BOLIVAARINEN VALLANKUMOUS IHMISEN ASIALLA
Venezuelan sosiaalinen ja taloudellinen kehitys v. 1999–2009
Venezuelan talouden laajentuminen alkoi v. 2003 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun maan hallitus otti hallintaansa kansallisen öljy-yhtiön (PDSVA). Tuon tapahtuman jälkeen maan bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut (94,7 %).
Suurin osa talouden kasvusta on tapahtunut öljysektorin ulkopuolella. Yksityinen tuotanto on kasvanut nopeammin kuin julkinen sektori.
Samaan aikaan maassa elävien köyhien ihmisten määrä on puolittunut (54 % arvoon 26 %). Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt Hugo Chávezin valtakaudella jopa yli 72 %. Köyhyys on määritelty vain käteistulojen perusteella, eikä siinä ole huomioitu pääsyä maksuttomaan koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kymmenvuotiskauden aikana köyhien venezuelalaisten kotitalouksien määrä on alentunut 39 %.
Gini-indeksillä mitattuna epätasa-arvoisuus on myös supistunut olennaisesti. Vuonna 1999 indeksi oli 47 ja nykyisin se on pudonnut arvoon 41. Gini-indeksillä kuvataan valtioiden tulojaon tasaisuutta. Mitä lähempänä nollaa indeksi on, sitä tasaisempi on väestön tulojako.
Venezuelan kansalaista kohden käytettävät sosiaaliturvaan menot ovat kolminkertaistuneet seurantakaudella v. 1998–2006. Samaan aikaan lapsikuolleisuus on vähentynyt kolmasosaan. Julkisen sektorin terveyskeskuslääkärien määrä on 12-kertaistunut v. 1999–2007 taaten näin miljoonien ihmisten pääsyn terveydenhuollon piiriin.
Koulutuksessa on tapahtunut huomattavaa kehitystä etenkin korkeammassa koulutuksessa, jossa opiskelunsa aloittaneiden määrä on reilusti tuplaantunut.
Työmarkkinoilla on myös ilmennyt merkittäviä muutoksia. Työttömyys on pienentynyt 11,3 % lukemaan 7,8 %.
Venezuelan ulkomaan velka suhteutettuna maan bruttokansantuotteeseen on laihtunut 25,6 % arvoon 9,8 %. Valtion julkinen velka on nykyään vain 14,3 % BKT:sta.
Venezuelan talouden haasteet
CEPR:n raportin mukaan Venezuelan suurin haaste on tällä hetkellä maailman talouden taantuma. Tämä vaikuttaa maan talouteen pääasiallisesti öljyn hinnan muodossa, joka on alentunut 70 % verrattuna heinäkuuhun 2008. Öljystä maksetaan nykyisin vain alle 45 $ barrelilta. Tämä on johtanut maan vaihtotaseen alijäämään. Tästäkin huolimatta, koska Venezuelalla on n. 82 miljardin dollarin edestä valuuttavarantoja, se kykenee rahoittamaan vaihtotaseensa alijäämän jonkin aikaa, vaikka öljyn hinta pysyisi seuraavat kaksi vuotta näin alhaisella tasolla. Ekonomistien käsityksen mukaan öljyn hintaa kiipeää 60 dollariin barrelilta joulukuussa 2010.
Matti Laitinen
Lähde: The Chávez Administration at 10 Years, The Economy and Social Indicators: Center for Economic and Policy Research (CEPR), Washington DC, February 2009.
Venezuelan sosiaalinen ja taloudellinen kehitys v. 1999–2009
Venezuelan talouden laajentuminen alkoi v. 2003 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun maan hallitus otti hallintaansa kansallisen öljy-yhtiön (PDSVA). Tuon tapahtuman jälkeen maan bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut (94,7 %).
Suurin osa talouden kasvusta on tapahtunut öljysektorin ulkopuolella. Yksityinen tuotanto on kasvanut nopeammin kuin julkinen sektori.
Samaan aikaan maassa elävien köyhien ihmisten määrä on puolittunut (54 % arvoon 26 %). Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt Hugo Chávezin valtakaudella jopa yli 72 %. Köyhyys on määritelty vain käteistulojen perusteella, eikä siinä ole huomioitu pääsyä maksuttomaan koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kymmenvuotiskauden aikana köyhien venezuelalaisten kotitalouksien määrä on alentunut 39 %.
Gini-indeksillä mitattuna epätasa-arvoisuus on myös supistunut olennaisesti. Vuonna 1999 indeksi oli 47 ja nykyisin se on pudonnut arvoon 41. Gini-indeksillä kuvataan valtioiden tulojaon tasaisuutta. Mitä lähempänä nollaa indeksi on, sitä tasaisempi on väestön tulojako.
Venezuelan kansalaista kohden käytettävät sosiaaliturvaan menot ovat kolminkertaistuneet seurantakaudella v. 1998–2006. Samaan aikaan lapsikuolleisuus on vähentynyt kolmasosaan. Julkisen sektorin terveyskeskuslääkärien määrä on 12-kertaistunut v. 1999–2007 taaten näin miljoonien ihmisten pääsyn terveydenhuollon piiriin.
Koulutuksessa on tapahtunut huomattavaa kehitystä etenkin korkeammassa koulutuksessa, jossa opiskelunsa aloittaneiden määrä on reilusti tuplaantunut.
Työmarkkinoilla on myös ilmennyt merkittäviä muutoksia. Työttömyys on pienentynyt 11,3 % lukemaan 7,8 %.
Venezuelan ulkomaan velka suhteutettuna maan bruttokansantuotteeseen on laihtunut 25,6 % arvoon 9,8 %. Valtion julkinen velka on nykyään vain 14,3 % BKT:sta.
Venezuelan talouden haasteet
CEPR:n raportin mukaan Venezuelan suurin haaste on tällä hetkellä maailman talouden taantuma. Tämä vaikuttaa maan talouteen pääasiallisesti öljyn hinnan muodossa, joka on alentunut 70 % verrattuna heinäkuuhun 2008. Öljystä maksetaan nykyisin vain alle 45 $ barrelilta. Tämä on johtanut maan vaihtotaseen alijäämään. Tästäkin huolimatta, koska Venezuelalla on n. 82 miljardin dollarin edestä valuuttavarantoja, se kykenee rahoittamaan vaihtotaseensa alijäämän jonkin aikaa, vaikka öljyn hinta pysyisi seuraavat kaksi vuotta näin alhaisella tasolla. Ekonomistien käsityksen mukaan öljyn hintaa kiipeää 60 dollariin barrelilta joulukuussa 2010.
Matti Laitinen
Lähde: The Chávez Administration at 10 Years, The Economy and Social Indicators: Center for Economic and Policy Research (CEPR), Washington DC, February 2009.
