ystävällisltä valtioilta kuten Venäjältä, Vietnamilta, Kiinasta ja muualta. Ne ovat kertoneet halukkuudesta tehdä yhteistyötä niin paljon kuin mahdollista investointiohjelmien suhteen, jotka meidän on alettava välittömästi alkaaksemme uudelleen ja kehittääksemme tuotantoamme.
Sisaremme, Venezuelan Bolivaarinen Tasavalta ja sen presidentti, Hugo Chavez, ovat suorittaneet tekoja, jotka ovat kaikkein jalomielisin solidaarisuuden ele, minkä kotimaamme on koskaan nähnyt.
Huolimatta niiden iskujen voimasta, joiden kohteeksi olemme joutuneet ja vielä joudumme, luulen, että maamme on asemassa, jossa pystymme pelastamaan kansalaistemme hengen, ja perheet tulevat saamaan materiaalista apua ja ruokaa niin kauan kuin tarvitsevat, kunnes pääsevät jälleen vauhtiin - niin pian kuin mahdollista - ruoan tuotannossa. Tuo apu ei voi olla yhtäläistä jokaisessa yhteisössä, sillä vahingot eivät ole yhtäläisiä, ei liioin vaadittava aika, päästä takaisin jaloilleen.
Tällä hetkellä hurrikaanit pirittävät meitä. Meidän tulisi olla järkevämpiä kuin koskaan ja taistella tuhlausta, parasiittejä ja itsetyytyväisyyttä vastaan. Meidän on toimittava ehdottoman rehellisesti, välttäen demagogiaa ja myöntymistä minkäänlaiseen heikkouteen tai opportunismiin.
Vallankumouksellisten militanttien pitäisi näyttää esimerkkiä. Heidän pitäisi luottaa ja saada luottamusta. Heidän pitäisi antaa kaikkensa kansalle, jopa elämänsä, jos se osoittautuu välttämättömäksi.
Fidel Castro Ruz
Syyskuun 7. päivänä 2008
Käännös: Rauni Salminen
Hurrikaanien Saartamana
Olimme tuskin selvinneet hurrikaani Gustavin yllättävän voimallisten tuulten Nuorten Saarella ja Pinar del Riossa aiheuttamasta tunnereaktiosta ja materiaalisista vahingoista, kun saimme uutisia Hannan synnyttämistä meren tulvinnoista. Sitten kaikkein pahimman: että erittäin raivoisa hurrikaani Ike, joka kääntyi lounaaseen törmättyään kurssillaan vahvaan anti-sykloonipaineeseen pohjoisesta, iskisi yli 1000 kilometrin pituudelta kansalliselle alueellemme.
Tämä tarkoittaa, itse asiassa, että koko maa joutuu kolmen hurrikaanin vaikutuspiiriin, ja joihinkin paikkoihin ne iskevät pariin kertaan.
Mitä jää jäljelle banaaneista, hedelmistä ja vihanneksista tehostetun maanviljelyn alueilla? Minne enää jää papuja ja muuuta viljaa? Minne sokeriruokoa ja riisiplantaaseja? Missä tulee vielä olemaan siipikarjaa, sikoja tai meijerituotteiden keskus? Koko kansa on nyt tilanteessa, jota sotilaallisin termein kutsutaan taisteluvalmiudeksi.
Ne ongelmat, joita kuvasin mietiskelyssäni, jossa kutsuin Gustavia ydinaseiskuksi, ovat moninkertaistuneet. Periaatteet, jotka johtavat käyttäytymistämme, ovat edelleen samat, mutta tulemme tarvitsemaan vielä paljon suurempia ponnisteluja.
Siviilipuolustus ei hukannut sekunttiakaan. Vastuutehtävissä olevat toverit niin puolueesta kuin hallituksesta ovat liikkuneet kaikkialla. Kaadereiden on vaadittava kurianalaisuutta, pidettävä tunteensa kurissa ja käytettävä auktoriteettiaan. Television, radion ja lehdistön on otettava vastuunsa ja huolehdittava informaatiotehtävistään.
Maailma on katsonut ihaillen kansamme käyttäytymistä Gustavin tuhojen edessä. Kun vihollisemme kyynisen ilkkuvina hieroivat käsiään, ystävämme, joita - kuten on käynyt ilmeiseksi - on paljon, ovat päättäväisiä tehden yhteistyötä kansamme kanssa.
Monien vuosien aikana kylvetyt solidariteetin siemenet kasvavat kaikkialla. Lentokoneita Venäjältä ja muista maista on lentänyt tuhansien kilometrien päästä kuljettaen tuotteita, joita ei voi mitata määrällä tai hinnalla, vaan niiden merkityksellä. Olemme saaneet lahjoituksia pienistä maista, kuten Itä-Timorilta, ja viestit tärkeiltä ja ystävällisltä valtioilta kuten Venäjältä, Vietnamilta, Kiinasta ja muualta. Ne ovat kertoneet halukkuudesta tehdä yhteistyötä niin paljon kuin mahdollista investointiohjelmien suhteen, jotka meidän on alettava välittömästi alkaaksemme uudelleen ja kehittääksemme tuotantoamme.
Sisaremme, Venezuelan Bolivaarinen Tasavalta ja sen presidentti, Hugo Chavez, ovat suorittaneet tekoja, jotka ovat kaikkein jalomielisin solidaarisuuden ele, minkä kotimaamme on koskaan nähnyt.
Huolimatta niiden iskujen voimasta, joiden kohteeksi olemme joutuneet ja vielä joudumme, luulen, että maamme on asemassa, jossa pystymme pelastamaan kansalaistemme hengen, ja perheet tulevat saamaan materiaalista apua ja ruokaa niin kauan kuin tarvitsevat, kunnes pääsevät jälleen vauhtiin - niin pian kuin mahdollista - ruoan tuotannossa. Tuo apu ei voi olla yhtäläistä jokaisessa yhteisössä, sillä vahingot eivät ole yhtäläisiä, ei liioin vaadittava aika, päästä takaisin jaloilleen.
Tällä hetkellä hurrikaanit pirittävät meitä. Meidän tulisi olla järkevämpiä kuin koskaan ja taistella tuhlausta, parasiittejä ja itsetyytyväisyyttä vastaan. Meidän on toimittava ehdottoman rehellisesti, välttäen demagogiaa ja myöntymistä minkäänlaiseen heikkouteen tai opportunismiin.
Vallankumouksellisten militanttien pitäisi näyttää esimerkkiä. Heidän pitäisi luottaa ja saada luottamusta. Heidän pitäisi antaa kaikkensa kansalle, jopa elämänsä, jos se osoittautuu välttämättömäksi.
Fidel Castro Ruz
Syyskuun 7. päivänä 2008
Käännös: Rauni Salminen
