VENEZUELASSA KÄYNNISTETTIIN HUHTIKUUN 13. PÄIVÄN –KAMPANJA 24.8.2008
Huhtikuun 13. päivän –kampanja on uusi sosiaalinen kampanja, joka liittyy maan presidentin asetuksilla 29.7.2008 antamiin ja maan kansalliskokouksen vahvistamiin 26 uuteen ja uudistettuun lakiin. Lakien tarkoituksena on jakaa päätäntävaltaa maan köyhille yhteisöille. Uudistus kuuluu osana Hugo Chávezin tavoitteeseen rakentaa 21. vuosisadan sosialismia ja kitkeä yhteiskunnasta kurjuus suomalla valtaa köyhille kansalaisille.
Huhtikuun 13. päivän –kampanja ja säädetty uusi lainsäädäntö on suunnattu kaikkialle maahan perustettuja yhteisöneuvostoja varten. Valtaosa neuvostoista työskentelee köyhälistön barrioissa ja työläisten asuma-alueilla. Uuden lainsäädännön päämääränä on organisoida bolivaarisen vallankumouksen valtiokoneistolta perittyjen tehtävien siirtäminen Venezuelan kansan vastuulle. Nimensä kampanja on ottanut kevään 2002 tapahtumista.
Huhtikuun 13. päivän –kampanjan pilottivaihe on käynnistetty 47 eri sektorilla koskien maan 8/24 eri osavaltiota. Hankkeen rahoitukseen on varattu jo 186 miljoonaa dollaria. Sen laajuus kattaa 15 miljoonaa venezuelalaista. Kampanjalla on kolme peruselementtiä: poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen. Sen myötä edistetään sellaisia uusia yhteiskunnallisen organisoitumisen muotoja sosialismin rakentamiseksi kuten sosialistinen kommuuni.
Bolivaariset piirit - osallistuvan demokratian kehto
Venezuelaan perustettiin v. 2000 presidentti Chávezin aloitteesta maanlaajuiset Bolivaariset piirit. Kansalaisjärjestön tehtävinä olivat bolivaarisen vallankumouksen ja v. 1999 perustuslain puolustaminen. Vuonna 2003 niissä toimi 2,2 miljoonaa jäsentä. Piirit auttoivat kansalaisia yhteisöissään perustamaan alueilleen koulu-, terveys-, asumis- ja yleispalveluita. Niiden toiminnan tarkoituksena oli puolustaa vallankumousprosessia muodostamalla yhteiskunta, jossa vallitsee taloudellinen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä taata kaikille kansalaisille todellinen poliittinen osallistumisoikeus. Bolivaariset piirit näyttelivät olennaista osaa kevään 2002 oikeistovallankaappauksen torjumisessa sekä oikeiston toimesta elokuussa 2004 presidentin asemasta järjestetyssä kansanäänestyksen vaalityössä. Yhteisöneuvostot korvasivat huhtikuussa 2006 aikaisemmin kansanvaltaa ilmentäneet Bolivaariset piirit.
Yhteisöneuvostot korvasivat bolivaariset piirit
Yhteisöllisen vallan kasvattaminen on ollut yksi tärkeimmistä bolivaarisen vallankumouksen moottoreista. Vuoden 2006 aikana maahan perustettiin yhteensä 16 000 rekisteröityä ja 20-jäsenistä yhteisöneuvostoa. Niistä kukin edusti taajamissa asuinalueidensa 200–400 perhettä. Maaseudulla vastaavaan neuvoston piiriin kuului vain 100 perhettä. Yhteisöneuvostojen tekemät päätökset hyväksytään kansanäänestyksellä. Vuonna 2008 maaseudun yhteisöneuvoston perustamiskriteeri pienennettiin 20–50 perheeseen. Yhteisöneuvostojen määrä on kasvanut kuluvana vuotena jo 36 000 toimintayksikköön. Ne toimivat tällä hetkellä Venezuelan osallistumisen ja sosiaalisen kehityksen ministeriön alaisuudessa.
Vuonna 2006 yhteisöneuvostojen toiminta-ajatuksena oli luoda näistä osallistuvan demokratian perusyksiköistä yhteisöneuvostojen liittoja, jotka voisivat lopulta syrjäyttää olemassa olevia valtiorakenteita. Niistä kehkeytyisi ajallaan tulevaisuuden yhteiskunnan perussoluja. Uudella lainsäädännöllä pyritään mahdollistamaan tämä ajatus.
Yhteisöneuvostojen vastuulla olivat omien alueiden terveydenhoito, koulutus, maatalous, asuminen ja kaikki muut toiminnot, jotka oli hoidettu siihen mennessä eri sosiaalisten kampanjoiden (Misións) ja kaupunkien maakomiteoiden kautta. Niitä hallinnoi maan hallituksen hajautusrahasto, jolle myönnetään varoja tehtäviensä hoitamiseen.
Presidentti Chávez määrittelee yhteisöneuvostot nykyisin kansan itsehallinnoksi. Projektin lujittuminen vaatii hänen mukaansa paljon ponnistuksia, solidaarisuutta ja humanismia, joka on mahdollista vain sosialismissa.
Maan sosiaalisten kampanjoiden integroiminen
Huhtikuun 13. päivän –kampanjan pyrkimyksenä on integroida kaikki maan 30 sosiaalista kampanjaa, jotta ne saataisiin vastaamaan yhteisöjen tarpeita talousveden, sähkön, liikenneväylien, asumisen, koulujen ja terveydenhuollon osalta. Venezuelan bolivaarisen hallituksen 18.8.2008 toteuttama maan sementtiteollisuuden kansallistaminen liittyy tähän prosessiin. Kansallistamisella pyritään kansallisen asuntotuotannon voimakkaaseen tehostamiseen ja uudistamiseen.
Kampanjat perustettiin v. 2003 köyhien ihmisten tarpeita varten ja tehottomien kapitalististen valtioinstituutioiden korvaamiseksi omilla sosiaalitoimilla. Hallitus käynnisti niitä terveydenhuollon, koulutuksen, ravinnon jakelun ja asuntotuotannon alueilla. Kuuballa on ollut merkittävä osuus näiden kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Bolivaarinen hallitus on kehitellyt myöhemmin uudenlaisia sosiaalisia kampanjoita, jotka ovat koskeneet mm. puiden istutusta, intiaaniväestön oikeuksia, katulapsia ja kodittomuutta.
Uusi laki kansantaloudesta
Lailla kansantaloudesta luodaan uusia tuotantojärjestelmiä kuten kollektiivista työtuotantoa ja lisätään yhteiskunnallista ja yhteisöllistä omistusta yhteiskunnassa. Bolivaarinen hallitus pyrkii edistämään uudella lailla siirtymistä kapitalistisesta talousmallista sosialistiseen talouteen perustamalla sosialistisia tuotantoyksikköjä.
Uuden lain perustana on periaate, jonka mukaan tuotantomallin on vastattava yhteisön tarpeita ja sen on oltava vähemmän alisteinen pääoman uusintamiselle. Se suuntautuu yhteisöjen valvomaan tuotantoon, jota ne harjoittavat sosiaalisten tuotanto- ja jakeluyhtiöiden sekä perheyritysten kautta.
Matti Laitinen
Lähteet: venezuelanalysis.com 15.8.2008, GLW 8.9.2008, Issue 381 12/2007-1/2008, Kendra Fehrer Ponniah ja ML:n omat artikkelit.
Huhtikuun 13. päivän –kampanja on uusi sosiaalinen kampanja, joka liittyy maan presidentin asetuksilla 29.7.2008 antamiin ja maan kansalliskokouksen vahvistamiin 26 uuteen ja uudistettuun lakiin. Lakien tarkoituksena on jakaa päätäntävaltaa maan köyhille yhteisöille. Uudistus kuuluu osana Hugo Chávezin tavoitteeseen rakentaa 21. vuosisadan sosialismia ja kitkeä yhteiskunnasta kurjuus suomalla valtaa köyhille kansalaisille.
Huhtikuun 13. päivän –kampanja ja säädetty uusi lainsäädäntö on suunnattu kaikkialle maahan perustettuja yhteisöneuvostoja varten. Valtaosa neuvostoista työskentelee köyhälistön barrioissa ja työläisten asuma-alueilla. Uuden lainsäädännön päämääränä on organisoida bolivaarisen vallankumouksen valtiokoneistolta perittyjen tehtävien siirtäminen Venezuelan kansan vastuulle. Nimensä kampanja on ottanut kevään 2002 tapahtumista.
Huhtikuun 13. päivän –kampanjan pilottivaihe on käynnistetty 47 eri sektorilla koskien maan 8/24 eri osavaltiota. Hankkeen rahoitukseen on varattu jo 186 miljoonaa dollaria. Sen laajuus kattaa 15 miljoonaa venezuelalaista. Kampanjalla on kolme peruselementtiä: poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen. Sen myötä edistetään sellaisia uusia yhteiskunnallisen organisoitumisen muotoja sosialismin rakentamiseksi kuten sosialistinen kommuuni.
Bolivaariset piirit - osallistuvan demokratian kehto
Venezuelaan perustettiin v. 2000 presidentti Chávezin aloitteesta maanlaajuiset Bolivaariset piirit. Kansalaisjärjestön tehtävinä olivat bolivaarisen vallankumouksen ja v. 1999 perustuslain puolustaminen. Vuonna 2003 niissä toimi 2,2 miljoonaa jäsentä. Piirit auttoivat kansalaisia yhteisöissään perustamaan alueilleen koulu-, terveys-, asumis- ja yleispalveluita. Niiden toiminnan tarkoituksena oli puolustaa vallankumousprosessia muodostamalla yhteiskunta, jossa vallitsee taloudellinen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä taata kaikille kansalaisille todellinen poliittinen osallistumisoikeus. Bolivaariset piirit näyttelivät olennaista osaa kevään 2002 oikeistovallankaappauksen torjumisessa sekä oikeiston toimesta elokuussa 2004 presidentin asemasta järjestetyssä kansanäänestyksen vaalityössä. Yhteisöneuvostot korvasivat huhtikuussa 2006 aikaisemmin kansanvaltaa ilmentäneet Bolivaariset piirit.
Yhteisöneuvostot korvasivat bolivaariset piirit
Yhteisöllisen vallan kasvattaminen on ollut yksi tärkeimmistä bolivaarisen vallankumouksen moottoreista. Vuoden 2006 aikana maahan perustettiin yhteensä 16 000 rekisteröityä ja 20-jäsenistä yhteisöneuvostoa. Niistä kukin edusti taajamissa asuinalueidensa 200–400 perhettä. Maaseudulla vastaavaan neuvoston piiriin kuului vain 100 perhettä. Yhteisöneuvostojen tekemät päätökset hyväksytään kansanäänestyksellä. Vuonna 2008 maaseudun yhteisöneuvoston perustamiskriteeri pienennettiin 20–50 perheeseen. Yhteisöneuvostojen määrä on kasvanut kuluvana vuotena jo 36 000 toimintayksikköön. Ne toimivat tällä hetkellä Venezuelan osallistumisen ja sosiaalisen kehityksen ministeriön alaisuudessa.
Vuonna 2006 yhteisöneuvostojen toiminta-ajatuksena oli luoda näistä osallistuvan demokratian perusyksiköistä yhteisöneuvostojen liittoja, jotka voisivat lopulta syrjäyttää olemassa olevia valtiorakenteita. Niistä kehkeytyisi ajallaan tulevaisuuden yhteiskunnan perussoluja. Uudella lainsäädännöllä pyritään mahdollistamaan tämä ajatus.
Yhteisöneuvostojen vastuulla olivat omien alueiden terveydenhoito, koulutus, maatalous, asuminen ja kaikki muut toiminnot, jotka oli hoidettu siihen mennessä eri sosiaalisten kampanjoiden (Misións) ja kaupunkien maakomiteoiden kautta. Niitä hallinnoi maan hallituksen hajautusrahasto, jolle myönnetään varoja tehtäviensä hoitamiseen.
Presidentti Chávez määrittelee yhteisöneuvostot nykyisin kansan itsehallinnoksi. Projektin lujittuminen vaatii hänen mukaansa paljon ponnistuksia, solidaarisuutta ja humanismia, joka on mahdollista vain sosialismissa.
Maan sosiaalisten kampanjoiden integroiminen
Huhtikuun 13. päivän –kampanjan pyrkimyksenä on integroida kaikki maan 30 sosiaalista kampanjaa, jotta ne saataisiin vastaamaan yhteisöjen tarpeita talousveden, sähkön, liikenneväylien, asumisen, koulujen ja terveydenhuollon osalta. Venezuelan bolivaarisen hallituksen 18.8.2008 toteuttama maan sementtiteollisuuden kansallistaminen liittyy tähän prosessiin. Kansallistamisella pyritään kansallisen asuntotuotannon voimakkaaseen tehostamiseen ja uudistamiseen.
Kampanjat perustettiin v. 2003 köyhien ihmisten tarpeita varten ja tehottomien kapitalististen valtioinstituutioiden korvaamiseksi omilla sosiaalitoimilla. Hallitus käynnisti niitä terveydenhuollon, koulutuksen, ravinnon jakelun ja asuntotuotannon alueilla. Kuuballa on ollut merkittävä osuus näiden kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Bolivaarinen hallitus on kehitellyt myöhemmin uudenlaisia sosiaalisia kampanjoita, jotka ovat koskeneet mm. puiden istutusta, intiaaniväestön oikeuksia, katulapsia ja kodittomuutta.
Uusi laki kansantaloudesta
Lailla kansantaloudesta luodaan uusia tuotantojärjestelmiä kuten kollektiivista työtuotantoa ja lisätään yhteiskunnallista ja yhteisöllistä omistusta yhteiskunnassa. Bolivaarinen hallitus pyrkii edistämään uudella lailla siirtymistä kapitalistisesta talousmallista sosialistiseen talouteen perustamalla sosialistisia tuotantoyksikköjä.
Uuden lain perustana on periaate, jonka mukaan tuotantomallin on vastattava yhteisön tarpeita ja sen on oltava vähemmän alisteinen pääoman uusintamiselle. Se suuntautuu yhteisöjen valvomaan tuotantoon, jota ne harjoittavat sosiaalisten tuotanto- ja jakeluyhtiöiden sekä perheyritysten kautta.
Matti Laitinen
Lähteet: venezuelanalysis.com 15.8.2008, GLW 8.9.2008, Issue 381 12/2007-1/2008, Kendra Fehrer Ponniah ja ML:n omat artikkelit.
